Kliinisesti erikoistuneita sairaanhoitajia tarvitaan tulevaisuudessa

Suomen terveydenhuoltojärjestelmä on kohtaamassa merkittäviä haasteita lähivuosina väestön ikääntymisen ja terveydenhuollon palveluiden kasvavan kysynnän myötä. Näihin haasteisiin vastaamiseksi on tunnistettu tarve kliinisesti erikoistuneille sairaanhoitajille, jotka voivat tarjota laadukasta ja potilasturvallista hoitoa erilaisissa terveydenhuollon ympäristöissä. Tässä artikkelissa tarkastellaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien kasvavaa tarvetta Suomessa vuosina 2024–2028 ja pohditaan sen mahdollisia vaikutuksia korkeakoulutukseen.

Kirjoittaja: Mira Korvenoja

Kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve Suomessa

Kliinisesti erikoistuneet sairaanhoitajat ovat ammattilaisia, jotka ovat suorittaneet vähintään 30 opintopisteen laajuisen ammattikorkeakoulutasoisen erikoistumiskoulutuksen ja heillä on vahva kliininen erityisosaaminen alalta. He pystyvät toimimaan vaativassa potilas- ja asiakastyössä sekä kehittämään omaa erikoisalaansa. Tällaisten ammattilaisten merkitys on vahvistunut viime vuosina esimerkiksi covid-19-pandemian myötä ja erikoisosaamisen kehittämistä tukee myös kansainväliset strategiat. (STM 2024a)

Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve Suomessa on merkittävä ja kasvava (STM 2024b). Selvitys osoittaa, että vuoteen 2028 mennessä kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien ennakoitu lisätarve on noin 8000 hoitajaa. Kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve vaihtelee erikoisaloittain. Selvityksen mukaan määrällisesti suurin tarve erikoiskoulutettaville hoitajille on arvioin mukaan psykiatrisen- ja mielenterveyden hoitotyön sekä palliatiivisen ja saattohoitotyön erikoisaloilla. Lisää osaamista tarvitaan myös päivystyshoitotyön ja diabeteksen hoitotyön erikoisaloilla. Näiden alojen lisäksi on tunnistettu tarve erikoistuneille sairaanhoitajille myös muilla aloilla, kuten syöpätautien hoidossa, lasten ja nuorten hoitotyössä sekä tehohoitotyössä (Leino-Kilpi et al. 2025).

Lisäkoulutustarpeen selvityksessä on huomioitu henkilöstön eläköityminen, osa-aikaisuudet, sairaanhoitajavaje ja sijaisuudet. Osaajapoistumaa tulee myös osan hoitajista siirtyessä muuhun työhön. (STM 2024b) Samanaikaisesti uusia hyvinvointialueita haastaa väestön ikääntymisen lisäksi muun muassa tarve terveydenhuollon palveluiden uudelleenjärjestelylle ja teknologian kehitys. Näiden ohella hoidon laatua tulisi parantaa. Tutkimukset osoittavat, että kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien työpanos voi merkittävästi parantaa hoidon laatua ja tehokkuutta. Esimerkiksi Vehviläinen-Julkunen et al. (2023) tutkimuksessa havaittiin, että erikoistuneiden sairaanhoitajien interventiot johtivat parempiin hoitotuloksiin ja lyhyempiin hoitoaikoihin tietyillä erikoisaloilla.

Kliinisesti erikoistuneet sairaanhoitajat kansainvälisesti

Kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve ei ole ainutlaatuinen ilmiö Suomessa, vaan vastaava trendi on havaittavissa myös kansainvälisesti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on jo pitkään koulutettu ns. Advanced Practice Nurses (APN) -ammattilaisia, jotka saavat maisteritason koulutuksessa muun muassa laajennettuja valtuuksia diagnosointiin ja lääkkeiden määräämiseen (NCSL 2025). Kanadassa Clinical Nurse Specialistien (CNS) koulutuspolku sairaanhoitajasta erikoistuneeseen ammattilaiseen on samankaltainen Yhdysvaltojen kanssa. Näiden lisäkoulutettujen kliinisten asiantuntijasairaanhoitajien luvataan tuovan arvoa asiakkaille, hoitotyön toimintaympäristöille ja organisaatioille tavoitteenaan edistää potilasturvallisuutta ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia. (CNS 2016) Euroopassa sairaanhoitajakoulutus vaihtelee maittain, mutta monissa maissa on tunnistettu tarve kehittää sairaanhoitajien erikoistumiskoulutusta. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on käytössä Nurse Specialist ja Advanced Nurse Practitioner -nimikkeet. (Royal College of Nursing 2024)

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että erikoistuneiden sairaanhoitajien työpanos voi merkittävästi parantaa hoidon laatua ja kustannustehokkuutta. Esimerkiksi Maier et al. (2022) meta-analyysi osoitti, että erikoistuneiden sairaanhoitajien tarjoama hoito oli yhtä laadukasta ja usein kustannustehokkaampaa kuin lääkäreiden tarjoama hoito tietyillä erikoisaloilla.

Vaikutukset sairaanhoitajien korkeakoulutukseen

Kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien kasvava tarve asettaa uusia haasteita ja vaatimuksia sairaanhoitajien korkeakoulutukselle Suomessa. Samalla se tarjoaa myös mahdollisuuksia koulutuksen kehittämiseen ja uudistamiseen. Korkeakoulujen tehtävänä on olemassa olevan ammattikorkeakoululain (932/2014) puitteissa tarjota työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa opetusta. Mahdollisen lisääntyvän erikoistumiskoulutuksen myötä on korkeakoulujen päivitettävä opetussuunnitelmiaan vastaamaan työelämän muuttuvia tarpeita ja uusimpia hoitokäytäntöjä. Näin ollen erikoistuneiden sairaanhoitajien kouluttaminen vaatii enemmän esimerkiksi opettajaresursseja. Korkeakouluille tämä tarkoittaa taloudellista panostusta, kun samaan aikaan korkeakoulutuksen perusrahoitusta vähennetään tulevina vuosina (VVM 2025).

Erikoistumiskoulutusten lisääntymisellä voi olla korkeakoulutukselle myös positiivisia vaikutuksia. Erikoistumiskoulutusten kehittäminen voi johtaa koko sairaanhoitajakoulutuksen laadun paranemiseen ja tutkimustoiminnan vahvistumiseen. Samalla erikoistumismahdollisuudet tarjoavat sairaanhoitajille uusia urapolkuja ja mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Korkeatasoinen erikoistumiskoulutus voi tehdä suomalaisesta sairaanhoitajakoulutuksesta entistä houkuttelevamman myös kansainvälisesti ja lisätä korkeakoulujen, terveydenhuollon organisaatioiden ja muiden sidosryhmien välistä yhteistyötä.

Kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien kouluttaminen ja työllistäminen on investointi tulevaisuuteen. Se voi parantaa hoidon laatua, lisätä terveydenhuollon tehokkuutta ja tarjota sairaanhoitajille uusia, kiinnostavia uramahdollisuuksia. Samalla se vastaa yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja varmistaa, että Suomen terveydenhuoltojärjestelmä pysyy korkeatasoisena myös tulevaisuudessa.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Finlex. Viitattu 16.5.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/932

CNS. 2016. Clinical Nurse Specialist. Position statement. Canadian nurses association. Viitattu 18.12.2025. Saatavissa https://hl-prod-ca-oc-download.s3-ca-central-1.amazonaws.com/CNA/2f975e7e-4a40-45ca-863c-5ebf0a138d5e/UploadedImages/documents/Clinical_Nurse_Specialist_Position_Statement_2016.pdf

Leino-Kilpi, H., Suominen, T. & Välimäki, M. 2025. Sairaanhoitajien erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Suomessa. Hoitotiede, 37(1), 15-28.

Maier, C. B. Aiken, L. H. & Busse, R. 2022. Nurses in advanced roles in primary care: Policy levers for implementation. OECD Health Working Papers, No. 98, OECD Publishing, Paris.

NCSL. 2025. Practitioner: Advanced Practice Registered Nurses. Viitattu 18.12.2025. Saatavissa https://www.ncsl.org/scope-of-practice-policy/practitioners/advanced-practice-registered-nurses

Royal College of Nursing. 2024. Advanced Level Nursing Practice. London: RCN. Viitattu 18.12.2025. Saatavissa https://www.rcn.org.uk/Professional-Development/publications/rcn-professional-development-framework-advanced-level-nursing-uk-pub-011-127

STM. 2024a. Toimeenpanosuunnitelma 2024–2027. Sosiaali- ja terveysalan sekä pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:11. Viitattu 16.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5657-5

STM. 2024b. Selvitys kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarpeesta Suomessa 2024-2028. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:9. Toimeenpanosuunnitelma 2024–2027 : Sosiaali- ja terveysalan sekä pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaaminen Viitattu 12.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5600-1

Vehviläinen-Julkunen, K. Korhonen, A. & Pietilä, A. M. 2023. The impact of specialized nursing interventions on patient outcomes: A systematic review. Journal of Advanced Nursing, 79(2), 456-470.

VVM. 2025. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2026–2029. Talouspolitiikka. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2025:16. Viitattu 16.5.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-874-3

Kirjoittaja

Mira Korvenoja työskentelee terveysalan lehtorina LAB –ammattikorkeakoulussa ja toimii sairaanhoitajakoulutuksen opinnäytetyökoordinaattorina ja kehittäjänä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1073113 (CC0)