Kokemusosaajan hyvinvointi koostuu timanteista

Kokemus antaa taitoja erilaisiin kohdattaviin tilanteisiin. Kokemus ei siten synny pelkästä teoriasta, vaan se on myös käytännön viisautta ja osaamista, joka karttuu koetun asian kautta. Kokemuksesta syntyvää osaamista osataan jo hyödyntää sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa sekä työssä erityisesti asiakkaiden ja potilaiden kohtaamisessa. LAB-ammattikorkeakoululla halutaan kiinnittää huomiota kokemustoimijoiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jotta yhteiskunnassa voidaan jatkossakin hyödyntää teoreettisen tiedon lisäksi arvokasta kokemustietoa.

Kirjoittajat: Sanna Nurmiainen & Mona Taipale

Kokemustietoa omaavien monet roolit

Kokemustoiminnan ympärillä käytettävä käsitteistö on kirjavaa. Kokemustiedolla tarkoitetaan kokemuspohjaista tietoa esimerkiksi tietystä sairaudesta tai elämänkokemuksesta. Kokemustietoa voidaan hyödyntää ammatillisen ja tieteellisen tiedon rinnalla esimerkiksi hoitotyössä. (Kokemustoimijaverkosto 2025b.) Kokemustoimijalla on kokemus omasta tai läheisen sairaudesta, vammasta tai vaikeasta elämäntilanteesta. Kokemustoimija on koulutettu tehtävään kokemustoimintaverkostoon kuuluvan järjestön kautta. Kokemustoimija työskentelee esimerkiksi ammattilaisten, opiskelijoiden, potilaan tai hänen omaistensa kanssa. (Kokemustoimijaverkosto 2025a.) Kokemusosaaja on henkilö, jolla on kokemuksen tuomaa ymmärrystä ja tietoa, jota voidaan hyödyntää toisten ihmisten auttamiseksi ja tukemiseksi. Kokemusosaaja tietää, mikä häntä on auttanut eteenpäin elämässä ja hänen tukensa voi lisätä toisen henkilön auttamis- ja osaamisvalmiuksia. (Kokemustiedon keskus 2023.)

Kokemusasiantuntijalla on henkilökohtainen toipumiskokemus sairaudesta, vammasta tai haastavasta elämäntilanteesta ja hän haluaa jakaa kokemustaan erilaisissa tehtävissä. Kokemusasiantuntija on koulutettu tehtäväänsä. Kokemusasiantuntijoita on mukana muun muassa asiakas- ja tukihenkilötehtävissä sekä esimerkiksi vertaistukiryhmien ohjaajina. Etelä-Karjalassa kokemusasiantuntijakoulutusta on järjestänyt Etelä-Karjalan hyvinvointialue. (THL 2024.) Kehittäjäasiakkaalla on kokemus esimerkiksi sairaudesta tai vammasta ja hän haluaa jakaa kokemuspohjaista tietoaan palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä tai päätöksenteon prosessissa. Kehittäjäasiakkaiden osallistuminen tapahtuu esimerkiksi työpajatyöskentelyn tai asiakaspaneelien kautta. Hän ei osallistu suoraan asiakastyöhön. (Innokylä 2023.)

Kokemustoiminta nykypäivänä

Kokemustoiminta on lähtenyt liikkeelle potilasjärjestöistä, jolloin on puhuttu vapaaehtoistyöstä, tukihenkilötoiminnasta ja vertaistuesta (Hirschovits-Gerz ym 2009). Kokemustoiminta ja kehittäjäasiakastoiminta on jo jalkautunut vahvasti hyvinvointialueille, joissa kokemustoimijat voivat toimia erilaisissa tehtävissä sosiaali- ja terveyspalveluissa (Innokylä 2023). Kokemustoimijalla on henkilökohtaisen kokemuksen tuomaa osaamista, jota hän voi jakaa toiselle saman kokeneelle henkilölle. Kokemustoimijat toimivat oman kiinnostuksen, vapaaehtoisuuden, valmiuksien, taitojen, osaamisen sekä tarpeen perusteella. Kokemustoimijat työskentelevät sote-ammattilaisten kanssa niissä palveluissa, joissa kohtaaminen asiakkaan ja potilaan kanssa edellyttää erityistä ammatillista herkkyyttä. Kokemustoimijan tulee olla hyväksynyt oma kokemustarinansa, jotta kokemustoimija voi jakaa sen toisille eikä provosoidu tai käytä tilaisuutta lievittääkseen omaa pahaa oloaan (SOITE 2024).

Koetun elämän voimaa – seminaari

Etelä-Karjalan kokemustoimijoiden vuoden 2024 seminaarin teemana oli Koetun elämän voimaa. Seminaarin alussa lanseerattiin yhteiseksi termiksi kokemusosaaja kuvaamaan kaikkia kokemustoiminnassa mukana olevia ihmisiä. Koetun elämän voimaa -seminaarin järjesti LAB-ammattikorkeakoulu yhteistyössä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen ja Etelä-Karjalan kokemustoiminnan kehittämisverkoston kanssa. Ajankohtaisten asioiden ohella keskityttiin kokemusosaajien hyvinvointiin. Teemaa lähestyttiin konkreettisesti kokemusosaajan hyvinvoinnin puu -työskentelyn kautta. Työskentelyyn osallistui sekä kokemusosaajia että heidän kanssaan työskentelevien järjestöjen ja hyvinvointialueen edustajia.

Työskentelyn aluksi osallistujille jaettiin tarralappuja, joihin he saivat kirjoittaa hyvinvoinnilleen merkittäviä asioita. Muut kuin kokemusasiantuntijat vastasivat siltä pohjalta, mitä he työnsä kautta tiesivät asiasta. Lopuksi yksittäiset laput kerättiin ja ryhmiteltiin fläppitaululle piirretyn puun rungolle ja oksille samalla keskustellen esiin tulleista teemoista. Samankaltaiset hyvinvoinnin osatekijät niputettiin samalla oksalle.

Työskentelyn tuloksena saatiin visuaalinen kuva siitä, mistä kokemusosaajan hyvinvointi koostuu. Esiinnousseita teemoja olivat kokemus oman työn arvostamisesta, muiden kokemusosaajien kanssa jaetut kokemukset, työnohjaus, hyvät perhesuhteet ja liikunta. Kokemusosaajan puun ajatuksena oli tuoda näkyväksi hyvinvoinnin osatekijöitä niin sote-alan opiskelijoille ja ammattilaisille kuin kokemusosaajille itselleen.

Kuva 1. Kokemusosaajien hyvinvoinnin puu koostuu kokemustoimijoiden itse määrittelemistä hyvinvoinnin osa-alueista. (Kuva: Sanna Nurmiainen & Mona Taipale)

Kokemusosaajan hyvinvointia käsiteltiin myös seminaaripäivän päätteeksi pidetyssä paneelikeskustelussa. Samalla pohdittiin sitä, miten kokemusosaajatoimintaa tulisi kehittää Etelä-Karjalan alueella, joten esille nousi tarve tarkastella ja arvioida toimintaa uudelleen. Tällä hetkellä toiminta koetaan pirstaloituneeksi eikä kokemustietoa osata hyödyntää tarpeeksi.

Kokemusosaajan hyvinvoinnin timantit

Kokemusosaajien hyvinvoinnin puu innoitti LAB-ammattikorkeakoulussa pohtimaan tarkemmin kokemusosaajien hyvinvointiin liittyviä asioita. Seminaarin työskentelyn tuloksena syntyneen hyvinvoinnin puun merkitykselliset osa-alueet jäsenneltiin uudestaan eri hyvinvoinnin teorioihin perustuen. Erik Allardtin (1976) mukaan hyvinvointi koostuu kolmesta osasta; Having, Loving, Being, eli elintaso, yhteissuhteet ja itsensä toteuttaminen. Allardt päivitti hyvinvoinnin teoriaansa 1990-luvulla osa-alueen Doing, eli aktiivinen toiminta (Allardt 1976; Allardt 1998). Uusimpia hyvinvoinnin jäsentäjiä edustaa Frank Martela, joka puhuu sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta osana koettua hyvinvointia. Martelan (2015) mukaan hyvinvointi koostuu kahdesta kysymyksestä; mikä ihmistä motivoi ja mikä pitää hänet liikkeessä, eli sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta.

Kokemusosaajien hyvinvoinnin puu tuotti ymmärrystä osallisuuden merkityksestä kokemustoiminnassa. Osallisuuden koetaan vahvasti tuovan lisää niin hyvinvointia kuin uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin (Siukola ym. 2024). Osallisuuden voidaankin katsoa olevan myös Martelan (2015) mainitseman ihmisen sisäisen ja ulkoisen motivaation lähteenä. Sisäinen motivaatio on halua olla yhteydessä toisiin ihmisiin ja ulkoinen motivaatio mahdollistaa osallisuuden. Martela (2015) on tuottanut motivaatiotimanttikuvauksen, jonka mukaan motivaatio on osa ihmisen itsemääräämisoikeutta omassa elämässä, eli toimii jo itsessään hyvinvointiteoriana.

Kokemusosaajan hyvinvointi mukailee Martelan motivaatiotimanttia. Kokemusosaajan hyvinvointi koostuu vertikaalisesti (pystyakselilla) arjesta ja koetusta hyvinvoinnista sekä horisontaalisesti (vaaka-akselilla) yksilöstä ja yhteisöstä (kuva 2). Kokemusosaajan hyvinvoinnin timantti koostuu seuraavista: Arki ja Arjen edellytykset, vertaistuki ja vertaistapaamiset, oman kokemuksen arvostaminen ja hyvän tekeminen sekä kyvykkyys. Timantteja tarkemmin tarkasteltaessa arjen timantit koostuvat kahdesta sivusta: Sosiaalisesta hyväksynnästä ja arjen perusedellytyksistä. Sosiaalinen hyväksyntä koostuu kokemusosaajan saamasta vertaistuesta läheiseltä yhteisöltään. Arjen perusedellytyksiin kuuluva ihmisen perusturva puolestaan koostuu esimerkiksi saadusta sosiaaliturvasta, mutta myös kokemusosaajan omasta toimintakyvystä ja sen tukemisesta, esimerkiksi liikunnasta. Nämä arjen timantit antavat kokemusosaajalle edellytykset arjesta selviytymiseen.

Koetun hyvinvoinnin timantteja puolestaan ovat yhteisöllisyys, oman kokemuksen arvostaminen, hyvän tekeminen ja kyvykkyys. Yhteisön jäsenenä toimiminen vahvistaa osallisuuden kokemusta ja koettua hyvinvointia sekä lisää kokemusosaajan merkityksellisyyden tunnetta. Oman kokemuksen arvostaminen antaa siten kokemusosaajalle autonomian tunteen ja auttaa häntä hyväksymään oman kokemustarinansa. Kyvykkyydellä tarkoitetaan oman kokemuksensa kääntämistä vahvuudeksi, josta on selviytynyt. Hyvän tekeminen tarkoittaa oman kokemuksen jakamista toisille, jolloin oman kokemustiedon jakaminen antaa toiselle ihmiselle vahvuutta ja luottamusta selviytyä haastavasta tilanteesta.

Kuva 2. Kokemustoimijan hyvinvointi koostuu timanttien eri sivuista, kuten arjen, koetun hyvinvoinnin, yksilön sekä yhteisön kokemuksesta. (Martela 2015. Kuva: Sanna Nurmiainen)

Kokemusosaajat nostivat hyvinvoinnin puun (kuva 1) näkökulmasta vertaistapaamiset merkitykselliseksi teemaksi, jossa yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus ja osallisuus tuottavat kokemusosaajalle hyvinvointia. Hyvinvoinnin timantit (kuva 2) tukevat sekä kirkastavat kokemustoimijoiden kokemusta toiminnan merkityksellisyydestä sekä peilaa hyvinvoinnin teorian osaksi tarkoituksenmukaista kokemusosaajien hyvinvoinnin tukemista.

Lähteet

Allardt, E. 1976. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Helsinki: WSOY.

Allardt, E. 1998. Hyvinvointitutkimus ja elämänpolitiikka. Teoksessa Roos, J. P. & Hoikkala, T. (toim.) Elämänpolitiikka. Helsinki: Gaudeamus. 34–53.

Hirschovits-Gerz, T., Sihvo, S., Karjalainen, J. & Nurmela, A. 2019. Kokemusasiantuntijuus Suomessa – selvitys kokemusasiantuntijakoulutuksen ja –toiminnan käytännöistä. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. THL:n työpaperi nro 17/2019. Viitattu 17.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-354-0

Innokylä. 2023. Hyvinvointialueen kokemustoiminta ja kehittäjäasiakastoiminta. Viitattu 17.12.2024. Saatavissa https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/hyvinvointialueen-kokemustoiminta-ja-kehittajaasiakastoiminta

Kokemustiedon keskus. 2023. Kokemusosaajatoiminta. Viitattu 7.1.2025. Saatavissa https://kokemustiedonkeskus.fi/kokemusosaajatoiminta/

Kokemustoimijaverkosto. 2025a. Kokemuspankki. Viitattu 7.1.2025. Saatavissa https://kokemuspankki.fi/login

Kokemustoimijaverkosto. 2025b. Käsitteet. Viitattu 7.1.2025. Saatavissa https://kokemustoimintaverkosto.fi/kokemustieto_kayttoon/kasitteet/

Martela, F. 2015. Valonöörit – sisäisen motivaation käsikirja. Helsinki: Gummerus.

Siukola, R., Sahrio, A., Vihtari, J. & Soronen, S. 2024. Yhdenvertaisuuden edistäjän opas. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus 6/2024. Viitattu 20.12.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-339-3

Soite. 2024. Kokemustoiminta. Keskipohjanmaan hyvinvointialue. Viitattu 17.12.2024 Saatavissa https://soite.fi/asiointiopas/kokemustoiminta/

THL. 2024. Kokemusosaaminen. Viitattu 7.1.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/osallisuutta-edistava-hallintomalli-tukee-osallisuustyon-johtamista/kokemusosaaminen