Korkoa metsästämässä – talletusten koroilla kilpailua nopeatempoisen digitaalisen markkinoinnin avulla

Korkomarkkinat ovat kokeneet merkittäviä muutoksia viime vuosina, kun finanssialan toimintaympäristö on muuttunut koronapandemian ja geopoliittisen tilanteen vuoksi. Myös digitaalinen markkinointi on ottanut entistä suuremman roolin ja pankkien tulee olla hereillä myös tulevissa muutoksissa. Pankit ovat panostaneet sosiaaliseen mediaan ja ovat koko ajan aktiivisemmin läsnä kuluttajien arjessa. Korkeampien korkojen metsästys houkuttelee kuluttajaa, mutta mitä riskejä piilee houkuttelevien, nopeatempoisten digimarkkinoinnin kampanjoiden takana? Miten voimme varmistaa, että tavoiteltavat korkotuotot eivät johda sudenkuoppiin? Tässä artikkelissa tarkastelemme rahoitus- ja korkomarkkinoiden dynamiikkaa ja digitaalista markkinointia. Artikkelin aihetta ja sisältöä on kehitelty LAB-ammattikorkeakolun Digitaalinen markkinointi YAMK -kurssilla.

Kirjoittajat: Heidi Romo, Liisa Tuhkanen ja Reko Juntto

Rahoitusmarkkinat osana talouden koneistoa

Rahoitusmarkkinat takaavat sen, että pääomaresursseja voidaan allokoida sinne, missä ne ovat tehokkaimmin käytössä. Talletuksia tehdessä rahaa annetaan käyttöön rahoitusmarkkinoille korkoa vastaan. Korko on palkkio rahan antamisesta rahoitusmarkkinoiden käyttöön. Koron suuruus muodostuu modernissa rahoitusmarkkinassa keskuspankkien korkojen sekä talletusten riskitason mukaan. (Knüpfer & Puttonen 2018, 53–55)

Korkomarkkinoiden muutokset ja niiden vaikutukset

Muuttunut toimintaympäristö ja korkeammat korot tarjoavat kuluttajille mahdollisuuden tuottoihin myös tilituotteissa (Taloustaito 2024). Nordean pääekonomisti Tuuli Koivun mukaan keskuspankkien toimet ovat hidastaneet inflaatiota ja tämän vuoksi yleisen korotason oletetaan laskevan tulevaisuudessa (Nordea Pankki 2024). Perinteiset pankit kuten Osuuspankki, Nordea ja Danske Bank eivät ole lähteneet mukaan aggressiiviseen tilikorkojen tarjoamiseen, vaan keskittävät pääosin markkinoinnin vastuulliseen säästämiseen ja sijoittamiseen.

Laajemmin tarkasteltuna pienet rahalaitokset, joilla ei ole perinteistä pankkitoimintaa, tarjoavat korkeampia talletuskorkoja. Nämä toimijat ovat myös näkyvämmin esillä Instagramissa ja YouTubessa. Korkeimpia korkoja 12 kuukauden määräaikaiselle tilille tarjosivat Taloustaito-lehden mukaan tammikuun 2024 alussa Saldo Bank (4,30 % p.a. Liettua), Big Bank (4,20 % p.a. Viro) ja Svea Bank (4,10 % p.a. Ruotsi). Edellä mainitut rahalaitokset toimivat kaikki Suomen ulkopuolella ja korkea korko selittyy mm. kulutusluottoja tarjoavan toiminnan kautta.

Näyttävä markkinointi ja korkeampi korko

Näyttävä markkinointi ja korkeampi korko tuo tullessaan korkeampaa riskiä kuluttajalle, eikä korkeaa talletuskorkoa metsästävä kuluttaja välttämättä osaa ottaa huomioon niitä riskejä, joita ulkomaisiin rahoituslaitoksiin talletusten tekeminen merkitsee. Sijoittamisessa on aina riskinsä ja tuo riski näkyy hintana myös talletuksissa. Korkeampia talletuskorkoja tarjoavat rahoituslaitokset mainostavat havaintomme mukaan niin sosiaalisessa mediassa kuin myös YouTubessa varsin näkyvästi ja aggressiivisesti. Kuluttajaa houkutellaan tekemään talletuksia kiinnostavilla, värikkäillä ja nopeatempoisilla mainoksilla.

Värikäs ja houkutteleva markkinointi saa ihmiset tarttumaan korkotarjoukseen herkemmin. Kuluttajan tulisi muistaa, että talletus on aina rahoituslaitoksen kotipaikan mukaisen lainsäädännön piirissä. Kuluttaja ei saa Suomen talletussuojan mukaista turvaa, vaikka rahoituslaitoksella on suomenkieliset kotisivut talletuksen tekemiseen, jos kotipaikka on Suomen ulkopuolella. Tämä voi aiheuttaa haasteita rahoituslaitoksen ajautuessa maksuvaikeuksiin. (EU direktiivi, 2014/49/EU)

Markkinoinnin sääntelyn tavoitteena on suojata kuluttajaa – korkomarkkinoillakin

Finanssipalveluiden ja -tuotteiden markkinointia ohjaa vahvasti lainsäädäntö. Tällaista sääntelyä on mm. yleinen markkinointia sääntelevä lainsäädäntö ja yksityiskohtaisempi sektorilainsäädäntö. Myös finanssivalvonta antaa aiheesta määräyksiä ja ohjeita. Mitä oudompi tai isompaa riskiä aiheuttavampi tuote tai palvelu on kohderyhmälle, sen tiukemmin markkinoinnin lainmukaisuutta arvioidaan. Markkinointimateriaalin perusteella asiakkaan pitää pystyä ymmärtämään millaisesta tuotteesta tai palvelusta on kyse, ja että kyseessä on kaupallinen vaikuttaminen. (Hoppu 2022. 47-55)

Korkeaa sijoituskorkoa metsästävän asiakkaan täytyy siis saada luotettavaa tietoa tuotteen todellisesta tuotosta ja siitä kuka on palvelun tai tuotteen tarjoaja: pankki, rahastoyhtiö, luottolaitos, vakuutusyhtiö tai muu vastaava taho. Digitaalisen markkinoinnin nopea ja laaja-alainen tavoittavuus sekä kohdennettavuus voivat lisätä riskiä kohderyhmälle epäselvän tiedon leviämisestä. Samanaikaisesti digitaaliset alustat, monipuoliset kanavat ja algoritmit voivat tehdä markkinoinnin lainmukaisuuden valvonnasta haastavaa.

Algoritmeja hyödyntävä digitaalinen markkinointi finanssialalla

90-luvun alussa Helsingin Sanomat uutisoi siitä, että korkotarjousten kyselijät tukkivat pankkien puhelimia (HS 1991). Viime aikoina finanssialalla on todettu digitaalisten alustojen olevan kasvussa ja palvelutarjonta on yhä enemmän verkossa (Pohjola 2024). On merkittävää, että tuotteiden ja palveluiden digitaalinen markkinointi tehostaa asiakasvuorovaikutusta, kasvattaa näkyvyyttä ja laajentaa markkinoita. Toisaalta digitaalisen markkinoinnin tuottamaa asiakasdataa hyödyntämällä voidaan edistää liiketoiminnan kasvua ja kilpailuetua. Tyypillinen ilmiö tämän päivän digimarkkinoinnissa on monikanavaisuus eli asiakkaan liikkuminen kanavilta toisille. (Komulainen 2023, 30)

Nopeatempoisen digitaalisen markkinoinnin, kuten some-markkinoinnin, avulla voidaan tarjota ajankohtaista sisällöntuotantoa ja mainoksia, jotka resonoivat kuluttajien nykyhetken tarpeiden ja mielenkiinnon kohteiden kanssa. Markkinoinnin nopeus ja joustavuus lisäävät kuluttajien tietoisuutta ja vahvistavat brändin läsnäoloa kuluttajien arjessa. Sosiaalinen media tavoittaa suomalaiset, sillä yli 70 % väestöstä käyttää jotain sosiaalisen median kanavaa (Tilastokeskus 2021).

Sosiaalisen median kanavista käyttäjät suosivat edelleen Facebookia, YouTubea, WhatsAppia, Instagramia ja TikTokia (Statista 2024). Sosiaalisen median suosittelualgoritmit mahdollistavat yksilöllisesti kohdennetun mainonnan ja tulkitsevat käyttäjien mieltymyksiä aikaisemman toiminnan perusteella. Tämä eroaa perinteisistä massamarkkinointikeinoista, kuten televisiomainoksista (Welling 2022, 150). Vaikka digitaalinen media ja teknologiat kehittyvät nopeasti, markkinoinnin fundamentaalit pysyvät. On tärkeää tuntea asiakkaat, ymmärtää asiakkaiden tarpeet ja tarjota heille relevanttia sisältöä. (Chaffey 2022, 31).

Medialukutaidon merkitys kasvaa tulevaisuudessa

Kuluttajat hakevat aktiivisesti korkeampia tuottoja talletuksilleen tileistä, jotka koetaan perinteisesti turvallisimpina sijoituksina. Korkean koron etsintä voi kuitenkin johtaa kuluttajaa kohti korkeariskisiä tarjouksia, jotka erottuvat näkyvällä markkinointiviestinnällään. Tässä yhteydessä medialukutaidon merkitys korostuu, sillä se auttaa kuluttajaa välttämään digitaalisen markkinoinnin pahimmat sudenkuopat ja tunnistamaan mahdolliset riskit paremmin. Medialukutaidon kehittäminen onkin avainasemassa, jotta kuluttajat voivat navigoida turvallisesti digitaalisessa markkinointiympäristössä.

Lähteet

EU Directive 2014/49. Deposit guarantee schemes. Viitattu 30.1.2024 Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32014L0049

Hoppu, K. 2022. Finanssipalvelujen ja –tuotteiden markkinointi. In P Paloranta (ed.) Mainonnan eettinen neuvosto 20 vuotta. Helsinki: Kauppakamari. 40–61. Viitattu 30.1.2024. Saatavissa https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.saimia.fi/ammattikirjasto/teos/mainonnan-eettinen-neuvosto-20-vuotta-2022#kohta:Mainonnan((20)eettinen((20)neuvosto((20)20((20)vuotta

Jääskeläinen, A. 1991. Iso raha vaeltaa. Korkotarjousten kyselijät tukkiva pankkien puhelimia. Helsingin Sanomat. Viitattu 1.2.2024. Saatavissa https://www.hs.fi/talous/art-2000003038983.html

Knüpfer, S. & Puttonen V. 2018. Moderni Rahoitus. 10. uud. p. Helsinki: Alma. Viitattu 30.1.2024. Saatavissa https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/EADBEXDTEB#/kohta:1.((20)((a0)((20)JOHDANTO((20)/piste:b4

Komulainen, M. 2023. Menesty digimarkkinoinnilla 2.0. 3. uud. p. Helsinki: Kauppakamari. Viitattu 30.1.2024. Saatavissa https://kauppakamaritieto-fi.ezproxy.saimia.fi/ammattikirjasto/teos/menesty-digimarkkinoinnilla-2-2023#kohta:Menesty((20)digimarkkinoinnilla((20)2.0

Nordea Pankki. Nordea Pääekonomisti: Vaalien vuosi. Viitattu 30.1.2024. Saatavissa https://www.nordea.com/fi/uutiset/nordea-paaekonomisti-vaalien-vuosi

Pohjola M. 2015. Digitalisaatio ja tuottavuus finanssialalla. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu. Viitattu 1.2.2024. Saatavissa https://www.finanssiala.fi/wp-content/uploads/2015/06/Digitalisaatio_ja_tuottavuus_finanssialalla.pdf

Statista. 2024. Most popular social networks worldwide as of January 2024. Viitattu 5.2.2024. Saatavissa https://www.statista.com/statistics/272014/global-social-networks-ranked-by-number-of-users/

Suomen Pankki. Talousosaaminen. Viitattu 30.1. Saatavissa: https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/EADBEXDTEB#/kohta:1.((20)((a0)((20)JOHDANTO((20)/piste:b4

Taloustaito. 2024. Kymppitonnin talletus määräajaksi – tässä uuden vuoden korkotarjoukset. Viitattu 30.1.2024. Saatavissa https://www.taloustaito.fi/Rahat/kymppitonnin-talletus-maaraajaksi–tassa-uuden-vuoden-korkotarjoukset/?utm_campaign=later-linkinbio-taloustaito&utm_content=later-40234506&utm_medium=social&utm_source=linkin.bio#a0d3833d

Tilastokeskus. 2021. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö
2021. Viitattu 15.2.2024. Saatavissa https://www.stat.fi/til/sutivi/2021/sutivi_2021_2021-11-30_fi.pdf

Welling, N. 2022. Alaikäisille markkinoinnin hyvän tavan mukaisuuden rajat sosiaalisen median aikakaudella. Teoksess Paloranta. P. (toim.) Mainonnan eettinen neuvosto 20 vuotta. Kauppakamari. 150. Viitattu 30.1.2024. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/b5ag28/alma992046723906254