Koulujen ammattilaiset keskeisessä roolissa tunnistamaan maahanmuuttajataustaisten lasten kuntoutustarpeita

Maahanmuuttajataustaisten lasten määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi Suomessa. Heillä on erilaisia tuen ja kuntoutuksen tarpeita, mutta tilastojen mukaan heidän terveys- ja kuntoutuspalveluidensa käyttöaste on selvästi alhaisempi. Koulun ammattilaisten apua tarvitaan, sillä vanhemmilla ei usein ole osaamista, voimavaroja, kielellisiä taitoja tai palvelujärjestelmän tuntemusta edistääkseen lastensa kuntoutukseen liittyvien asioiden hoitamista.

Kirjoittajat: Sanna Imeläinen, Johanna Irjala & Kaisa Rainio

Monialainen ja murroksessa oleva kenttä – tuloksia tarvekartoituksesta

Tuulta-hankkeessa kartoitettiin ammattilaisten näkemyksiä ja heidän tuentarpeitaan sekä jo käytössä olevia ja tarvittavia menetelmiä, malleja ja materiaaleja maahanmuuttajataustaisten lasten kuntoutustarpeiden tunnistamiseen. Kyselyn avulla kartoitettiin myös henkilöstön näkemyksiä osaamisesta ja koettuja osaamistarpeita. Selvitykseen osallistui Lahden kaupungin perusopetuksen ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (Ekhva) oppilashuollon henkilöstöä.

Saatekirjeessä esiteltiin kyselyn tavoite, tarkoitus ja vapaaehtoisuus, ja kyselyn alussa pyydettiin suostumus anonyymien vastausten käyttöön hankkeen tutkimuksessa ja kehittämisessä. TENKin (2024) hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti toteutettu anonyymi Webropol-kysely huomioi kaikissa vaiheissaan luotettavuuden, rehellisyyden, arvostuksen ja vastuunkannon. Eettisen ennakkoarvion puoltava lausunto saatiin Lappeenrannan-Lahden teknilliseltä yliopistolta huhtikuussa 2024, tutkimuslupa Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta elokuussa 2024, ja Lahden kaupungilla henkilöstökysely sisältyi hankesopimukseen. Hankkeen yhteyshenkilöt vastasivat kyselyn jakamisesta organisaatioissaan. (LAB-ammattikorkeakoulu. 2024.)

Ammattilaisten kysely toteutettiin syyskuussa 2024 ja siihen vastasi yhteensä 63 henkilöä Lahden kaupungin opetushenkilöstöstä (n=37) ja Ekhvan oppilashuollon henkilöstöstä (n=26). Kyselyyn vastanneilla oli erilaista osaamista ja työkokemusta maahanmuuttajataustaisten lasten parissa toimimisesta sekä näkemyksiä maahanmuuttajataustaisten lasten kuntoutustarpeisiin liittyvistä asioista. Vastaajamäärä oli kohtuullinen ja myös avoimiin kysymyksiin oli vastattu runsaasti. Avoimissa vastauksissa nostettiin esiin paljon tärkeitä huomioita, näkökulmia ja ajatuksia koulujen arkeen, sekä laajemmin aiheeseen liittyen. Kyselyn vastaukset analysoitiin teemoittelemalla.

Moniammatillinen keskustelu ja yhteistyö eri osaamisalan ammattilaisten kesken nähtiin keskeisenä niin kuntoutustarpeen selvittämisessä, edistämisessä, kuin eteenpäin ohjaamisessa. Vastauksista kävikin ilmi, että ammattilaisten mielestä jokainen lapsen kanssa päivittäin työskentelevä aikuinen voi tehdä havainnon ja aloitteen lapsen kuntoutustarpeen selvittämiseksi. Opettajien ja erityisopettajien tiivis päivittäinen työskentely lasten kanssa korostaa heidän kykyään huomata arjen pienet asiat. Myös oppilashuollon henkilöstöä ja terveydenhuoltoon koulutettuja toimijoita pidettiin ensisijaisina tahoina aloitteen tekemisessä sekä asian edistämisessä. Erityisesti kouluterveydenhoitajan roolia pidettiin merkittävänä. Lisäksi vastauksissa mainittiin, että myös perhe voi itse nostaa tarpeen esille sen tunnistaessaan.

Oppilashuollon ammattilaiset ovat keskeisiä toimijoita, joille kuntoutustarpeessa oleva lapsi ja perhe voidaan ohjata. Ensimmäisenä lapsi ohjataan terveydenhoitajalle, minkä jälkeen voidaan konsultoida koululääkäriä ja -psykologia. Lapsia ja perheitä ohjataan myös muihin alueellisiin sotepalveluihin kuten fysioterapiaan ja lasten mielenterveyspalveluihin, sekä paikallisiin matalankynnyksen palveluihin kuten lasten- ja nuorten taloon (Ekhva). Vastaajien mukaan on merkittävä etu, jos perheellä ja lapsella on jo yhteistyösuhde sosiaalityöntekijään, johon voi tarvittaessa ottaa yhteyttä.

Keskeisiksi tuen tarpeen havaitsemisen välineiksi mainittiin lasten koulussa suoriutumisen ja työskentelyn arkinen seuraaminen ja havainnointi, sekä arviointi esimerkiksi erilaisin testein, lomakkein ja kokein. Vastaajat kokivat kuitenkin, että maahanmuuttajataustaisten lasten tueksi tarkoitettua materiaalia ei ollut tarpeeksi tai lainkaan heidän käytössään. Esimerkiksi helposti ymmärrettäville, visuaalisesti havainnollistaville, eri kulttuurit huomioon ottaville ja selkokielisille materiaaleille on huutava pula. Myös vaihtoehtoisia arviointimenetelmiä, jotka eivät perustuisi pelkästään kieleen, kaivattiin kovasti muun arvioimisen tueksi.

Vastaajat kokivat tarvitsevansa lisäapua vanhempien kanssa kommunikoimiseen, asian esille nostamiseen ja prosessiin mukaan ottamiseen. Koulutusta kaivattiin esimerkiksi kuntoutusasioiden etenemisestä, saatavilla olevista palveluista ja maahanmuuttoprosessista, joka vaikuttaa merkittävästi perheelle tarjottavan avun ja palveluiden laatuun. Koulutusta ja materiaalia toivottiin myös itse kuntoutustarpeen tunnistamiseen ja esimerkiksi traumojen erottamiseen kielellisistä haasteista. Ammattilaisten vastauksia on koottu kuvioon 1.

Kuvio 1. Nostoja ammattilaisten vastauksista (kuva: Kaisa Rainio)

Hanke vahvistaa ja tukee ammattilaisten osaamista

Laadukas ja yhdenvertainen koulutus nähdään Suomessa suurena vahvuutena (Valtioneuvosto 2021). Tämä toki vaatii opettajan työssä laajaa osaamista ja myös hyvinvointi on tärkeässä roolissa. Moniulotteinen opettajan osaamisen malli (MAP) nostaa esille perinteiseksi koettavien ulottuuksien lisäksi myös moninaisuuteen liittyvän osaamisen, joka tarkoittaa asenteisiin ja uskomuksiin nojaavaa monenlaisuuden arvostusta sekä ymmärrystä. Kulttuurienvälinen osaaminen ja vuorovaikutus ovat puolestaan yksilön tietoisuutta ja herkkyyttä toimia vuorovaikutuksessa kulttuurisesti moninaisessa kontekstissa. (Metsäpelto ym. 2021.)

Opettajan osaamisen mallissa tuodaan esille myös ammatillinen hyvinvointi, johon kuuluvat työhyvinvointi, stressinhallinta ja resilienssi. Opettajan resilienssi on taitoa vastata työhön liittyviin vaatimuksiin selviytymistä tukevilla strategioilla, kykyä sopeutua muutostilanteisiin sekä omien vaikutusmahdollisuuksien tunnistamista myös haastavissa ammatillisissa tilanteissa. (Metsäpelto ym. 2021.) Koulutettu, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö auttaakin turvaamaan lapsen oikeuksia ja hyvinvointia taitavasti ja johdonmukaisesti (Valtioneuvosto 2021).

Yhdeksän kymmenestä vastaajasta koki, ettei heillä ole riittävästi osaamista maahanmuuttajataustaisten lasten tuen- ja kuntoutustarpeiden tunnistamiseen. Vastauksissa nousi vahvasti esiin myös tarve moniammatilliselle yhteistyölle ja keskusteluille eri alan ammattilaisten kesken niin kuntoutustarpeen selvittämisessä, edistämisessä kuin eteenpäin ohjaamisessa. Toimijatahojen on tärkeää tuntea toistensa toimintaa ja päästä yhdessä suunnittelemaan, miten yhteistyötä voidaan kehittää ja sujuvoittaa.

Aihe herättää paljon ajatuksia ja on lisäksi ajankohtainen maahanmuuttajien määrän kasvaessa. Vaikutukset näkyvät lisääntyvästi perusopetuksen arjessa, sillä esimerkiksi vuonna 2023 Päijät-Hämeessä asui 14 716 ulkomaalaistaustaista, joista 11 552 asui Lahdessa (Tilastokeskus 2025a). Heistä 0–6-vuotiaita oli 1 028 ja 7–14-vuotiaita 1 526 ja 15–19-vuotiaita 961 (Tilastokeskus 2025b).

Maahanmuuttajataustaisten vanhempien tarvekartoitusta tehtiin samanaikaisesti ammattilaisten kyselyn kanssa. Osallisuuden tunne itsessään ehkäisee syrjäytymistä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Jokaisella tulisi olla myös mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen. (THL 2024a.) Hankkeen työpajoissa suunnitellaan sekä maahanmuuttajataustaisten että ammattilaisten osaamisen vahvistamisen toimia ja keinoja, jolloin on tärkeää viestiä ja huomioida molempien kohderyhmien tarvekartoitusten tulokset (Imeläinen & Irjala 2025).

Ammattilaisten vastaukset vahvistivat hankkeen tarpeellisuutta. Maahanmuuttajataustaisten lasten ja perheiden tukeminen vaatii lisää koulutusta, tietoa, työkaluja, menetelmiä ja materiaaleja, jotta voidaan vastata muuttuvan kentän tarpeisiin. Kehittämisen rinnalla syntyvä yhteinen toimintamalli tukee samalla lastenoikeuksien toteutumista Suomessa.

Lähteet

Imeläinen, S. & Irjala, J. 2025. Maahanmuuttajataustaisten lasten kanssa työskentely ja tuentarpeiden tunnistaminen vaatii koulun ammattilaisilta osaamista ja monialaista yhteistyötä. LAB Pro. Viitattu 25.4.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/osaaminen-ja-monialainen-yhteistyo-avainasemassa-maahanmuuttajataustaisten-lasten-tukemisessa/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. TUULTA-hankesuunnitelma.

Metsäpelto, R-L., Poikkeus, A-M., Heikkilä, M., Heikkinen-Jokilahti, K., Husu, J., Laine, A., Lappalainen, K., Lähteenmäki, M., Mikkilä-Erdmann, M., & Warinowski, A. 2020. Conceptual framework of teaching quality: A Multidimensional Adapted Process Model of Teaching. Viitattu 19.12.2024. Saatavissa https://doi.org/10.31234/osf.io/52tcv

TENK. 2024. Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK). Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). Viitattu 19.12.2024. Saatavissa https://tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk

THL. 2024a. Kotoutuminen ja osallisuus. Viitattu 19.12.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/kotoutuminen-ja-osallisuus

Tilastokeskus 2025a. Maahanmuuttajataustaisten määrät ja osuudet alueittain, 1990–2023. Viitattu 7.12.2024. Saatavissa Väestö 31.12. muuttujina Vuosi, Alue ja Tiedot. PxWeb

Tilastokeskus 2025b. Syntyperä ja taustamaa ikäryhmän ja sukupuolen mukaan maakunnittain, 1990–2023. Viitattu 7.12.2024. Saatavilla Väestö 31.12. muuttujina Maakunta, Taustamaa, Sukupuoli, Ikä, Syntyperä, Vuosi ja Tiedot. PxWeb

Valtioneuvosto. 2021. Kansallinen lapsistrategia. Komiteamietintö. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. Helsinki: Valtioneuvosto. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-777-5

Kirjoittajat

Sanna Imeläinen on työskennellyt hoitotyön lehtorina ja TUULTA-hankkeen asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja aloitti tammikuussa 2025 Päijät-Hämeen hyvinvointialueen opiskeluhuollon tulosyksikköpäällikkönä.

Johanna Irjala työskentelee TKI-asiantuntijana ja TUULTA-hankkeen projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa.

Kaisa Rainio suoritti työharjoittelua TUULTA-hankkeessa osana LAB-ammattikorkeakoulun palvelumuotoilun koulutusohjelmaa.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1159732