Kielitietoisen työyhteisön työkalut: kielitietoista koulutussuunnittelua

Suomalaiset korkeakoulut kansainvälistyvät ja monimuotoistuvat ripeää tahtia, kun sekä kv-opiskelijoiden että henkilöstön osuus kasvaa vuosittain merkittävästi. Tämä aiheuttaa monia muutoksia organisaatioiden toimintakulttuuriin. Sillä, tapahtuvatko muutokset hallitsemattomasti vai hallitusti, on merkitystä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin näkökulmasta. Kielitietoinen työote mahdollistaa koulutusohjelmien suunnittelun kestävästi.

Kirjoittaja: Aija Nurminen

Monikielinen ja -kulttuurinen organisaatio edellyttää kaikilta toimijoilta uudenlaista osaamista ja tekemistä. Yksi konkreettinen työkalu on kielitietoinen työote niin opetuksen kehittämisessä kuin johtamisessakin. Koko henkilöstön kielitietoisuusosaamista on mahdollista kehittää, jolloin se vahvistaa niin yksilön kuin organisaation kykyä kohdata kansainvälistymisen ja monikielisyyden haasteet.

Monet organisaatioiden ongelmat ovat kielellisiä, vaikka niitä ei mielletä kieleen sidoksissa oleviksi (Sajavaara 2000, 15). Kielitietoinen lähestymistapa mahdollistaa sen, että tunnistetaan kielen ja vuorovaikutuksen merkitys sekä ongelmien syntymisessä että niiden ratkaisemisessa.

Kielitietoisuudella tarkoitetaan yleensä eksplisiittistä tietoa kielestä, kielen tietoista havainnointia ja kielelle herkistymistä (Lilja et al. 2017). Kielitietoinen pedagogiikka puolestaan pitää sisällään sellaiset opetuksen järjestelyt, joiden avulla tuetaan kielenoppimista. Tällaisia ovat esimerkiksi kaksikieliset koulutusohjelmat, rinnakkaiskielisyys (suomi ja englanti), kielituetut oppimispolut, substanssiopetuksen ja kielenopetuksen integrointi ja työharjoittelun kielellinen tuki. Näitä pedagogisia ratkaisuja on kehitetty pitkään pääkaupunkiseudulla ja niitä otetaan käyttöön enenevässä määrin myös muualla Suomessa.

Koulutusohjelmien suunnittelussa kannattaa hyödyntää kielitietoista ajattelua, jolloin luodaan opiskelijoille oppimispolkuja, jotka mahdollistavat pääsyn työelämään. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että otetaan huomioon olemassa oleva tieto kielenoppimisesta, mitä se edellyttää kaikilta toimijoilta: kielen oppijalta itseltään, substanssialan opettajalta, suomen kielen opettajalta ja työelämäyhteistyöltä.

Mitä on mahdollista saavuttaa? Panos-tuotos-ajattelua korkeakoulutuksen suunnitteluun

Kansainvälisten osaajien työllistymisestä on paljon tietoa. Suomessa on mahdollista työllistyä suorittaviin työtehtäviin suomen kielen A2-B1-kielitaidolla. Tämä kielitaito on mahdollista saavuttaa mm. vuoden kestävässä kotoutumiskoulutuksessa, jossa kieltä opiskellaan joka päivä intensiivisesti käytännössä kokopäiväisesti. A2-B1-taitotasolla henkilö selviytyy arjen viestintätilanteissa ja asioimisessa. Vertailun vuoksi todettakoon, että peruskoulun pitkän englannin tavoitetaso seitsemän vuoden opintojen jälkeen on B1.1.

Asiantuntijatehtävissä kielitaitovaatimus on korkeampi B2.1-B2, mikä edellyttää 3–4 vuoden aktiivista kielenopiskelua. Tällainen kielitaito on mahdollista saavuttaa esimerkiksi kymmenen vuoden opiskelun jälkeen lukiossa englannin kielessä. Lukion opetussuunnitelman mukaan pitkän englannin tavoitteena on taitotaso B2.1.

Korkeakouluissa kielitietoisuuden huomioiminen ja koulutusten kehittäminen tarkoittaa mm. sitä, että tutkinto-ohjelmissa otetaan huomioon olemassa oleva tieto, mitä kielenoppiminen ja uuden kielen omaksuminen edellyttää yksilöltä ja organisaatiolta. Otetaan huomioon, miten paljon opetusta tarjotaan ja kuinka kauan kielenoppiminen kestää. Mikä on realistista ja mahdollista saavuttaa milläkin panostuksella. Seuraavassa kaksi esimerkkiä panos-tuotos-näkökulmasta:

Englanninkielisessä koulutusohjelmassa kansainväliset opiskelijat opiskelevat englanniksi ja opiskelijaryhmän yhteinen kommunikaation kieli on englanti. Opiskelijoille kehittyy englanninkielinen ammatti-identiteetti. Opintojen alussa on opinto-ohjelmassa suomen kielen pakolliset kurssit yhteensä 6 opintopistettä. Opiskelijan kielitaito on tällöin alkeistasolla eli A1. Työllistymismahdollisuudet kovassa kilpailutilanteessa ovat heikot.

Toisessa koulutusohjelmassa opiskellaan kahdella kielellä, englanniksi ja suomeksi. Ammatillisen suomen kielen opetus on integroitu koko opintojen ajan ja osa substanssiaineista opiskellaan myös suomeksi. Tällöin opiskelijoille kehittyy rinnalle suomenkielinen ammatti-identiteetti ja lisäksi heillä on mahdollisuus saavuttaa B1-B2-taitotaso, jolloin työllistymismahdollisuus Suomessa on realistinen.

Nykyisessä työmarkkinatilanteessa kilpailu työpaikoista on kova ja kielitaidolla on merkitystä. Monet korkeakoulut suunnittelevat kielituettuja osaamispolkuja eri aloille, mm. Aalto-yliopisto tekniikan, Metropolia liiketalouden ja varhaiskasvatuksen ja Helsingin yliopisto varhaiskasvatuksen alalle.

Myös LAB-ammattikorkeakoulussa uudistetaan toimintatapoja ja luodaan kielitietoista, monikielistä ja monimuotoista toimintakulttuuria. Opetus- ja tutkimustyön arjessa pohditaan, miten viedä kielitietoisuusajattelu käytäntöön esimerkiksi substanssiopetuksen ja kielen opetuksen integroinnin, yhteisopettajuuden ja rinnakkaiskielisyyden keinoin. Kyse ei ole ainoastaan hanketoiminnasta vaan kestävästä ja pitkäjänteisestä koulutusten suunnittelusta, jossa kehitetään opiskelijalähtöistä ja kielitietoista pedagogiikkaa ja ohjausta.

Henkilöstöllä on mahdollisuus kehittää kielitietoisuusosaamistaan Kaaoksen kesytys – monikielisen työelämän työkalut -valmennuksessa, jossa pureudutaan korkeakouluhenkilöstön kielitietoisuustaitoihin. Ymmärrys kielen oppimisen prosessista ja oppimiskulttuurien eroista lisää edellytyksiä luoda järkeviä ja realistisia koulutustoteutuksia. Kielitietoisuusajattelusta hyötyvät myös LABin kanssa yhteistyössä toimivat yritykset, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälisyysosaamisensa vahvistamisesta ja kv-osaajien integroimisesta (ks. Nurminen et al. 2025).

Lähteet

Lilja, N., Luukka, E., & Latomaa, S. 2017. Kielitietoisuus eriarvoistumiskehitystä jarruttamassa. Teoksessa Latomaa, E. Luukka, & N. Lilja (toim.). Kielitietoisuus eriarvoistuvassa yhteiskunnassa – Language awareness in an increasingly unequal society. AFinLA:n vuosikirja; No. 75. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistys AFinLA. 11-29. Viitattu 16.11.2025. Saatavissa https://journal.fi/afinlavk/article/view/66742

Nurminen, A. & Karhunen, P. 2025. Kielitietoisuusajattelua kansainvälisen johtamisen tutkimukseen. LAB Pro. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kielitietoisuusajattelua-kansainvalisen-johtamisen-tutkimukseen/

Sajavaara, K. 2000. Soveltava kielentutkimus. Teoksessa K. Sajavaara & A. Piirainen-Marsh (toim.). Näkökulmia soveltavaan kielentutkimukseen. Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 13-30.

Kirjoittaja

Aija Nurminen toimii lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston Kielikeskuksessa. Hän opettaa suomea liiketalouden, tekniikan, muotoilun ja hoitoalan kansainvälisille opiskelijoille, kehittää työelämäläheistä kielenopetusta ja valmentaa monikielistyviä työyhteisöjä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1576181 (CC0)