Kokemusmentori osaamisen siivittäjänä mielenterveys- ja päihdehoitotyön harjoittelussa

Kokemusasiantuntijoiden osallisuus mielenterveys- ja päihdehoitotyössä on noussut merkittäväksi osaksi sosiaali- ja terveysalan käytäntöjä. LAB-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksessa pilotoitiin kokemusmentoria mielenterveys- ja päihdehoitotyön harjoittelussa. Mielenterveys- ja päihdehoitotyö on moniulotteinen ja arkaluotoinen alue, jossa empaattinen vuorovaikutus ja ymmärrys potilaan kokemuksista ovat keskiössä. Kokemusmentori tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden oppia suoraan henkilöltä, jolla on omakohtainen kokemus toipumisesta ja hoitotyöstä potilaan näkökulmasta.

Kirjoittajat: Leena Saarinen & Mia Kröneck

Kokemusosaaminen syntyy kokemuksesta ja tarkoittaa ymmärrystä ja tietoa, josta on hyötyä toisten ihmisten auttamiseksi tai tukemiseksi. Tämä kokemustieto tuo kokemuspohjaisen näkökulman ammatillisen ja tieteellisen tiedon rinnalle. (THL 2025) Kokemusasiantuntijuuden asema osana mielenterveystyön palvelujärjestelmän rakenteita on vakiintumassa. Tietoa, joka pohjautuu omakohtaisiin kokemuksiin, on kehitetty mielenterveyspalveluissa jo 2000-luvulta lähtien. Kokemusasiantuntijoiden osuus palvelujen uudistamisessa tekee palveluista ihmislähtöisempää. Kokemusasiantuntijuutta on tarkasteltu myös merkittävänä keinona vastata hyvinvointipalvelujen toiminnan haasteisiin ja asiakkaiden aseman sekä osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen. (Soronen 2025, 11–13)

Kohti vaikuttavampaa asiakastyötä

Siivittämö-hankkeen (LAB 2025) yhteiskehittämisen pajassa vuonna 2023 kokemusasiantuntijat, sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijat pohtivat yhdessä kokemustiedon hyödyntämistä opinnoissa ja työelämässä. Harjoittelujen osalta kokemusasiantuntijat nähtiin siltana työntekijöiden, opiskelijoiden ja asiakkaiden välillä. Pajassa ideoitiin, että harjoittelupaikkaohjaajien rinnalla voisi toimia kokemusohjaaja, joka nähtiin rohkaisijana, sanoittajana ja mahdollistajana harjoittelupaikan ja oppilaitoksen tukena. Tästä syntyi kokemusmentori pilotti, joka toteutettiin akuutilla vastaanotto-osastolla Päijät-Hämeen Hyvinvointialueella keväällä 2025. Kokemusmentori toimi ammattilaisen työparina opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdehoitotyön harjoittelun ohjauksessa. Opiskelijat osallistuivat viikoittaisiin reflektiokeskusteluihin kokemusmentorin kanssa ja perehtyivät kokemusmentorin kanssa muun muassa voimavaralähtöisiin potilastyön menetelmiin. Lisäksi he osallistuivat dialektisen käyttäytymisterapian ryhmäohjaukseen kokemusmentorin työparina.

Opiskelijoiden kokemukset kokemusmentorista

Kokemusasiantuntijan tarkoitus on tarjota oma kokemuksensa ja kokemusasiantuntijakoulutuksen myötä karttunut osaaminen muiden hyödyksi (THL 2025). Opiskelijat olivat hyvin motivoituneita osallistumaan pilottiin. Mahdollisuus avoimeen keskusteluun ja reflektointiin koettiin tärkeänä. Palautekeskustelussa opiskelijat toivat esiin muun muassa:

Kokemusmentorin potilas- ja ohjausesimerkit koettiin hyvin tärkeänä, opiskelijan sanoin (kokemusmentori) ”näytti reitin ja ohjeisti”.
Kokemusmentorin kannustus yrittämään yhä uudestaan potilaan kanssa koettiin rohkaisevana ja siinä nousi esiin myös käytännön esimerkkien merkitys siitä, mitä potilaan kanssa voi tehdä yrittäessään luoda yhteyttä. Esimerkiksi yksi opiskelijoista oivalsi hyödyntää itselleen rakasta asiaa, taidetta, löytääkseen yhteyden potilaaseen.

Opiskelijat kokivat ennen kaikkea, että kokemusmentorin ohjausta oli helppo vastaanottaa ja ohjauskeskusteluihin oli helppo osallistua. Lisäksi ohjausmenetelmä vahvisti kokemusmentorin opetusta, ettei lähestyttäisi ihmisiä ´ylhäältä alas´. Keskustelua ja kysymyksiä yhteisellä ajalla syntyi paljon, jonka vuoksi mentorointiaika koettiin lyhyeksi. Tapaamisten ilmapiiri koettiin turvallisena, kunnioittavana ja avoimena ”tukiryhmänä, jossa on tilaa omille tunteille ja kokemuksille”.

Kokemusmentorin näkökulma opiskelijaohjauksesta

Ammattilaisten työrooli sosiaali- ja terveysalalla on muuttumassa kokemusosaamisen myötä. Ammattilaisen työote syvenee, kun tieteellisen tiedon rinnalle tulee kokemustietoon pohjautuva näkökulma. Kun kokemuskokemusasiantuntija toimii ammattilaisen työparina, kokemusasiantuntija laajentaa ammattilaisen osaamista esimerkiksi kyvyllään kohdata, kuulla ja ymmärtää asiakasta. (THL 2025)

Kokemusmentorin näkökulmasta pilotti oli myös kiinnostava ja innostava. Kokemus työskentelystä psykiatrisella osastolla useamman vuoden koulutettuna kokemusasiantuntijana on tuonut esille, että opiskelijat hakevat useinkin reflektointia kokemusasiantuntijan kanssa. Opiskelijoiden omat kipukohdat, jotka saattavat nousta esiin akuuttipsykiatrian osastoympäristössä, koetaan helpommaksi tuoda esiin keskustelussa kokemusasiantuntijan kanssa. Siksi tavoite oli luoda tapaamisista mahdollisimman rentoja ja turvallisia, jotta opiskelijat voivat malalla kynnyksellä puhua, kysyä ja kyseenalaistaa asioita.

Erityisen tärkeänä oli se, kun ensimmäisellä kerralla kerroin oman tarinani ja keskustelimme sen esille nostamista ajatuksista sekä tunteista. Omalla avoimuudellani rohkaisin opiskelijoita siihen, että on turvallista jakaa omia kokemuksiaan, niin halutessaan. Lisäksi tarinan jakaminen koettiin lisäävän ymmärrystä potilaan kohtaamisesta. Pilotin edetessä näin kuinka opiskelijat olivat hyvin innokkaita oppimaan uusia asioita ja pohtimaan tuttuja asioita useammasta näkökulmasta. Mentorointikeskusteluissa oli myös tilaa pohtia onnistumisia ja epäonnistumisia avoimessa ilmapiirissä.

Pilotti oli erittäin onnistunut ja antoi arvokasta tietoa siitä, kuinka kokemusmentorointia työmuotona voisi tulevaisuudessa hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla. Henkilökohtaisesti toivonkin, että kokemusmentorointi voisi tulevaisuudessa vakiintua työmuotona. Erityisenä vahvuutena näen sen, että opiskelija saa hyvin moniammatillisen ohjauksen, kun kokemusasiantuntija osallistuu siihen systemaattisesti.

Lähteet

LAB. 2025. Siivittämö-hanke. Viitattu 24.3.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/siivittamo

Soronen, K. 2024. Mielenterveyden kokemusasiantuntijuus: kokemusasiantuntijuuden rakentuminen yksilöllisenä prosessina ja palvelujärjestelmän osana. Väitöskirja. Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Rovaniemi. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 38. Viitattu 24.3.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-426-3

THL. 2025. Kokemusosaaminen. Viitattu 24.3.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/osallisuutta-edistava-hallintomalli-tukee-osallisuustyon-johtamista/kokemusosaaminen