Käytännön työtä aidossa ympäristössä

Koulutuksen ja työelämän yhdistäminen aidossa työympäristössä tarjoaa ikkunan tarkastella eri organisaatioiden toimintatapoja ja arvoja sekä mahdollisuuden kehittää osaamista. Artikkelissa kerrotaan tästä LAB-ammattikorkeakoulussakin käytössä olevasta Best of both worlds -ajattelusta ja annetaan siitä konkreettinen esimerkki.

Kirjoittaja: Sanna Spets

LABin Koulutuksen kasvupaketin (2025) mukaan opettajien työelämä- ja kansainvälistymisvalmiuksien parantaminen on yksi keino koulutuksen laadun kehittämisessä. Opettajia kannustetaan aiempaa aktiivisemmin 1-2 viikon työelämäjaksoihin kotimaassa tai ulkomailla. LABissa työelämäjaksoa kutsutaan liikkuvuusjaksoksi ja sen tavoitteena on mm. työelämän osaamistarpeiden tunnistaminen, yritysyhteistyö ja koulutuksen kehittäminen. (LAB-ammattikorkeakoulu 2025a.) LABin Future Learning -pedagogisessa ohjelmassa kehittyvä opettajuus on yksi viidestä osa-alueesta, joiden kautta rakennetaan työelämää palvelevia oppimiskokemuksia (LAB-ammattikorkeakoulu 2025b).

Opettajien työelämäjaksoilla tarkoitetaan tavallisesti aikaa, jolloin opettaja on oppilaitoksen ulkopuolella, oman alan työpaikassa kehittämässä työelämä- ja ammatillista osaamistaan sekä verkostoitumassa. Näillä jaksoilla oppilaitos maksaa opettajan palkan ja jaksolla voi olla työnantajan kanssa sovittuja tavoitteita. Työelämäjaksot ovat olleet ammatillisessa koulutuksessa AMK-kenttää yleisempiä. Ammatillisessa koulutuksessa nämä jaksot on koettu tehokkaaksi työelämäyhteistyön muodoksi sekä merkityksellisiksi opettajan ammatillisen kasvun ja asiantuntijuuden kehittämisen näkökulmista. Tämä on näkynyt opetuksen sisältöjen päivittämisenä ja opiskelijoille välittyvänä työelämäosaamisena. (Olli 2011.)

Ammattikorkeakouluissa työelämäyhteistyö toteutuu tyypillisesti harjoitteluiden, opinnäytetöiden tai hanketoiminnan kautta. LABin Future Learnig –pedagoginen ohjelma (LAB-ammattikorkeakoulu 2025b) ohjaa yhteistyötä näiden lisäksi työelämän kanssa tapahtuviin nopeisiin kokeiluihin sekä uutena tulokkaana liikkuvuusjaksoille (LAB-ammattikorkeakoulu 2025a). Tyypillisin AMK-opettajan työelämäjakso on 1-2 viikkoa yhtäjaksoisesti tai yksittäisinä päivinä. Toteutukseen on vaikuttanut eniten käytännön järjestelyt, kuten mahdollisuus irrottautua omasta työstä sekä työelämäjaksopaikan resurssit. (Olli 2011.)

Työelämäjakson mahdollisuudet ja huomioitavat tekijät

Yli 20-vuotisen opettajanuran aikana olen kokenut merkitykselliseksi varmuuden ja kokemuksen opettamissani asioissa. Lisäksi olen kaivannut aitoa asiakastyötä, jolloin voin keskittyä ihmisen kohtaamiseen ja auttamiseen. Näitä asioita olen päässyt ammentamaan työelämäjaksoilla. Niistä edellinen oli ollut ennen kuin aloin työskentelemään LABissa. Tällöin olin puoli vuotta poissa ammattikorkeakoulun palkkalistoilta. Viimeiset pian kolme vuotta olen toiminut opetustyön ohella työfysioterapeuttiyrittäjänä yhdessä Suomen isoimmista terveydenhoitopalveluita tarjoavista yrityksistä. Tämä on jälleen merkinnyt itselleni suurta voimavaraa ja innostusta. Samalla miellän vastaavani myös ammattikorkeakoululain ohjaamaan työelämälähtöisyyteen ja opiskelijan ammatillisen kasvun tukemiseen (Ammattikorkeakoululaki 932/2014 4§).

Hakeutuessani “oikeisiin töihin” LABissa ei ollut vielä liikkuvuusjaksoja. Toisaalta itseäni ei myöskään kiehtonut lyhytaikainen viikon vierailu, jolloin ehtisin oppia wc:n ja lounastilan sijainnit sekä käydä jokusen keskustelun kiireisen kollegan kanssa. Halusin toimia itse aktiivisessa roolissa, kehittää omaa osaamista, saada uusia ideoita ja välimatkaa AMK-kentän sykkeeseen. Rakensin itselleni toimivan mallin yrittäjyyden avulla. Minusta tuli siis osaksi viikkoa työfysioterapeutti uuteen organisaatioon. Toisen osan viikosta toimin opetustyössä pienemmän kokonaistyöajan mahdollistamana. Taloudellinen panos ja riski on näin itselläni. Töiden vaihtelu tuntuu hyvältä ja olen kokenut tilanteen win-win–tilanteena itselleni ja molemmille organisaatioille. Kahden erilaisen, mutta toisiaan palvelevan työn yhdistäminen on osoittautunut erittäin antoisaksi. Puntaroin toiminnan mahdollisuuksia ja huomioitavia tekijöitä taulukoissa 1 ja 2. Niissä avaan kenttätyön ja koulutuksen yhdistämiseen liittyviä tekijöitä niin LAB-organisaation kuin rohkeaa muutosta pohtivan kollegan käyttöön.

Minä työntekijänä	LAB organisaationa
Oman osaamisen tunnistaminen ja kehittäminen aidoissa työelämän asiakastilanteissa. Työelämäteknologian käyttö.	Tietotaitojen päivitys ja yhteensovittaminen työelämässä ja koulutuksessa > työelämää / koulutusta palvelevat oppimistilanteet, oleellisen löytäminen > opiskelijan motivaation herättäminen
Työelämän tarpeiden ja toimintakentän ymmärrys > peilaaminen koulutusohjelmaan, harjoitteluohjaukseen, opetukseen	Koulutusohjelman ja täydennyskoulutuksen toimivien sisältöjen sekä kehitystarpeiden tunnistaminen.
Uusia kontakteja, uusia ideoita	Uusien kontaktien tavoittaminen, verkostuminen, innovatiivisuus > TKI, palvelutoiminta, aidot hankeideat. Sijaisen tuoma osaaminen LABille.
Osaamisen vienti uuteen organisaatioon LABin edustajana.	LABin tunnettavuus, julkisuuskuva > LAB Brändi ja houkuttelevuus työpaikkana
Eri organisaatioiden toimintatapojen vertailu > vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistaminen	Silta koulutuksen ja työelämän välillä, koulutuksen raamien sanottaminen työelämälle > ymmärryksen lisääntyminen
Työskentely eri roolissa, etäisyyden otto > merkityksellisyys, oman työn tulos, motivaatio, työn vaihtelu, työssäjaksamisen tuki	Hyvinvoiva työntekijä on tuottavampi.
Keskittyminen yhteen asiakkaaseen kerrallaan vs. 40-80 opiskelijan tarpeet.	Hyvinvoiva työntekijä on tuottavampi.

Taulukko 1. Mahdollisuudet

Minä työntekijänä	LAB organisaationa
Työelämäkumppanin löytäminen ja malli (työsuhde, toiminimi, yrittäjyys) Yritysmuoto ja yrittäjyyden riskit > varasuunnitelma	Työn uudelleen järjestäminen, Mahdollisen sijaisen rekrytointi ja perehdytys
Oman taloudellisen tilanteen muutokset	LABin riskit vähäiset
Lyhyemmän työajan vaikutus palkkaan, vapaajaksoon ja muihin etuisuuksiin.	Työn joustomahdollisuudet ja mallit vs 100% työaika > HR:n ohjeet ja reunaehdot
Jatkuvuuden pohdinta esim. HR, verotus, eläke, vakuutukset	Käytännön mallit, yhteiset pelisäännöt, avoimuus
Aloitus uudessa organisaatiossa voi olla kuormittavaa, eri roolit ja vastuut eri organisaatioissa	Riski työntekijän lähdöstä toiselle työnantajalle
Kahden eri organisaatioiden toimintatavat ja -ohjeet, muutokset, kehittäminen, järjestelmät	Työajan yhteensovittaminen kahdessa eri organisaatiossa.
Työajan yhteensovittaminen kahdessa eri organisaatiossa.	Työntekijän tavoittaminen voi viivästyä.

Taulukko 2. Huomioitavia tekijöitä

Entä sitten?

Kokemukseni ja raportit (Wrange 2022) tukevat näkemystä, että opettajan työelämäjaksot ovat tehokas keino lisätä opetuksen työelämärelevanssia, päivittää opettajan osaamista ja lujittaa työelämäyhteistyötä. Työelämäjaksoni toteutui LAB-organisaatiolle varsin riskittömästi; olin työelämässä omalla ajallani ja vastuullani. Tämän vuoksi minulla ei ollut LABilta tavoitetta tai tehtävää jaksolle. Toki koen, että hyödynsin osaamistani organisaatiosta riippumatta. On hienoa, että liikkuvuusjaksot ovat mahdollisia nyt myös LABissa. Silti pohdin, miten ja millaisella mallilla opetustyöstä voisi helpommin poiketa työelämään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisemmin. Vajaan työajan tekeminen ei ole työntekijän subjektiivinen oikeus, mutta voisiko se olla mahdollisuus myös LABille? Omalla kohdallani aina puoleksi vuodeksi kerrallaan myönnetty vajaampi kokonaistyöaika haastoi toisessa organisaatiossa eri tehtävissä toimimista. Jatkuvuuden ja kehittymisen näkökulmasta koin sen vaikeaksi. Nostaisinkin esiin lyhyiden liikkuvuusjaksojen jatkumoksi pidempiaikaisen toimintamallin ja rohkean kehittämisen yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteisessä mallissa olisi hyvä olla tavoitteet ja pelisäännöt, jotka mahdollistavat aidon yhteistyön palkallisella ajalla. Lopuksi: Aika ajoin nousee esille pohdinta, vastaako koulutus työelämän tarpeisiin. Tämän kolmevuotisen kokemuksen pohjalta voin todeta, että vastaa. Lisäksi monessa asiassa ollaan mukavasti edellä, eli ei hätää.

Lähteet

Ammattikorkeakoululaki 932/2014. Finlex. Viitattu 8.10.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/eli?uri=http://data.finlex.fi/eli/sd/2014/932/ajantasa/2025-06-27/fin

LAB-ammattikorkeakoulu 2025a. Koulutuksen Kasvupaketti 8.5.2025. Viitattu 8.10.2025. Saatavissa rajoitetusti https://lut.sharepoint.com/sites/intra-lab-koulutus/SitePages/Koulutuksen-kasvupaketti.aspx

LAB-ammattikorkeakoulu 2025b. LAB Future Learnig -pedagoginen ohjelma 15.9.2025. Viitattu 8.10.2025. Saatavissa rajoitetusti https://lut.sharepoint.com/sites/intra-lab-strategia-ohjaus/SitePages/LAB%20Future%20Learning.aspx

Olli, T. 2011. Työelämäjaksojen merkitys ammatinopettajan ammatilliselle kasvulle. Lisensiaattityö. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö. Viitattu 8.10.2025. Saatavissa https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21853

Wrange, K. 2022. Opettajan työelämäjakso PKO:lla toi uusia ideoita opetuksen kehittämiseen. Pulssi-portaali 7.6.2022. Viitattu 8.10.2025. Saatavissa https://karelia.fi/2022/06/opettajan-tyoelamajakso-pkolla-toi-uusia-ideoita-opetuksen-kehittamiseen