Kiertotalousvauhdittamon webinaarisarja opastaa yrityksiä kiertotaloussiirtymässä

Pienten ja keskisuurten yritysten avuksi kiertotaloussiirtymään on rakennettu Kiertotalousvauhdittamo-hankkeessa webinaarisarja, johon on kutsuttu kiertotaloutta ja kestävää kehitystä hieman eri näkökulmista lähestyviä asiantuntijoita pitämään puheenvuoroja. Hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana järjestettiin neljä webinaaria, joiden tallenteet voi katsoa hankkeen internetsivuilta.

Kirjoittaja: Raisa Pajarinen

Kiertotalousvauhdittamo-hanke yhdistää LAB- ja Laurea-ammattikorkeakoulujen asiantuntemuksen kiertotaloudessa, digitalisaatiossa ja liiketoiminnassa. Tavoitteena on tukea pk-yritysten kiertotalousinnovaatioita tarjoamalla tietoa ja työkaluja kestävän liiketoiminnan kehittämiseen (LAB-ammattikorkeakoulu 2025). Keskeinen toimintamuoto on ollut asiantuntijavetoinen webinaarisarja (Kiertotalousvauhdittamo 2025a). Webinaarin tallenteet ovat katsottavissa hankkeen verkkosivuilla (Kiertotalousvauhdittamo 2025b).

Innovointi kiertotalousliiketoiminnan moottorina

Ensimmäisessä webinaarissa LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä työskentelevä yliopettaja Henri Karppinen avasi innovoinnin merkitystä kiertotalousliiketoiminnan kehittämisessä. Karppisen mukaan kasvu- ja kehittymishaluisissa yrityksissä ideoita yleensä on runsaasti, mutta kehittämistyötä aloittaessa täytyy ensin ymmärtää yrityksen taloudellinen ja toiminnallinen terveydentila, eli täytyy määrittää mitä halutaan ja mitä kyetään ratkaisemaan. Asiakas haluaa yleensä maksaa tarjotusta ratkaisusta, kun lisätään jotain arvokasta, poistetaan jotain arvotonta, hyödynnetään jotain uudella tavalla, tuotetaan tietoa ja ymmärrystä tai luodaan uutta liiketoimintaa. Kehittämistyön haasteina saattavat olla alihinnoittelu ja innovaation kaupallisen arvon tuhoaminen, mikäli on jättänyt pohtimatta markkinointia siitä näkökulmasta, myydäänkö asiakkaalle esimerkiksi vain raaka-ainetta vai jopa kokonainen prosessi tai myydäänkö pelkästään varaosia vai turvataanko sittenkin asiakkaalle ratkaisun käyttövarmuus. Kun kehitetään uutta liiketoimintaa, ei myöskään kannata tukeutua pelkästään nykyisiin asiakkaisiin, sillä nykyinen asiakas pyytää yritykseltä vain niitä ratkaisuja, joita yritys jo tarjoaa. (Kiertotalousvauhdittamo 2025a.)

Ennakointi tuo kilpailuetua

Toisessa webinaarissa Laurean yhteiskunnallisen resilienssin tutkimusryhmän vetäjä Pasi Hario kertoi, miten ennakoinnilla voi parantaa liiketoiminnan kannattavuutta. Liiketoimintaennakoinnin avulla organisaatioiden kannattavuus paranee ja kasvu nopeutuu edellyttäen, että ennakointityö on jatkuvaa ja systemaattista ja että ennakoinnilla luotua tulevaisuustietoa hyödynnetään operatiivisessa toiminnassa, strategisessa suunnittelussa ja palveluinnovaatioiden kehittämisessä. Liiketoimintaennakointi on tulevaisuudentutkimuksen työkalujen soveltamista tulevaisuuksien hahmottamiseksi ja toivottavien tulevaisuuksien saavuttamiseksi. Liiketoimintaennakoinnin muotoja ovat muutosilmiöiden havainnointi, liiketoimintaidean tulevaisuustestaus, tulevaisuuskuvien luominen ja tulevaisuuskuvien laajentaminen skenaarioiksi. Työkaluina voi käyttää esimerkiksi PESTLE-analyysia, tulevaisuuspyörää tai 5WH1-metodia. Ennakointiprosessin onnistumista ei määritä arvioiden toteutuminen vaan havainnoinnin, käsittelyn ja tulkinnan laatu. Hario mainitsi webinaarissa vuonna 2024 ilmestyneen VTT:n oppaan nimeltä Guidebook for organising corporate foresight, josta voi saada lisätietoa aiheesta. (Kiertotalousvauhdittamo 2025a.)

Sääntely ohjaa kiertotaloussiirtymää

Kolmannessa webinaarissa elinkaariarvioinnin, hiilijalanjälkilaskennan ja EPD-asioiden parissa työskentelevä johtava asiantuntija Saija Vatanen Rambollilta ja vastuullisuuspäällikkö Johanna Kilpi-Koski Kempowerilta kertoivat esimerkkejä siitä, miten lainsäädäntö ja standardit ohjaavat yrityksiä kiertotaloussiirtymässä. Vatanen esitteli kansainvälistä kiertotalouden ISO 59000 -standardisarjaa. Organisaatioiden kiertotaloussiirtymän toteuttamista ja mittaamista tukee myös vuonna 2023 perustetun eurooppalaisen kiertotalouden standardointikomitean standardointityö, joka huomioi Euroopan erityisvaatimukset, lainsäädännön ja politiikan sekä täydentää ISO 59000 -sarjaa ja eurooppalaista sektori- ja tuotekohtaista standardointia. Standardointikomitean ensimmäisten julkaisujen pitäisi ilmestyä vuonna 2026.

Kilpi-Koski kertoi, miten Kempower on ottanut huomioon Euroopan komission Green Dealia edistävän kestävän kehityksen direktiivin CSRD:n, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, EU:n jätehierarkian ja muun kiertotalouteen liittyvän regulaation. Kestävyysraportointi koskee yrityksen koko arvoketjua, joten tiedot täytyy kerätä niin pitkältä ketjun ylä- ja alavirroista kuin mahdollista. Kempower onkin järjestänyt CSRD:n mukaiseen raportointiin liittyvää koulutusta omille alihankkijoilleen. Esimerkiksi päijäthämäläisille alihankkijoille on pidetty työpaja, jossa yritykset saivat käyttöönsä datan keräämisen aloittamista helpottavan raportointilomakkeen. Kiertotalouden kehittämisen koetaan olevan yritykselle selkeä kilpailutekijä, kun asiakkaat vaativat vastuullisuutta. (Kiertotalousvauhdittamo 2025a.)

Verkostot vauhdittavat muutosta

Neljännessä webinaarissa alueellisten verkostojen antamasta vauhdista kiertotalouteen olivat kertomassa yhteyspäällikkö Sari Kesäniemi Lahden seudun yhteisestä elinvoimayhtiö Ladecista sekä kestävän liiketoiminnan johtaja Leena Alihakkola Porvoossa toimivasta kehitysyhtiö Posintrasta. Kesäniemi kuvaili, miten Lahden seudun kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen liittyvät toimet alkoivat Vesijärven kunnostuksella 80-luvun loppupuolella, minkä jälkeen aiheeseen panostettiin paljon luomalla mm. verkostoja ja ekosysteemejä, ja lopulta vuonna 2021 Lahti nimettiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi. Lahden seudun tärkeimpiä kiertotalouteen liittyviä verkostoja ovat elintarviketeollisuuden toimijoiden Päijät-Hämeen Viljaklusteri, Lahti GEM eli Lahden seudun sähköisen liikenteen klusteri, Lahti Sports Hub, Lahden seudun Meriklusteri ja kaikkia edellä mainittuja läpileikkaava ympäristöön ja kiertotalouteen keskittyvä yhteistyö. Ladecilla on myös alueellisten verkostojen lisäksi laajat kansainväliset verkostot, joita yritykset voivat hyödyntää.

Alihakkola kertoi kestävän kehityksen ja kiertotalouden hankkeista, joita Porvoossa on ollut käynnissä jo pitkään. Esimerkiksi Porvooseen uutta asuinaluetta suunniteltaessa huomioitiin energiatehokkuus talojen lämmityksen lisäksi liikkumisen osalta suunnittelemalla keskustaan vievä joukkoliikennekatu kävelijöille, pyöräilijöille ja joukkoliikenteelle. Lisäksi Porvoo on ainoana kuntana Suomessa sitoutunut kiertotalouden green dealiin, minkä on tehnyt myös alueella toimiva kierrätysmuovia hyödyntävä ja energiatehokkuuteen panostava Borealis Polymers. Muovin kiertoon onkin Porvoon seudulla jo olemassa oleva ekosysteemi ja arvoketju, ja Kilpilahden teollisuusalueella on runsaasti verkostoja ja ekosysteemeihin liittymisen mahdollisuuksia. Posintra tarjoaa yritysneuvontaa, soittoaikoja ja tapaamisia yrityksille, jotka haluaisivat mukaan kiertotalouden hankkeisiin ja verkostoihin. (Kiertotalousvauhdittamo 2025a.)

Webinaarien merkitys

Webinaarit tarjoavat arvokasta tietoa, mutta niiden vaikuttavuus syntyy vasta soveltamisen kautta. Yritysten kannattaa hyödyntää oppeja esimerkiksi strategiatyössä, asiakasarvon määrittelyssä ja vastuullisuusraportoinnissa. Kiertotalousvauhdittamo-hanke jatkuu vuoteen 2027 asti (LAB-ammattikorkeakoulu 2025), ja webinaarit tarjoavat jatkossakin mahdollisuuden syventää osaamista kestävän liiketoiminnan kehittämisessä. Kiertotalousmurroksessa on innovoitava hyviä tapoja tavoittaa ja kouluttaa yrittäjiä. Lyhyiden webinaarien onkin todettu sijoittuvan helposti yrittäjien kiireiseen arkeen, ja webinaarien kautta on tavoitettu jo yli sata yrittäjää.