Kohti sukupuolisensitiivistä sovelluskehitystä ADHD:n hoidossa

ADHD on naisilla edelleen alidiagnosoitu ja useille naisille ADHD diagnosoidaan vasta aikuisuudessa. Hoitamattomana ADHD voi aiheuttaa erilaisia ongelmia, kuten mielenterveyden häiriöitä, riippuvuuksia, oppimisvaikeuksia sekä arjen hallinnan haasteita. Naisten ADHD:n hoitoon liittyy erityispiirteitä, kuten hormonaaliset vaihtelut elämänkaaren eri vaiheissa. ADHD-mobiilisovelluksien suunnittelussa tulisi panostaa aiempaa enemmän käyttäjälähtöisyyteen ja sukupuolisensitiivisyyteen huomioimalla käyttäjien erityispiirteet.

Kirjoittajat: Emmi Jussila & Arja-Tuulikki Malin

Naisten ADHD:n erityispiirteet

Naisten oireet eivät usein vastaa perinteisiä käsityksiä ADHD käyttäytymisestä, mikä voi viivästyttää oikean diagnoosin saamista (Young ym. 2020, 16–17). Tutkimuksissa ja kirjallisuudessa keskitytään pitkälti poikien tarkkaamattomuus- ja yliaktiivisuusoireisiin, jonka vuoksi diagnoosikriteeritkin pohjautuvat heidän oireisiinsa (Koponen & Jehkonen 2019). Naisille diagnosoidaan ADHD:n sijaan usein muita mielenterveydellisiä häiriöitä, kuten masennusta, ahdistusta tai persoonallisuushäiriöitä. Väärät diagnoosit voivat viivästyttää oikean diagnoosin ja hoidon saamista. (Young ym. 2020, 16–17.) Hoitamaton ADHD voi heikentää merkittävästi elämänlaatua ja toimintakykyä sekä lisätä psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä. Erityisen haastavassa tilanteessa on ADHD-naiset, joiden ADHD tunnistetaan vasta aikuisuudessa. (Koponen & Jehkonen 2019.) Tutkittua tietoa naisten ADHD:sta on vielä nykypäivänä erittäin vähän, joka rajoittaa ymmärrystä heidän oireistaan ja tarpeistaan (Koponen & Jehkonen 2019; Wallin ym. 2018, 2).

Naisilla ADHD voi ilmetä työelämässä hankaluuksina esimerkiksi asioiden organisoinnissa, muistamisessa sekä keskittymiskyvyn ylläpitämisessä. He voivat myös kokea vaikeuksia suhtautumisessa rakentavaan palautteeseen ja sujuvan vuorovaikutuksen ylläpitämisessä työkavereiden kanssa. Toistuvat masennusjaksot, päihteiden käyttö sekä rikkonaiset työurat ja ihmissuhteet ovat osa joidenkin potilaiden elämänhistoriaa (Koponen & Jehkonen 2019; Young ym. 2020, 17.) Seksuaalinen riskikäyttäytyminen ja vaikeudet läheisissä romanttisissa suhteissa voivat lisätä riskiä ei-toivottuihin raskauksiin, seksitauteihin, seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja heikentyneeseen tyytyväisyyteen ihmissuhteissa verrattuna nuoriin aikuisiin, joilla ei ole ADHD-diagnoosia. (Wallin ym. 2018, 2.)

Koko elämänsä ajan naiset kokevat normaaleja hormonaalisia muutoksia esiteini-iästä vaihdevuosiin saakka. Hormonaalisilla vaihteluilla on havaittu olevan merkittävä rooli naisten ADHD-oireiden hoidossa. (Antoniou ym. 2021; Cheng ym. 2022.) Tytöillä on usein lisäksi psykososiaalisia haasteita, kuten heikko koulumenestys, ongelmat ihmissuhteissa ja mielenterveydellisiä ongelmia. Murrosikä tuo usein erityisiä paineita, kuten matalan itsetunnon ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset. ADHD-oireet jatkuvat usein aikuisuudessa, ja tutkimukset osoittavat, että kuukautiskierron alkuvaihe on suotuisampi ADHD-oireiden otsalta, mutta progesteronin nousu kierron loppuvaiheessa voi heikentää lääkityksen tehoa. ADHD-diagnoosin saaneilla naisilla on tunnistettu myös usein voimakkaita kuukautisia edeltäviä oireita. Hormonikierukka ja estrogeenivalmisteet voivat lievittää oireita. Vaihdevuosiin liittyvä estrogeenin ja progesteronin lasku voi myös pahentaa ADHD-oireita, koska estrogeenin väheneminen vaikuttaa aivojen kemiaan, erityisesti dopamiinin ja serotoniinin tuotantoon. (Antoniou ym. 2021.)

Käyttäjälähtöisyyttä sukupuolisensitiivisellä sovelluskehityksellä

Jussilan (2025) opinnäytetyössä (YAMK) selvitettiin integratiivisella kirjallisuuskatsauksella sukupuolten välisiä eroja ADHD:n hoitoon suunniteltujen mobiilisovellusten käyttäjinä. Kirjallisuuskatsauksessa keskityttiin erityisesti selvittämään naisten erityispiirteitä, joita tulisi ottaa huomioon ADHD-mobiilisovelluksia suunniteltaessa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella sukupuoli on tärkeä, mutta sitä ei aina ole otettu huomioon ADHD:n ja mobiilisovellusten tutkimuksessa. Sukupuolisensitiivinen sovelluskehitys ADHD-oireisten naisten kohdalla tarkoittaisi huomion kiinnittämistä oireiden ja käyttäjälähtöisyyden yhteensovittamista. Naisilla esiintyy usein sisäänpäin suuntautuvia oireita, tunnesäätelyn vaikeuksia ja samanaikaisia psyykkisiä häiriöitä, mikä luo tarpeen yksilöllisille ja kohdennetuille sovellusratkaisuille. Sovellusten käytettävyys voi olla haaste ADHD-oireiden vuoksi, ja niiden tulee olla teknisesti yksinkertaisia, visuaalisesti selkeitä ja empaattisesti muotoiltuja. Arjen hallintaan keskittyvät sisällöt, henkilökohtaisuus, pelillistäminen ja pienet onnistumisen kokemukset tukevat motivaatiota ja sitoutumista. (Jussila 2025, 44–45.)

Johtopäätöksissä Jussila toteaa, että naisten ADHD on jäänyt pitkälti huomiotta, koska diagnoosikriteerit on perinteisesti laadittu miesten oireiden perusteella. Tutkimuksissa korostuu tarve kehittää hoitomuotoja, kuten mobiilisovelluksia, jotka vastaavat paremmin naisten erityisiin haasteisiin, kuten tunnesäätelyn vaikeuksiin, hormonivaihteluiden vaikutuksiin ja elämänvaiheiden muutoksiin. Nykyiset Käypä hoito -suositukset eivät vielä huomioi sukupuolten välisiä eroja riittävästi, vaikka hormonaalisilla tekijöillä ja iällä on suuri merkitys oireiden ilmenemiseen ja hoitovasteeseen. Sovellusten tulisi olla käyttäjälähtöisiä, mukautuvia ja teknisesti helppokäyttöisiä, jotta ne tukisivat arkea ja hyvinvointia eri elämänvaiheissa. Jotta ADHD-hoito olisi yhdenvertaista ja vaikuttavaa, tarvitaan lisää sukupuolisensitiivistä tutkimusta sekä digitaalisia ratkaisuja, jotka huomioivat naisten yksilölliset tarpeet ja kokemukset. (Jussila 2025, 45–46.)

Palvelumuotoilusta ja tekoälyn hyödyntämisestä suuntaa ratkaisuille

Naisten ADHD:n tutkimus antaa suuntaa myös räätälöityjen mobiilisovellusten kehittämiselle (mm. Morley & Tyrrell 2023; Delgado-Gómez ym. 2020; Păsărelu ym. 2020). Palvelumuotoilu on esimerkki käyttäjät osallistavasta lähestymistavasta digitaalisten palvelujen kehittämisestä (mm. Yakubu ym. 2025; Iriarte ym. 2023), jota olisi mahdollista soveltaa myös sukupuolisensitiivisten sovellusten kehittämisessä. ADHD-mobiilisovelluksissa sukupuolisensitiivisyyttä voitaisiin parantaa esimerkiksi lisäämällä toimintoja, kuten ADHD-oirepäiväkirja, jonne kirjataan oireita ja havaintoja kuukautiskierron eri vaiheissa. Sovellus voisi tarjota tämän avulla erilaisia tukiominaisuuksia kierron eri vaiheissa, kuten kannustaa palautumiseen PMS-oireiden aikana.

Ajankohtaisena teemana tulevaisuuden TKI-toiminnalle luo tekoälyn hyödyntäminen, mistä myös on jo saatavilla tutkimustuloksia myös mobiilisovellusten käytettävyydestä (Alzahrani ym. 2021). Tekoäly voi parhaimmillaan seurata käyttäjän toimintaa ja oppia, millaiset sisällöt, värit, toiminnot ja näkymät auttavat parhaiten säilyttämään käyttäjän mielenkiinnon ja motivaation. Tekoäly voi analysoida käyttäjän toimintamalleja ja tunnistaa uupumuksen merkkejä tai motivaation puutetta. Tällaisissa tilanteissa tekoäly voisi tarjota käyttäjälle mahdollisuutta kevyempiin tehtäviin, jotta sovelluksen käyttö ei tuntuisi liian kuormittavalta. Tekoälyn avulla on mahdollista luoda henkilökohtaisempia ja vaikuttavampia mobiilisovelluksia käyttäjille heidän tarpeidensa ja vaihtuvien elämäntilanteidensa mukaisesti.

Lähteet

Alzahrani, A. S., Gay, V., Alturki, R., AlGhamdi, M. J. & Dogra, A. 2021. Towards Understanding the Usability Attributes of AI-Enabled eHealth Mobile Applications. Journal of Healthcare Engineering, 1–8. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1155/2021/5313027

Antoniou, E., Rigas, N., Orovou, E., Papatrechas, A. & Sarella, A. 2021. ADHD symptoms in females of childhood, adolescent, reproductive and menopause period. Materia socio-medica. Vol. 33(2), 114–118. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.5455/msm.2021.33.114-118

Cheng, A., Illango, A., El-Kadi, A., Ma, H., Mitchell, N., Rajapakse, N. & Robb, C. 2022. Factors impacting gender diagnostic differences in ADHD: A review. The CHILD Journal. Vol. 1(1). Viitattu 29.4.2025. Saatavissa https://journals.mcmaster.ca/child/article/view/3126/2047

Delgado-Gómez, D., Sújar, A., Ardoy-Cuadros, J., Bejarano-Gómez, A., Aguado, D., Miguelez-Fernandez, C., Blasco-Fontecilla, H. & Peñuelas-Calvo, I. 2020. Objective Assessment of Attention-Deficit Hyperactivity Disorder (ADHD) Using an Infinite Runner-Based Computer Game: A Pilot Study. Brain Sciences. Vol. 10(10), 716-. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/brainsci10100716

Iriarte, I., Hoveskog, M., Nguyen Ngoc, H., Legarda, I., Uranga, M., Nazabal, M. & Atxa, A. 2023. Service design for digital servitization: Facilitating manufacturers’ advanced services value proposition design in the context of Industry 4.0. Industrial Marketing Management. Vol. 110, 96–116. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.indmarman.2023.02.015

Jussila, E. 2025. Käyttäjälähtöinen ja sukupuolisensitiivinen mobiilisovellusten kehittäminen: ADHD-naisten erityispiirteet. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 30.4.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202505028682

Koponen, V. & Jehkonen, M. 2019. Naisen tarkkaavuushäiriö – lapsuudesta aikuisuuteen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Vol. 135(3), 283-8. Viitattu 29.4.2025. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/105566/naisen_tarkkaavuushairio_lapsuudesta_2019.pdf?sequence=1

Morley, E. & Tyrrell, A. 2023. Exploring Female Students’ Experiences of ADHD and its Impact on Social, Academic, and Psychological Functioning. Journal of Attention Disorders. Vol. 27(10), 1129-1155. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1177/10870547231168432

Păsărelu, C. R., Andersson, G. & Dobrean, A. 2020. Attention-deficit/ hyperactivity disorder mobile apps: A systematic review. International Journal of Medical Informatics. Vol. 138, 104133–104133. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijmedinf.2020.104133

Wallin, K., Lundell, I., Hanberger, L., Alehagen, S. & Hultsjö, S. 2018. Self-experienced sexual and reproductive health in young women with attention deficit hyperactivity disorder a qualitative interview study. BMC Women’s Health. Vol. 22(1), 1–289. Viitattu 29.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12905-022-01867-y

Yakubu, T. I., Jhajj, P., Pawer, S., West, N. C., Amed, S., Tang, T. S. & Görges, M. 2025. Exploring the Needs and Preferences of Users and Parents to Design a Mobile App to Deliver Mental Health Peer Support to Adolescents With Type 1 Diabetes: Qualitative Study. JMIR Diabetes. Vol. 10, e64267-. Viitattu 2.5.2025. Saatavissa https://doi.org/10.2196/64267

Young, S., Adamo, N., Ásgeirsdóttir, B. B., Branney, P., Beckett, M., Colley, W., Cubbin, S., Deeley, Q., Farrag, E., Gudjonsson, G., Hill, P., Hollingdale, J., Kilic, O., Lloyd, T., Mason, P., Paliokosta, E., Perecherla, S., Sedgwick, J., Skirrow, C., … Woodhouse, E. 2020. Females with ADHD: An expert consensus statement taking a lifespan approach providing guidance for the identification and treatment of attention-deficit/ hyperactivity disorder in girls and women. BMC Psychiatry. Vol. 20(1), 404–427. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12888-020-02707-9

Kirjoittajat

Emmi Jussila on ammatiltaan terveydenhoitaja, joka opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilu (YAMK) -koulutuksessa.

Arja-Tuulikki Malin on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori, joka ohjaan YAMK-opinnäytetöitä ja tutkii Digitaalista siirtymää.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/722638 (CC0)