Kestävyyssiirtymää kansankielellä – Mamiksa-hanke kohtasi taipalsaarelaisia kokemusasiantuntijoita

Kestävyyssiirtymä on käsite, joka kuuluu yhä useammin niin uutisissa kuin kahvipöytäkeskusteluissakin – mutta mitä se tarkoittaa paikallisella tasolla ja tavallisten ihmisten arjessa? Mamiksa-hanke lähti etsimään vastauksia Taipalsaarelta, jossa se kohtasi kokemusasiantuntijoita ja kävi avointa keskustelua siitä, miltä kestävyysmuutos tuntuu ja näyttää kansankielellä kerrottuna.

Kirjoittaja: Marja Jordberg-Gilabert

Monille ensimmäisenä nousee mieleen hiilijalanjälki, kiertotalous ja luonnon monimuotoisuus. Nämä termit kertovat siitä, miten vahvasti ilmaston tila ja luonnon säilyttäminen ohjaavat ajatteluamme. Ihmiset liittävät kestävyyssiirtymään myös konkreettisia ratkaisuja, kuten aurinko- ja tuulivoiman hyödyntämisen, liikenteen sähköistämisen ja kierrätyksen tehostamisen. (LAB 2025a.)

Miten kestävyyssiirtymä näkyy maaseudulla – arjessa, yrittäjyydessä ja luonnossa? Tätä pohdittiin Taipalsaarella, kun Mamiksa-hanke kokosi yhteen Taipalsaaren maamiesseuran jäseniä, paikallisia asukkaita, yrittäjiä ja kokemusasiantuntijoita keskustelemaan kestävyyssiirtymän vaikutuksista käytännönläheisesti ja ymmärrettävästi. Kysyimme tapahtuman osallistujilta ensimmäiseksi mieleen tulevia ajatuksia kestävyyssiirtymästä.

Kuva 1. Kuvassa yllä Taipalsaaren Maamiesseuran mietteitä kestävyyssiirtymästä (LAB 2025a)

Tilaisuuden tarkoituksena oli tuoda monimutkaiselta kuulostava ilmiö lähelle ihmistä – kansankielelle, pois pelkästä raporttikielestä ja strategiapapereista. Osallistujien joukossa oli niin maaseudun asukkaita, pienyrittäjiä, todellisia kokemusasiantuntijoita, jotka toivat keskusteluun elävää tietoa siitä, miten siirtymä kohti ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa vaikuttaa paikalliseen elämään.

Keskusteluissa nousi esiin huolia ja toiveita: Miten maaseutuyrittäjä voi sopeutua uuteen sääntelyyn? Miten turpeesta luopuminen vaikuttaa paikallisiin elinkeinoihin? Entä miten luonnon monimuotoisuutta voi vahvistaa ilman, että elinkeinoelämä kärsii?

Kestävyyssiirtymä on iso sana, mutta Taipalsaarella sille löytyi paikallinen ääni ja merkitys. Se on jotain, mikä koskettaa peltoja, metsiä, yrittäjien arkea ja yhteisön tulevaisuutta – ja siksi siitä pitääkin puhua yhdessä.

Taipalsaarelaiset toivat esiin, miten pienilläkin toimilla – kehittämällä kiertotaloutta tai ennallistamalla suota ja metsää, rakentamalla kosteikkoja – voi olla merkittävä vaikutus paitsi luontoon, myös kylien elinvoimaan ja yhteisöllisyyteen.

Tilaisuuden yksi tärkeimmistä havainnoista oli se, että kestävyyssiirtymä ei tapahdu ylhäältä alaspäin – se tarvitsee paikallisia ääniä, kokemuksia ja ratkaisuja. Siksi tapahtuman keskusteluille halutaan luoda jatkoa: yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja ennen kaikkea vuoropuhelua, jossa kukaan ei jää ulkopuolelle. (LAB 2025a.)

Kuva 2. Mamiksa-hanke kohtasi taipalsaarelaisia kokemusasiantuntijoita (kuva: Minna Tynkkynen)

Mamiksa-hankkeen tavoitteena on tukea maaseudun elinkeinoelämää kestävyysmurroksessa, mutta samalla se toimii siltana luonnon ja ihmisen, tiedon ja käytännön välillä (LAB 2025b).

Yksi kestävyyssiirtymän keskeisistä osa-alueista Suomessa on turpeen käytön vähentäminen ja se puhutti Taipalsaarellakin. Turvetuotanto on pitkään ollut osa suomalaista energiantuotantoa, mutta sen ilmastovaikutukset ja vaikutukset soiden ekosysteemeihin ovat olleet merkittäviä. Kun turvetta ei enää nosteta entiseen tapaan, avautuu mahdollisuuksia soiden ennallistamiseen ja luonnon monimuotoisuuden palauttamiseen. (Bioenergia ry 2025.)

Suomen hallitusohjelma tunnustaa turpeen merkityksen huoltovarmuuden kannalta ja pyrkii turvaamaan sen saatavuuden siirtymäkauden ajan. Tämä tarkoittaa, että energiaturpeen käyttöä vähennetään asteittain samalla varmistaen, että kansallinen huoltovarmuus ei vaarannu. Kuitenkin on tarpeen pyrkiä löytämään uusia tapoja puhtaan energian tuotantoon. (Valtioneuvosto 2025.)

Kuva 3. Taipalsaarelta löytyy yhä turvetuotantoalueita. (kuva: Marja Jordberg-Gilabert)

Kestävyyssiirtymä ei ole pelkkää teknologiaa

Kestävyyssiirtymä koskettaa syvälle meneviä kysymyksiä: elämisen edellytyksiä, luonnonvarojen säästämistä, kulutustottumusten muuttamista – ja sitä, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville.

Mukana on myös ristiriitaisia tunteita. Toisaalta siirtymä nähdään välttämättömänä ja toivoa herättävänä askeleena kohti hiilineutraalia, elinvoimaista tulevaisuutta. Toisaalta siihen liittyy paineita, taloudellisia kustannuksia ja poliittisia erimielisyyksiä. Tapahtumassa nousi esiin huoli paikallisten elinkeinojen tulevaisuudesta. Keskusteluissa näyttäytyi myös kestävyyssiirtymän keskeisenä osa-alueena nähtävä ilmaston ja ympäristön suojelu sekä huoli siitä, kuinka metsien käyttöä tulisi sovittaa yhteen luonnon monimuotoisuuden ja paikallisen yrittäjyyden kanssa. Pääosin kestävyyssiirtymä nähtiin kuitenkin ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana. Tapahtuman osallistujia mietitytti mm. vastuu ympäristöstä, rahoitus ja päättäjien toimenpiteet, yhtä lailla kuin vesistön suojelu. (LAB 2025a.)

Ilmastoteoilla onkin usein mahdollista saavuttaa myös taloudellisia säästöjä, kilpailuetua ja vetovoimaa, samalla kun edistetään kestävyyssiirtymää.

Taipalsaaren ilmastosuunnitelman tavoitteita

Taipalsaaren kunnanvaltuusto on hyväksynyt keväällä ilmastosuunnitelman vuosille 2025–2029. Suunnitelma noudattaa ilmastolain (423/2022) 14a §:n vaatimuksia, ja sen toteutumista seurataan vuosittain laajalla kattauksella erilaisia indikaattoreita. (Taipalsaaren kunta 2025a.)

Taipalsaaren kunta (2025a) linjaa ilmastosuunnitelmassaan useita toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi. Ilmastosuunnitelman keskeisiä tavoitteita ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja kestävän kehityksen edistäminen. Toimenpiteisiin sisältyy muun muassa uusiutuvan energian käytön lisääminen, kestävän liikkumisen ja matkailun edistäminen sekä maa- ja metsätalouden ilmastovaikutusten huomioiminen

Taipalsaarella on osallistettu Taipalsaaren kunnan henkilöstöä, päättäjiä, kuntalaisia, nuoria ja alueen muita toimijoita laajasti suunnittelemaan Taipalsaaren ilmastotyötä. Yhteistyötä on tehty myös Etelä-Karjalan muiden kuntien sekä alueella käynnissä olevien ilmastohankkeiden kanssa. Taipalsaaren ilmastosuunnitelmaa on tehty vuosien 2023–2024 aikana yhteistyössä viiden muun Etelä-Karjalan kunnan kanssa ja suunnitelman tekoa on ollut koordinoimassa Etelä-Karjalan liitto. (Etelä-Karjalan liitto 2025; Taipalsaaren kunta 2025.)

Kestävyyssiirtymä ei kuitenkaan ole vain ympäristökysymys – se on myös sosiaalinen ja taloudellinen murros, joka haastaa meitä pohtimaan, mitä vastuullisuus, jatkuvuus ja elinvoimaisuus tarkoittavat tänä päivänä.

Ehkä tärkeintä on muistaa, että siirtymä ei tapahdu itsestään. Se tarvitsee meitä kaikkia.

Lähteet

Bioenergia Ry. Turve: Tietopankki. Viitattu 19.6.2025. Saatavissa https://www.bioenergia.fi/tietopankki/turve/

Etelä-Karjalan liitto. 2025. Kuntien ilmastosuunnittelu. Viitattu 19.6.2025. Saatavissa https://liitto.ekarjala.fi/projektit/etela-karjalan-pienten-kuntien-ilmastosuunnittelu/

LAB 2025a. Kestävyyssiirtymä kansan kielellä – tilaisuus 7.5.2025. Tilaisuuden materiaalit ja muistiinpanot: Marja Jordberg-Gilabert.

LAB 2025b. MAMIKSA ‒ Maaseudun mikroyrittäjät kestävyyssiirtymän ajureina. Viitattu 19.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/mamiksa-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Taipalsaaren kunta. 2025a. Pappilanniemen tontin 831-445-1-68 vuokraaminen Retkisaimaa Oy:lle. Viitattu 19.6.2025. Saatavissa https://dynastyjulkaisu.taipalsaari.fi/kokous/2025305-6.PDF

Valtioneuvosto. 2025. Valtioneuvoston kehysriihen tiedotustilaisuus 24.4.2025. Viitattu 19.6.2025. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/documents/194055633/200124281/Valtiovarainministeri+Purran+esitysmateriaali+hallituksen+puoliv%C3%A4liriihen+tiedotustilaisuudessa.pdf/c90d2ccc-ae71-eedc-7070-569d18d6ecd0/Valtiovarainministeri+Purran+esitysmateriaali+hallituksen+puoliv%C3%A4liriihen+tiedotustilaisuudessa.pdf?t=1745432603283

Kirjoittaja

Marja Jordberg-Gilabert toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä lehtorina sekä TKI-asiantuntijana hankkeessa MAMIKSA – Maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina.

Artikkelikuva: Taipalsaaren suursuo (Kuva: Marja Jordberg-Gilabert)