
Työpaikan luottamuksellinen ilmapiiri luo hyvän pohjan kollegojen väliselle vertaistuelle. Hyvän vertaistuen avulla puolestaan voidaan saavuttaa työntekijöiden laadukkaampaa osaamista. Kollegiaalinen vertaistuki ja henkilökohtaisen mentorin tarjoamat tuki ja turva sekä kokemuksen tuoma tieto ovat avainasemassa auttamassa uutta työntekijää perehtymään työtehtäviinsä, kun työpaikan toimintatavat ja käytänteet ovat vielä hakusessa. Yksikön hyvä kollegiaalinen vertaistuki välittyy suoraan myös opetukseen, kun opettajat voivat jakaa tietojaan ja taitojaan keskenään ja täydentää toisiaan, jolloin opetuksesta tulee entistä kokonaisvaltaisempi ja laadukkaampi kokemus opiskelijoille.
Kirjoittaja: Katja Puhakainen
Vertaistuki liitetään usein henkilön sairastumiseen. Vertaistukiryhmiä on sairastuneille itselleen sekä läheisille. Vertaistukea voi saada myös koetun trauman yhteydessä. Vertaistuki määritellään kokemuksen jakamiseksi toisen saman asian kokeneen henkilön kanssa. Se on tukea, joka perustuu kokemustietoon. Tukea, jonka tärkeimmiksi elementeiksi ovat muodostuneet puhuminen ja kuunteleminen. (Terveyskylä 2023.)
Käytännön työelämä mahdollistaa kommunikoinnin kollegoiden kanssa päivittäin tai viikoittain, niin virallisissa kuin epävirallisissakin kohtaamisissa. Vertaistuki edellyttää luottamusta ja sitä edistävät työpaikan toimintakulttuuri sekä organisaation tuki. Erityisesti vaikeista asioista puhuminen on helpompaa, kun toimintakulttuuri on suvaitseva ja avoin kaikille. Kun työelämän tapahtumat synnyttävät erilaisia tunteita, on vertaistuki erinomainen ja usein tarpeellinenkin keino käsitellä näitä tunteita. Tunteita voivat herättää konfliktit, eettiset kysymykset, stressi, ylikuormitus sekä kaikenlaiset muut haastavat tilanteet. Usein myös koko organisaation muutokset taikka muutokset omassa työnkuvassa synnyttävät erilaisia tunteita. Työssä tapahtuva vertaistuki, kollegiaalinen vertaistuki, edistää työntekijöiden jaksamista työssä, työhyvinvointia ja pysyvyyttä. Kollegiaalisen vertaistuen piirissä olevan työntekijän osaaminen, luovuus sekä suorituskyky lisääntyvät. Työyhteisön jäsenten yhteenkuuluvuuden tunne voi vahvistua toimivan kollegiaalisen vertaistuen myötä. (Sotehelmet 2023.)
Hyvinvoivassa työyhteisössä on helppo tukeutua kollegaan
Lienee sanomattakin selvää, että työorganisaation toimintakulttuuriin hyvin perehtynyt työntekijä tuottaa laadukasta työnjälkeä, opettajista puhuttaessa laadukasta opetusta. Pätevä ja hyvinvoiva henkilöstö luo koulutuksen laatua. Omaan osaamistaan on kyettävä pitämään ajan tasalla sekä uudistamaan, jotta se vastaa niitä vaatimuksia, joita esimerkiksi monikulttuurisuus, opetussuunnitelma tai opetuksen digitalisaatio vaativat. (Opetusalan ammattijärjestö 2024.) OAJ:n (2024) mukaan myös hyvä ja kannustava esimiestyö vaikuttaa henkilöstön hyvinvointiin ja sitä kautta tuottaa laadukasta opetusta.
Hyvinvoivassa työyhteisössä kannustetaan kollegoita, ollaan innostavia, avoimia ja luotetaan työtoveriin. Myönteinen palaute, mutta myös ongelmista puhuminen kuuluvat myös hyvän kollegiaalisuuden piiriin. (Suomen teknisten toimijoiden keskusliitto 2024.)
Mentorointi kuuluu osana perehdytykseen
Uuden opettajan päässä vilistää satoja kysymyksiä samanaikaisesti. Uusi organisaatio, uudet työskentelytavat, uusi ala ja uudet ihmiset luovat paljon epävarmuuden ja hämmästyksen tunteita. On opeteltava käyttämään monia uusia järjestelmiä, hallitsemaan ”talon tapoja” ja samalla asettamaan itsensä tapahtumien keskiöön opiskelijaryhmien edessä. On otettava haltuun useita eri opintokokonaisuuksia, selvitettävä niiden suoritusmenetelmiä ja omaa roolia kullakin toteutuksella. On suunniteltava uusia toteutuksia, pohdittava aikataulua ja tiloja ja opiskelijamääriä.
Uuden opettajan ei kuitenkaan tarvitse LAB-ammattikorkeakoulussa olla ajatuksineen yksin. LAB-ammattikorkeakoulussa on käytössä opettajien mentorointi, jonka tarkoituksena on olla matalan kynnyksen kanavana uusille opettajille mieltä askarruttavissa asioissa. Henkilökohtaisena mentorina toimii kokenut kollega, joka opastaa uusissa asioissa ja käytännöissä ja jolta uusi opettaja voi luottamuksellisesti kysyä itseään pohdituttavia, työhön liittyviä asioita. Mentori toimii erinomaisena apuna uuden opettajan opettajuuden kehittymisessä.
Perehdyttäminen on työnantajalle lakisääteistä toimintaa. Perehdyttämisen avulla voidaan taata uuden työntekijän riittävät tiedot ja taidot työntekoon, joka on turvallista sekä terveellistä. Mentorointi on tärkeä osa uuden työntekijän perehdyttämistä ja sen avulla hiljainen tieto, ja työyhteisön kirjoittamattomat säännöt siirtyvät opettajalta toiselle. (Pieksä 2021.)
Henkilökohtaisen mentorin lisäksi tärkeäksi osaksi uuteen työhön perehtymistä voi lukea myös työyhteisön muut jäsenet sekä muut uudet opettajat, jotka ovat samassa tilanteessa ja jotka pohtivat samojen kysymyksien äärellä. LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön opettajat ovat korvaamatonta kollegiaalista vertaistukea niin työssään aloittavan, kuin työtään jo tovin aikaa tehneen opettajan näkökulmasta.
Kollegiaalisen vertaistuen vaikutus opetuksen laatuun
LAB ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijat ovat antaneet opintojaksojen päättyessä palautetta eri opintojaksoista. Monissa palautteissa opiskelijat ovat antaneet myönteistä palautetta opettajien keskinäisestä toiminnasta ja kiittäneet siitä, että tunneille on mukavaa tulla, kun opettajien näkee viihtyvän työssään. Merkille on pistetty myös se, että opettajat täydentävät toinen toisiaan opetuksessa, mikä puolestaan takaa opiskelijoille laadukkaamman, monipuolisemman ja tietorikkaamman oppimiskokemuksen. Uuden opettajan on mahdollista tukeutua kokeneen kollegan apuun myös kesken opetuksen vaarantamatta opetuksen laatua. Ilman hyvää työilmapiiriä ja sen suomaa kollegiaalisen vertaistuen mahdollistumista tällaisia palautteita tuskin tulisi.
Lähteet
Opetusalan ammattijärjestö. 2024. Opettajien osaaminen on paras laadun tae. Viitattu 25.1.2024. Saatavissa https://www.oaj.fi/politiikassa/kuntien-koulutuspolitiikka/opettajien-osaaminen-on-paras-laadun-tae/8
Pieksä, N-M. 2021. Perehdyttäminen ja mentorointi. Viitattu 30.9.2023. Saatavissa https://www.oaj.fi/ajankohtaista/blogiartikkelit/OAJ-blogi/2021/perehdyttaminen-ja-mentorointi/
Sotehelmet. 2023. Kollegiaalinen etä- ja vertaistuki. Viitattu 30.9.2023. Saatavissa https://www.sotehelmet.fi/helmet/johtamista-ja-kohtaamista-etana/kollegiaalinen-etavertaistuki/
Suomen teknisten toimijoiden keskusliitto. 2024. Millainen on hyvinvoiva työyhteisö? Viitattu 25.1.2024. Saatavissa https://tyoelamaan.fi/tyoelama/tyohyvinvointi/
Terveyskylä. 2023. Mitä on vertaistuki? Viitattu 30.9.2023. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/vertaistalo/tietoa-vertaistuesta/mit%C3%A4-on-vertaistuki
Kirjoittaja
Katja Puhakainen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä hoitotyön lehtorina.
Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4det-tiimi-yhten%C3%A4inen-yhdess%C3%A4-1917895/ (Pixabay Licence)
Julkaistu 5.2.2024
Viittausohje
Puhakainen, K. 2024. Kollegiaalinen vertaistuki ja hyvinvoiva työyhteisö auttavat varmistamaan opetuksen laatua. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kollegiaalinen-vertaistuki-ja-hyvinvoiva-tyoyhteiso-auttavat-varmistamaan-opetuksen-laatua/