Kohti sote-osaamista 2030: koulutukseen osallistuneiden ajatuksia tulevaisuudesta

Syksyllä 2025 sain olla mukana Sosiaali- terveys- ja hyvinvointialan tulevaisuuden osaaja-täydennyskoulutuksessa fasilitaattorin roolissa ja matka tässä monialaisessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osallistujajoukossa oli palkitseva. Koulutusta vetivät yhdessä useat kouluttajat, ja sen aikana perehdyttiin muun muassa sote-ammattilaisen asiantuntijuuteen, palvelumuotoiluun, digitaalisiin sotepalveluihin sekä tietojohtamiseen ja tekoälyn hyödyntämiseen soteympäristöissä. Koulutuksen aikana kuultiin monien asiantuntijoiden puheenvuoroja ja käytiin monia monestakin näkökulmasta oivalluttavia keskusteluja. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia ajatuksia koulutukseen osallistuneilla ammattilaisilla on sote-alalla tarvittavasta osaamisesta vuonna 2030.

Kirjoittaja: Taru Simpura

Tulevaisuuden muistelu apuna näkemysten kartoittamisessa

Tulevaisuuteen liittyvien näkemysten kartoittamisessa käytettiin hyödyksi tulevaisuuden muistelu – menetelmää (ks. esimerkiksi THL 2023). Kysely toteutettiin kolme kuukautta kestäneen koulutuksen päätteeksi. Kyselyn ohjeistuksessa kerrottiin, että vastauksia käytetään LAB-ammattikorkeakoulun sivustolla julkaistavassa artikkelissa. Ohjeistuksessa tuotiin esille myös, että kaikki vastaukset ovat nimettömiä, eivätkä ne sisällä tunnistettavia tietoja kirjoittajista. Vastaaminen perustui osallistujan vapaaehtoisuuteen.

Vastaukset tuotettiin Zoomin Poll-kyselyn kautta. Osallistujia pyydettiin pohtimaan seuraavia kysymyksiä:

Kuvittele, että elämme vuotta 2030. Mieti miltä tuntuu olla sote-alan osaaja 2030 ja millaista sote-alan osaamista pidät silloin erityisen tärkeänä?
Kun tarkastelet tätä koulutusta vuodesta 2030 käsin, mitkä asiat tukivat ammatillista kehittymistäsi eniten?
Mikä koulutuksen sisällöistä tai keskusteluista jäi mieleesi, ja mikä teki siitä merkityksellisen?

Kyselyyn vastasi 13 osallistujaa ja avoimia vastauksia ensimmäiseen kysymykseen saatiin 11 kappaletta, toiseen 12 ja kolmanteen 13. Vastaukset teemoiteltiin aineistolähtöisesti ylä- ja alateemoihin annettujen kysymysten ohjaamana.

Osallistujien ajatuksia sote-alasta ja ammatillisista taidoista vuonna 2030

Ensimmäisen kysymyksen osalta vastauksissa voitiin erottaa kaksi pääteemaa. Ensimmäinen pääteema liittyi edistyneen teknologian ja digitalisoituneiden palvelujen käyttötaitoihin. Toinen pääteema korosti vuorovaikutustaitoja ja asiakaslähtöisyyttä.

Kaikissa vastauksissa mainittiin digitaalisen kehityksen merkitys ja rooli, koska sotepalvelujen nähtiin olevan pitkälti digitaalisia vuonna 2030. Tulevaisuuden työnkuvassa nähtiin korostuvan digitaitojen osalta erityisesti tekoälytaidot, jotka oli mainittu erikseen digitaalisen osaamisen rinnalla ohella kuudessa vastauksessa. Tekoälyn nähtiin olevan laajasti käytössä 2030. Sote-ympäristöissä käytössä olevan datan määrän mainittiin kasvaneen ja sitä hyödynnetään esimerkiksi niin, että valtaosalla on kotona tai puettuna erinäisiä sensoreita. Työpaikoilla nähtiin arvostettavan digitaitoja sekä tekoälytaitoja, ja niiden osaaminen voi olla välttämättömyys palkkaamisen suhteen.

Vuorovaikutustaidot ja asiakaslähtöisyys näkyi itsenäisenä osaamisalueena sekä liitettynä digivälitteiseen osaamiseen. Asiakastyössä tarvittavien taitojen osalta seitsemässä vastauksessa tuotiin esille vuorovaikutustaidot ja asiakaslähtöisyys. Näiden nähtiin säilyvän hyvin keskeisinä digitaalisesta kehityksestä huolimatta ja toisaalta digikehityksen tuoman ajansäästön kautta nähtiin keskittymisen asiakkaan hoitamiseen mahdollistuvan paremmin. Yhdessä vastauksessa täsmennettiin asiakastyössä tarvittavien taitojen tärkeäksi osa-alueeksi erityisesti digitaalisten vuorovaikutustaitojen merkitys. Yhdessä vastauksessa asiakaslähtöisyyden tärkeyttä sanoitettiin seuraavasti:

Sote-alan tärkein osaaminen on edelleen ihmisten kohtaaminen ja läsnäolo, empatia ja vuorovaikutustaidot.

Alateemana vastauksissa tuli esiin kolmessa vastauksessa muutoskyvykkyys. Työpaikalla nähtiin arvostettavan sitkeitä muutoksentekijöitä ja kehitysehdotuksia tekeviä ammattilaisia. Lisäksi mainittiin eettisyys, asiakkaan oikeudet ja tarkoituksenmukaisuus. Yhdessä vastauksessa korostettiin, että tärkeintä sote-osaamista on kyky yhdistää kliininen asiantuntemus, tiedon kriittinen käyttö ja inhimillinen kohtaaminen. Vuonna 2030 työn mainittiin tuntuvan kuormittavalta mutta merkitykselliseltä: venymistä, epävarmuutta ja vastuuta. Toiveena vuodelle 2030 oli parempi työtilanne ja, että vähennyksiä ei tehtäisi jatkuvasti.

Osallistujien havaintoja koulutuksen vaikutuksista ammatilliseen kehittymiseen

Tässä osiossa tarkastellaan yhdistetysti kysymyksiä kaksi ja kolme koulutuksen tärkeimpien sisältöjen ja keskustelujen merkityksestä ammatilliselle kehittymiselle. Vastauksia näihin kysymyksiin saatiin yhteensä 25. Kun koulutusta ja sen merkitystä tarkasteltiin vuodesta 2030 käsin, vastauksissa nousivat pääteemoiksi asiantuntijaluennot, ryhmän tuki sekä ymmärrys edistyneen teknologian mahdollisuuksissa soteympäristöissä.

Kymmenessä vastauksessa mainittiin asiantuntijaluennot ja puheenvuorot, jotka tarjosivat perustaa ymmärtää digitalisaation ja tekoälyn merkitystä sote-ympäristöissä. Eri asiantuntijoiden vierailut koettiin monipuolisiksi ja erilaiset opetustyylit, kuten visuaaliset menetelmät onnistuivat herättämään ajatuksia. Asiantuntijoiden ja ammattilaisten koettiin myös rohkaisseen tekoälyn käyttöön omalla esimerkillään.

Kahdeksassa vastauksessa korostettiin ryhmän sisäisten keskustelujen ja vertaistuen merkitystä oppimista tukevana ja omaa osaamista vahvistavana tekijänä. Ryhmän koettiin mahdollistavan avoimen keskustelun, kokemusten jakamisen ja uusien näkökulmien syntymisen. Erityisesti tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyvät pohdinnat saivat syvyyttä yhteisissä keskusteluissa, joissa omia ajatuksia pystyi suhteuttamaan muiden ammattilaisten kokemuksiin. Ryhmän merkitystä tuotiin esiin esimerkiksi seuraavasti:

Turvallinen ja mahtava ryhmä, oli helppo olla omana itsenään.

Teknologian, erityisesti tekoälyn mahdollisuudet, muodostivat kolmannen keskeisen pääteeman. Yhdeksässä vastauksessa nostettiin esiin tieto ja ymmärrys teknologian ja tekoälyn kehittymisestä merkityksellisenä omalle ammatilliselle kehittymiselle. Vastauksissa korostui erityisesti ymmärryksen lisääntyminen yleisesti sekä myös edistyneen teknologian konkreettinen hyödyntäminen työn sujuvoittamisessa. Vastauksissa tuotiin esiin teknologian mahdollisuuksien osalta tarkemmin nimettynä myös sensoriteknologia ja robotiikka.

Ajatus tekoälystä ja digitaalisuudesta muuttui. Ymmärsin, että se on tulevaisuutta ja itseasiassa helpottaa työntekoa. Eikä tämä kehitys tee meistä tämän päivän ammattilaisista tarpeettomia.

Pääteemoja täydensivät alateemat, joissa mainitut asiat tukivat ammatillista kehittymistä, mutta esiintyivät vastauksissa vähemmässä määrin. Näitä alateemoja olivat esimerkiksi koulutuksen käytännönläheiset tehtävät, itsereflektio, palvelumuotoilun aiheet, moniammatillisuus sekä tiedolla johtaminen. Lisäksi mainittiin keskeisenä mieleen jääneen opintokäynti kotihoitoon sekä pohdinnat asiakkaan aseman säilyttämisestä keskiössä teknologisen muutoksen keskellä.

Kokonaisuutena koulutus nähtiin avartavana oppimiskokonaisuutena, joka lisäsi ymmärrystä muuttuvista soteympäristöistä asiantuntijaluentojen ja ryhmän vertaistuen avulla. Samalla koulutus toi esille vuorovaikutus- ja asiakaslähtöisten taitojen merkityksen. Lisäksi se havainnollisti digitaalisen kehityksen merkityksen tulevaisuuden sote-osaamisessa.