Kielitietoisuusajattelua kansainvälisen johtamisen tutkimukseen

Mitä tapahtuu, kun kv-liiketoiminnan ja johtamisen tutkija ja kokenut työelämälähtöinen kielen opettaja lyövät päänsä yhteen? Syntyy monitieteistä ja dialogista yhteistyötä, joka syventää molempien ymmärrystä ja laajentaa ajattelua kansainvälisyyden ulottuvuuksista. Kirjoittajat yhdistivät osaamisensa ja syntyi yhteistyö, jossa yhdistyvät monikansallisten yritysten johtamisen tutkimus, sosiolingvistinen lähestymistapa ja työkielen vaihtamisen toimintatutkimuksellinen työote. Yhteistyön tuloksia esiteltiin toukokuussa kansainvälisessä konferenssissa.

Kirjoittajat: Aija Nurminen ja Päivi Karhunen

Kansainvälinen GEM&L-konferenssi järjestettiin toukokuussa Itävallassa Wienin kauppakorkeakoulussa (WU). GEM&L (Research Group on Management and Language) on tutkijayhteisö, jonka tarkoituksena on tehdä kielen merkitystä näkyväksi johtamisen koulutuksessa, tutkimuksessa ja käytännön yrityselämässä. Vuosittaisten konferenssien tavoitteena on rakentaa monitieteistä vuoropuhelua kansainvälisen liiketoiminnan ja johtamisen tutkimuksen ja muiden tieteenalojen sekä opetuksen välillä.

Järjestyksessään 18. konferenssin teemana oli ”Kielen ja viestinnän haasteet nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä”. Haasteita aiheuttavat globaalit trendit kuten geopoliittiset muutokset, kansainvälisten muuttovirtojen lisääntyminen ja teknologian nopea kehittyminen. Sekä yritysten että koulutusorganisaatioiden odotetaan huomioivan yhä vahvemmin monimuotoisuus- ja monikielisyyskysymykset toiminnassaan.

Monitieteistä vuoropuhelua monikielisyydestä ja johtamisesta

Konferenssin esityksissä käsiteltiin näitä teemoja monitieteisesti. Jasmin Mahadevan keynote-puheenvuoro tarkasteli kriittisen etnografian keinoin kielellisen ja kulttuurisen integraation rajoja ja reunaehtoja, yhtenä tapauksena afroamerikkalaisen asianajajan integroitumisprosessi Pariisissa, jossa työkielen vaihtamisen myötä suhtautuminen asianajajan ammattitaitoon ja tulkinta etnisestä taustasta muuttui prosessin edetessä. Gerlinde Mautner käsitteli omassa keynote-puheenvuorossaan johtamisen tutkimuksen keskeistä leadership-käsitettä kielitieteen korpusanalyysin avulla. Mautner nosti esiin sekä kyseisen käsitteen epämääräisyyden, että monitieteisen tutkimuksen ja erityisesti sen julkaisemisen haasteet. Tieteelliset lehdet ovat edelleen vahvasti tieteenalasidonnaisia, ja ”vieraan” tieteenalan menetelmien ja teorioiden soveltamista ei useinkaan arvosteta tai ymmärretä käsikirjoituksia arvioitaessa.

Paneelikeskustelussa, johon osallistuivat GEM&L-yhteisössä aktiivisesti toimivat professorit ja tutkijat, nostettiin esiin tarve tuoda opetuksessa voimallisemmin esiin pehmeiden taitojen (soft skills) merkitystä. Osallistujat muistuttivat, että korkeakouluissa pyrittäisiin vakuuttamaan opiskelijat urataitojen (career skills), mm. viestintätaitojen osaamisen välttämättömyydestä kansainvälisillä työmarkkinoilla ja motivoitaisiin opiskelijoita kielten oppimiseen. Maailma ei ole yksikielinen (englanninkielinen) vaan kansainvälinen työura edellyttää kykyä toimia monikielisessä ja monikulttuurisessa ympäristössä. Keskustelussa muistutettiin myös, että huippujohtajat ovat hyviä viestijöitä ja puhujia ja hallitsevat useita kieliä.

Konferenssiesitelmissä käsiteltiin monipuolisesti kieleen liittyviä kysymyksiä kv. johtamisen ja liiketoiminnan tutkimuksessa, jonka kohteena ovat perinteisesti olleet lähinnä korkeasti koulutetut johtajat ja englannin kielen käyttö yrityksen virallisena kielenä monikansallisissa yrityksissä (ks. Karhunen ym. 2023). Viime aikoina kieltä on alettu katsoa enemmän myös monikielisyyden ja ns. paikallisten kielten käytön näkökulmasta. Tähän on vaikuttanut osaltaan se, että työmarkkinoiden kansainvälistyminen on tehnyt kielikysymyksestä relevantin myös pelkästään kotimarkkinoilla toimiville yrityksille.

Vietnamilaisten ja thaimaalaisten johtajien työkielen vaihtamisen asiantuntija Marie-Thérèse Claes käsitteli esityksessään englannin kielen imperialistista roolia, dominointia ja kulttuurihegemoniaa. Hän nosti esiin kiinnostavan näkökulman kv-liiketoimintaan: aasialaiset tuntevat länsimaisen myyntiosaamisen läpikotaisin, mutta me emme tunne heidän toimintalogiikkaansa. Amy Church-Morel puhui kielisensitiivisen johtamisen ja International Management -opetuksen kehittämishankkeesta, jossa vahvistettiin opiskelijoiden kaksikielisyyttä, monikielisyyttä ja opettaja-opiskelija -vuorovaikutusta. Michal Wilchzewskin esityksessä tutustuttiin tutkimustuloksiin ei-englanninkielisten opiskelijoiden kulttuurisesta integraatiosta Puolassa.

Työkaluja kielitietoiseen johtamiseen ja kielikuplien tunnistamiseen

Oma esityksemme Taking the ”language issue” seriously: Focus on language aware management käsitteli kansainvälisen ja kansainvälistyvän yrityksen johdon ja työntekijän kielitietoisuustaitoja ja niiden tunnistamisen työkaluja. Tavoitteena oli esitellä yleisölle Suomessa ajankohtainen käytännön koulutusosaamiseen perustuva tulokulma monikielisten työyhteisöjen johtamiseen ja niiden käytänteiden tutkimukseen. Tarkastelun kohteena olivat ei-englanninkieliset paikalliset yritykset, jotka palkkaavat kansainvälistä työvoimaa.

Lähestyimme aihetta monitieteisesti ja esittelimme kv. johtamisen ja liiketoiminnan tutkijoille soveltavan kielitieteen teoreettiset käsitteet kielitietoisuus (language awareness) ja tarjouma (affordance) (ks. Hawkins 1984, Aalto 2019) Tarkastelimme niiden merkitystä urakehityksen kannalta. Nostimme yleisölle esiin sen, että monitieteinen yhteistyö vaatii usein kompromisseja ja suostumista siihen, että oman tieteenalan käsitteitä ”selkokielistetään” toisen tieteenalan yleisölle ymmärrettävään muotoon. Tässä kohtaa joudutaan usein vähän oikomaan mutkia.

Käsitteiden kielitietoisuus ja tarjouma kohdalla painotimme erityisesti sitä, että organisaatiotasolla kielitietoinen johtaminen vaatii kielen ja kielen oppimisen huomioimista kaikessa toiminnassa. Tarjouma puolestaan viittaa sekä niihin mahdollisuuksiin, joita organisaatiotasolla luodaan kielen oppimiseen, että yksilön kykyyn ja valmiuksiin hyödyntää näitä mahdollisuuksia (mm. Komppa ym. 2022, Lehtimaja ym. 2023).

Sovelsimme näitä käsitteitä aineistoon, jota Aija on kerännyt urallaan työelämälähtöisen kielen opettajana ja yrityskouluttajana. Tunnistimme erilaisia yhdistelmiä, joissa organisaatio joko tukee tai ei tue kielen oppimista, ja joissa kielen oppijalla on tai ei ole valmiuksia hyödyntää tarjottuja mahdollisuuksia. Toimme esiin myös sen, että jaettu kieli- ja kulttuuritausta ei välttämättä aina tarkoita yhteisymmärrystä, vaan ”kielikupliin” yrityksissä voi piiloutua myös muuhun kuin kieleen tai etnisyyteen liittyvää syrjintää. Tämä korostaa entisestään kielitietoisuuden merkitystä yrityksissä.

Esityksemme herätti vilkasta keskustelua ja kiinnostusta tietää aiheesta lisää. Kommentit GEM&L-yhteisön kokeneimmilta jäseniltä olivat mieleenpainuvimmat, koska niiden kautta välittyi aito innostus esityksemme uudesta näkökulmasta aiheeseen, jota usein käsitellään ongelmalähtöisesti.

Konferenssin ensikertalainen Aija tunsi olonsa kotoisaksi, koska hän on koko työuransa työskennellyt kansainvälistymisen parissa. Luonteva monikielisyys erityisesti käytävä- ja lounaskeskusteluissa oli virkistävä muistutus siitä, mitä kv-yhteistyö tarkoittaa käytännössä. GEM&L-konkari Päivi arvioi, että käytännön tuominen tutkimuksen ”norsunluutorniin” oli arvokas ja kaivattu lisä, minkä myös saamamme palaute vahvisti. Vuoropuhelumme teorian ja käytännön välillä monitieteisesti jatkuu.

Lähteet

Aalto, E. 2019. Pre-service subject teachers constructing pedagogical language knowledge in collaboration. JYU Dissertations 158. Jyväskylä: University of Jyväskylä.

Hawkins, E. 1984. Awareness of language: An introduction. Cambridge: Cambridge University Press.

Karhunen, P., Kankaanranta, A. & Räisänen, T. 2023. Towards a richer understanding of language and identity in the MNC: Constructing cosmopolitan identities through “English”. Management International Review, 63, 507–530. Viitattu 10.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s11575-023-00504-6

Komppa, J., Kotilainen, L., Korpela, E., Kurhila, S. & Lehtimaja, I. 2022. Steps Toward Language Awareness in the Workplace. Poster presentation in the 12th International and Interdisciplinary Conference on Applied Linguistics and Professional Practice, Jyväskylä, Finland, 15-17 September, 2022. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://www.kielibuusti.fi/sites/default/files/2023-03/ALAPP22_Steps-Toward-Language-Awareness-in-the-Workplace_0.pdf

Lehtimaja, I. & Komppa J. 2023. Millainen on kielitietoinen työyhteisö? Kielibuusti-hankkeen julkaisut. Viitattu 10.6.2025. Saatavissa https://www.kielibuusti.fi/fi/kielibuusti-hanke/blogi/millainen-on-kielitietoinen-tyoyhteiso

Kirjoittajat

Aija Nurminen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston Kielikeskuksessa. Hän opettaa suomea liiketalouden, tekniikan, muotoilun ja hoitoalan kansainvälisille opiskelijoille, kehittää työelämäläheistä kielenopetusta ja valmentaa monikielistyviä työyhteisöjä.

Päivi Karhunen toimii johtavana asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun LIITO-yksikössä. Hän vetää vastuullisen liiketoiminnan ja kestävän arvonluonnin (BRIDGE) tutkimusryhmää. Monikielisten työyhteisöjen johtaminen on Päivin yksi tutkimusintresseistä, jota hän tarkastelee osana BRIDGEn vastuullisen johtamisen ja kestävän työelämän tutkimusteemaa.

Artikkelikuva: Aija Nurminen