Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen hoitotyön koulutusohjelmassa

Kansainvälinen yhteistyö hoitotyön opettajien keskuudessa on tärkeää globalisoituvassa maailmassa. Tämä yhteistyö tarjoaa monia mahdollisuuksia tietojen ja taitojen jakamiseen, kulttuurienvälisen ymmärryksen edistämiseen, tutkimusyhteistyöhön ja verkostoitumiseen mutta siihen liittyy myös haasteita, jotka on otettava huomioon. Tässä artikkelissa tarkastellaan näitä mahdollisuuksia ja haasteita sekä kerrotaan kahden, LAB-ammattikorkeakoulun, hoitotyön opettajan kokemuksesta onnistuneesta yhteistyöhankkeesta.

Kirjoittajat: Mervi Hietanen & Katja Kylliäinen

Yhteistyön tarjoamien mahdollisuuksien lisäksi on kuitenkin tärkeää tunnistaa ja ratkaista siihen liittyvät haasteet kuten kieli, eriävät opetussuunnitelmat, aikavyöhykkeiden ja aikataulujen yhteensovittaminen sekä rahoituksen ja resurssien löytäminen. Erasmus+ -ohjelman avulla kansainvälinen yhteistyö voi tuottaa merkittäviä tuloksia ja edistää hoitotyön koulutuksen ja tutkimuksen kehitystä globaalisti. (Erasmus+ 2025)

Tiivis yhteistyö avainasemassa

Kansainvälinen yhteistyö mahdollistaa hoitotyön opettajien tietojen ja taitojen jakamisen yli rajojen, joka voi johtaa uusien opetusmenetelmien ja parhaiden käytäntöjen omaksumiseen, mikä parantaa hoitotyön koulutuksen laatua. Kansainvälinen yhteistyö tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua muiden alan ammattilaisten kanssa. Tämä voi johtaa pitkäaikaisiin ammatillisiin suhteisiin ja yhteistyöhön, joka hyödyttää kaikkia osapuolia.

Hoitotyön opettajat, Mervi Hietanen ja Katja Kylliäinen, ovat tehneet pitkään yhteistyötä kollegoidensa kanssa Itävallasta (University of St.Pölten). Heidän kokemuksensa mukaan onnistunut yhteistyö vaatii pitkäjänteisyyttä, sitoutumista ja luottamusta. Yhteistyö on ollut hankekirjoittamista sekä yhteisen opintojakson suunnittelua. Mukana on ollut myös muita ammattikorkeakouluja Euroopasta. Osa yhteistyökumppaneista ei ole kuitenkaan jäänyt verkostoon aktiivisena jäsenenä; juuri sen vuoksi, ettei ehkä riittävää sitoutumista ja osallistumista ole ollut. Hyvä ja toimiva yhteistyö vaatii jatkuvaa yhteydenpitoa sekä etänä että mieluiten myös livetapaamisia. Tuolloin syntyy yhteistyölle merkittävä luottamuksen ilmapiiri.

Opiskelijoiden kansainvälisyyden lisääminen

Yhteinen, kansainvälinen opintojakso lisää hoitotyön opiskelijoiden mahdollisuuksia kehittyä kansainvälisessä ympäristössä. Täten heillä on valmiuksia jatkaa tällaista toimintaa myös valmistumisen jälkeen. Sairaanhoitajille on olemassa erilaisia kansainvälisiä yhteistyömahdollisuuksia, joiden avulla he voivat kommunikoida oman alansa ammattilaisten kanssa. Suomessa sairaanhoitajaliitto on jäsenenä kansainvälisessä sairaanhoitajaliitossa ICN:ssä, jota kautta jaetaan tietoa ja hyviä käytänteitä. (Sairaanhoitajat 2025)

LAB-ammattikorkeakoulun, hoitotyön koulutusohjelmaan on suunnitteilla Erasmusrahoitteinen, lyhyen liikkuvuuden ohjelman mukainen vaihto-ohjelma BIP (Blended Intensive Learning Program) vuodelle 2025. Yhteistyössä kehitetään opintojaksoa, johon sisältyy sekä teoriaopetusta että viikon pituinen vaihto järjestäjäorganisaatiomaassa.

Mukana on kolme partnerikoulua ja tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ammatillista sekä kansainvälisyysosaamista. Samalla hoitotyön opettajat pystyvät tiivistämään yhteistyötä ja jakamaan kokemuksia ja pedagogista osaamistaan. Erityisesti verkkopedagogiikan ja teknologian kehittyminen on keskiössä tässä yhteistyössä. Opiskelijoiden haasteena tulee varmasti olemaan yhteisen kielen puute. Myös Glenin (2024) mukaan kieli voi tuoda haasteita oppimiselle ja kommunikaatiolle, mutta olemassa olevat online-käännösohjelmat ovat jo melko hyvätasoisia ja yleisesti, sairaanhoitajien ammatillinen ns. tunnekieli on universaalia.

Kuva 1. Teachers in action (Kuva: Katja Kylliäinen ja Mervi Hietanen)

Opetusvaihto; yhteistyön tiivistämistä

Mitä Erasmus+ -opetusvaihto todellisuudessa on, siitä seuraavaksi lyhyt kuvaus. Osallistuimme Itävallassa St. Pöltenin ammattikorkeakoulun järjestämälle kansainväliselle viikolle, marraskuussa 2024, jonka teemana oli Connecting Europe. Viikon aikana järjestettiin erilaisia työpajoja ja osallistujille mahdollisuus osallistua viikon aikana keskusteluihin ja verkostoitua toisten osallistujien kanssa. Tavoitteena oli päästä tutustumaan St. Pöltenin hoitotyön opettajien opetukseen ja uusiin simulaatiotiloihin, jotka olivat avautuneet edellisen käyntimme jälkeen.

Opetusvaihdossa suunnitellaan ennen vaihtoa opetuksen sisältö, joka vastaisi vaihtoon lähtevän opettajan opetusosaamista. Opetus on yhteisopetusta, jolloin vuoropuhelu kollegan kanssa mahdollistuu ja kielimuuri opiskelijoiden kanssa jäisi hyvin pieneksi.

Harjoituksia potilastapausten avulla

Opetuksemme oli pienryhmissä toteutettavaa potilastilanteiden arviointia: potilaan perustutkimista drABCDEf mukaan ja raportointia ISBAR työvälineen avulla. Työpajan alussa korostimme opiskelijoille, ettemme ole arvioimassa heidän suoritustaan vaan syventämässä heidän osaamistaan. Kielimuurista (potilas caset olivat saksaksi) johtuen, he kertoivat pienryhmissä arvioimansa potilastapaukset meille lopuksi ISBARn mukaan englannin kielellä.

Sairaanhoitajakoulutuksen aikana opiskelijat perehdytetään tulkitsemaan asiakkaan non-verbaalisesta viestintää. Kun yhteistä vahvaa kieltä ei ole, löytyy uusia tapoja luoda luottamus ja kommunikaatio asiakkaan ja hoitajan välille (Eunju 2023). Tätä opiskelijat pääsivät harjoittelemaan meidän kanssamme, kun antoivat pienryhmissä potilasraportin.

Potilaan tilanarvion toteutumista harjoituksen aikana pystyimme hyvin seuraamaan, vaikka emme saksaa kovin hyvin ymmärtäneetkään. Potilaan tutkimisen ja haastattelun prosessia voi seurata non-verbaalisestikin ja saada käsityksen millä tasolla tai tekikö ryhmä kaikki vaadittavat mittaukset, joita olettaisimme potilastapaukseen kuuluneen. Potilastapaukset olivat hyvinkin vaativia ja monisyisiä. Pienryhmistä joku opiskelijoista esitti asiakasta ja toiset opiskelijoista heittäytyivät hyvin potilastilanteen rooliin, ja tahtomattaankin loivat pientä painetta tilannetta arvioiville.

Sairaanhoitajaopiskelijoiden simulaatioharjoitteluissa kokemaa paineen tunnetta ja jännitystä on pyritty tutkimaan erilaisissa pienehköissä tutkimuksissa (Mano 2019). Tutkimusten avulla on pyritty selvittään millä harjoituksen suunnittelun keinoin voisi opiskelijoiden kokemaa jännitystä ja stressiä lievittää. Osaltamme vierailevina opettajina pyrimme tekemään tilanteesta mahdollisemman rennon ja meitä helposti lähestyttävän, vahvistimme opiskelijoiden omaa osaamista sillä, että he saisivat tukea meitä potilastapausten ymmärtämisessä ja kertoessa, miten tilanteen hoitaisivat. Tämä tuntui loppupalautteen perusteella toimineen ja opiskelijat kokivat tunnin rentona ja omaa osaamista vahvistavana.

Lähteet

Erasmus + yhteistyöhankkeet. Viitattu 5.2.2025. Saatavissa https://erasmus-plus.ec.europa.eu/fi/opportunities/opportunities-for-organisations/cooperation-among-organisations-and-institutions/partnerships-for-cooperation

Mano L.Y., Mazzo A., Neto J.R., Meska M.H., Giancristofaro G.T., Ueyama J., Júnior G.A. Using emotion recognition to assess simulation-based learning. Nurse Educ. Pract. 2019;36:13–19. doi: 10.1016/j.nepr.2019.02.017. Viitattu 4.12.2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30831482/

Eunju J., Hyunju K., Kunyoung L., Seun L., Eui L. Analysis of Nursing Students’ Nonverbal Communication Patterns during Simulation Practice: A Pilot Study. Healthcare (Basel). 2023 Aug 18;11(16):2335. doi: 10.3390/healthcare11162335 Viitattu 4.12.2024. Saatavissa https://www.mdpi.com/2227-9032/11/16/2335

Sairaanhoitajat. 2025. Sairaanhoitajien oma ammatillinen yhteisö. Viitattu 7.4.2025. Saatavissa https://sairaanhoitajat.fi/