Kestävää terveyttä ruoasta - mitä tuovat uudet ravitsemussuositukset 2024?

Lähes jokainen aikuinen suomalainen, jopa melko pieni lapsi tietää mistä puhutaan, kun puhutaan ravitsemussuosituksista ja lautasmallista. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL onkin antanut juuri uudet Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024, jotka ovat herättäneet paljon keskustelua ja jopa kritiikkiä ihmisten keskuudessa niissä tulleiden muutosten vuoksi. Kuinka moni kuitenkin vielä muistaa mistä suositukset ovat saaneet alkunsa ja miksi niitä annetaan sekä mitä uusin suositus meille tuo?

Kirjoittaja: Veera Laiho

Ravitsemussuosituksien taustaa

Ravitsemussuositukset ovat ohjanneet suomalaisten ruokailutottumuksia jo vuodesta 1936, kun Valtioneuvoston maatalousministeriö perusti Kansanravitsemuskomitean, joka vuonna 1954 muuttui Valtion ravitsemustoimikunnaksi (VRT). VRT:n tehtävä oli antaa kansanravitsemusta koskevia ravitsemussuosituksia ja ehdottaa toimenpiteitä niihin liittyen. Ruuasta oli tuolloin pulaa, joten nykyisistä suosituksista poiketen huomio kiinnittyi enemmän puutostautien torjuntaan, kuten A-, C-, ja D-vitamiinien sekä jodin saantiin. Kansalliset ravitsemussuositukset julkaistiin ensi kerran 1987 ja siinä ohjattiin laajemmin kansalaisten terveyden edistämiseen ja hyvän terveyden säilyttämiseen. VRT:n ansiota on myös maksuton kouluruokailu jo vuodesta 1943 alkaen. Sota-ajasta ja elintarvikkeiden sääntelystä johtuen kouluateria kuitenkin todettiin vaatimattomaksi ja ravintoarvoltaan niukaksi ja sitä kehitettiin sekä lisättiin ravitsemuksen perusopetusta kouluopetukseen. (Ruokavirasto 2009, 1-3.)

Suosituksilla ei ollut riittävää vaikutusta kansan ravitsemuksen puutostiloihin ruvettiin elintarvikkeisiin tekemään ravinnelisäyksiä, kuten esim. D-vitamiinin lisääminen margariineihin ja raudan lisääminen vehnäjauhoihin. Puutosten korjaantumisen myötä rautalisä on sittemmin poistunut vehnäjauhoista puutosten ja D-vitamiinin lisääminen väheni, mutta vuonna 1990- luvulla suomalaisten D-vitamiinin saanti todettiin tutkimuksissa puutteelliseksi ja VRN teki aloitteen D-vitamiinin lisäämisestä nestemäisiin maitovalmisteisiin. Näiden tutkimustulosten pohjalta vuonna 2003 annettiin uudet suuremmat D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositukset kansalaisille. (Ruokavirasto 2009, 3.)

Uudet ravitsemussuositukset 2024

Ruokavirasto on julkaissut 27.11.2024 uudet kansalliset ravitsemussuositukset. Suositukset on luotu pohjoismaiden ravitsemussuositusten pohjalta ja niissä on huomioitu tutkimuksista saadut tulokset suomalaisten aikuisten sekä lasten ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista (Valtion ravitsemusneuvottelukunta & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024, 5). Suomalaisten ravitsemuksen tilaa ja käyttäytymistä on tutkittu useissa eri tutkimuksissa esimerkiksi Finrisk-, Finravinto ja Mini-Suomi-tutkimukset, joiden pohjalta suosituksia tehdään ja muutetaan. (Ruokavirasto 2009, 2). Uudempien ravitsemussuositusten tarkoitus on edistää väestön terveyttä, vastata ravitsemus- ja terveysongelmiin sekä ruoankäytöstä ja -tuotannosta johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024.)

Ravitsemussuositukset ovat myös tärkeä työkalu hoitotyössä asiakkaiden ravitsemuksen ohjauksessa, ruokakasvatuksessa ja viestinnässä, joilla voidaan pyrkiä vaikuttamaan väestön ruokailutottumuksiin ja ravintoaineiden saantiin (Valtion ravitsemusneuvottelukunta & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024,14). Kasvisten saanti suositus on noussut nyt 500-800 grammaan päivässä, kun taas naudan, sian ja lampaan lihan suositus on vähentynyt 500 grammasta 350 grammaan kypsennettyä lihaa viikossa, joka on esimerkiksi noin kolme kanan filee pihviä. Ympäristösyistä kuitenkin suositellaan, että punaisen lihan ja siipikarjan käytön pitäisi jäädä alle 350 gramman viikossa. Uudet suositukset painottavat vahvemmin myös ravitsemuksen ympäristövaikutuksia. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024, 53-55.)

Uutena suosituksissa on myös suositus kofeiinin käytölle, josta ei aiemmin ole suositusta ollut. Suositus on maksimissaan 400 milligrammaa päivässä, joka on noin neljä kahvikuppia. Raskaana oleville ja imettäville suositus on 200mg päivässä ja lapsille enintään kolme milligrammaa painokiloa kohden. Kahvi on tutkimusten mukaan yksi luonnon monimuotoisuutta heikentävä elintarvikkeista, joten myös kahvin osalta suositus painottaa ympäristösyitä määrän rajoittamisessa. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024, 61-62.)

Aiemmassa suosituksessa on ollut ohjeistus myös alkoholin päivittäisistä enimmäisannosmääristä, mutta nyt alkoholia ei suositella käytettäväksi enää ollenkaan, koska turvallisen käytön rajaa ei voitu antaa. Alkoholista kuitenkin mainitaan, että jos alkoholia käyttää tulisi määrän olla mahdollisimman pieni eikä päivittäistä käyttöä suositella. Uuteen suositukseen on myös lisätty suositus ikääntyneiden alkoholin käytöstä, jota ei suositella lasten, nuorten, raskaana olevien ja imettävien lisäksi heille ollenkaan. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2024, 63.)

Uudet suositukset tullaan ottamaan mukaan hoitotyön opetukseen heti, jolloin hoitotyön tulevat ammattilaiset saavat uusimman tiedon suosituksista ja pääsevät toteuttamaan näyttöön perustuvaa ravitsemusohjausta asiakkaille. Ravitsemusohjauksen tavoitteena on antaa asiakkaalle tietoa ja valmiuksia sekä motivoida huolehtimaan omasta terveydestä.

Lähteet

Ruokavirasto. 2009. Valtio ravitsemusneuvottelukunnan historiikki. Viitattu 26.11.2024. Saatavilla https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/vrn/historiikki_vrn.pdf

Valtion ravitsemusneuvottelukunta & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2024. Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024. Helsinki: PunaMusta Oy. Viitattu 28.11.2024. Saatavilla https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-405-5