Kaasu, sähkö ja vety ovat potentiaalisia raskaan liikenteen fossiilittomia käyttövoimia, joiden yleistyminen vaatii sekä kalusto- että infrastruktuuri-investointeja. Raskaan liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien tuloa markkinoille vauhdittaa EU-tason ja kansallisen tason säädökset, sekä alueelliset hiilineutraalisuustavoitteet. Käyttövoimien yleistyminen etenee Päijät-Hämeessä eri tahtisesti: Raskaan liikenteen biokaasun tankkausasema on ollut jo vuodesta 2019, raskaan liikenteen sähkölatausratkaisuihin liittyviä liiketoimintamalleja on selvityksessä ja vedyn osalta on vasta tehty yleistasoista alueellista selvitystyötä.

Kirjoittajat: Vili Sallinen, Niina Sallinen & Tiia Tuomisto

Lyhyen aikavälin ympäristöhyötyjä tavoitellaan erityisesti biokaasukaluston käytöllä, ja Päijät-Hämeen logistiikkaselvitykseen (Destia 2024) haastatellut paikalliset toimijat olivatkin ottamassa uutta biokaasu – ja sähkökalustoa käyttöön Päijät-Hämeessä 2024 vuoden aikana. Koko maassa raskaan liikenteen kaasukäyttöisiä kuorma-autoja ensirekisteröitiin 98 kappaletta vuonna 2023 ja vuonna 2024 lukema on noussut 182 ensirekisteröintiin (Traficom 2025c).

Kaasujakelun osalta Suomessa on ollut vuoden 2024 lopussa 86 paineistetun metaanin ja 24 nesteytetyn metaanin tankkausasemaa (Traficom 2025b). Polttoaineen jakeluinfraa rakennetaan ympäri Suomea tasaiseen tahtiin ja Lahdessa raskaan liikenteen biokaasun tankkausasema on ollut jo vuodesta 2019.  Kaasu nähdään Suomessa edelleen mahdollisena osaratkaisuna käyttövoimamurrokseen, mutta sen vaarana on jäädä EU:n päätöksissä taka-alalle sähköistämisen rinnalla (Konepörssi 2024). Seuraava askel kaasukäyttöiselle liikenteelle olisi e-metaaniin siirtyminen sen tuotannon kasvaessa.

Vedyn potentiaali käyttövoimana nähdään etenkin pitkän matkan kuljetuksissa, mutta haasteena Päijät-Hämeessä maakunnallisesti on hankkeiden lykkääntymiset ja vähäinen kalustontarjonta sekä jakeluinfran puuttuminen (LADEC 2025).  Vireon Hydrogen on rakentamassa Jyväskylään vuoden 2025 aikana Suomen ensimmäisen raskaan liikenteen vedyn tankkausaseman, jonka rinnalle rakennetaan myöhemmässä vaiheessa vedyn tuotantoasema tukemaan jakelua (Lassuri 2024). Vetyasema tulee palvelemaan raskaan liikenteen lisäksi myös viittä alueella Central Finland Mobility Foundationin toteuttaman pilottihankkeen vetybussia. Päijät-Hämeen alueella vedyn tankkausasemaa ei vielä löydy, mutta Ren-Gas Oy on suunnittelemassa Lahteen synteettisen metaanin ja vedyn tuotantolaitosta, jonka tuotanto olisi alustavasti tarkoitus alkaa 2027 (Ren-Gas 2025). Vedyn käyttöönotto ja yleistyminen raskaassa liikenteessä vaatii vielä sekä lisätutkimusta, että kaupallista tuotantoa.

Vaihtoehtoisen polttoaineinfran tuottamista on selvitetty ympäri Suomen ja sitä edistäviä hankkeita on tällä hetkellä useita. Jakeluinfran kansallista toteuttamista on ohjaamassa EU:n jakeluinfra-asetus (AFIR), jonka tarkoituksena on ohjata EU:n jäsenvaltioiden vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin vähimmäistasoa (Traficom 2025a).  Asetuksen vaatimusten aikataulujen ensimmäiset tavoitteet lähestyvät ja vaativat toteutuksia Euroopan liikenneverkon (TEN-T) varrelle jo vuoden 2025 loppuun mennessä (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1804).

Päijät-Hämeessä tämä on huomioitu valtion, Lahden kaupunkiseudun ja Päijät-Hämeen liiton solmimassa Maankäytön, alueen ja liikenteen sopimuksessa (MAL), jossa tavoitteena on saada alueelle yksi antoteholtaan 900kW raskaan liikenteen sähkölatausasema vuoteen 2025 mennessä. Säädöksen antotehovaatimus nousee 1800kW vuoteen 2030 mennessä, johon alueen tulee valmistautua. Muiden käyttövoimien edistämisen kannalta sopimuksessa on tavoitteena saada alueelle toinen nestemäisen metaanin tankkausasema, sekä vedyn tankkausasema vuoteen 2030 mennessä. (Ympäristöministeriö 2025)

Yritykset lähteneet innolla kokeilemaan sähköisiä kuljetusratkaisuja

EU:n tieliikenteen päästövaatimusten kasvaessa tarve tutkia ja testata uusia teknologioita raskaassa liikenteessä kasvaa myös Suomessa. Suomessa on useita EU-rahoitteisia kestävän raskaan liikenteen hankkeita toteutunut ja toteutusvaiheessa. Myös eri vaihtoehtoisten käyttövoimien pilotteja on ollut käynnissä eri puolilla Suomea.

Logistiikkaa on ollut sähköistämässä useampi suomalainen yritys useilla eri kokoisilla kuljetustavoilla. Lahden alueelta sähköistämiskokeiluja on tehnyt Hartwall, joka on kokeillut rahtikuljetuksia täyssähköisellä 68-tonnisella HCT- yhdistelmällä Helsinki-Lahti välillä (Hartwall 2024). Vuonna 2023 Fazer Leipomot kokeili päästöttömiä leipäkuljetuksia Lahti-Vantaa välillä täyssähköisellä puoliperävaunuyhdistelmällä Storemen Logistics Oy:n liikennöimänä (Fazer Group 2023). Kanta-Hämeen puolella Aholan liikenteen täyssähköisellä HCT-yhdistelmällä on kuljetettu rahtia Hämeenlinnasta Jönköpingiin osana Ilmastoratkaisujen Vauhdittaja (ACE)-hanketta (Hiilineutraalisuomi 2024).

Aktiivisia kokeiluja ovat toteuttaneet myös paikallislogistiikan toimijat. Niemi Palvelut on ollut tekemässä sähköisiä kokeiluja jo vuonna 2022 täyssähköisellä kuorma-autolla, jossa on auton korin katolle asennettu aurinkosähköjärjestelmä (Niemi 2022). Vuonna 2024 yritys lisäsi kalustoon kolme täyssähköistä muuttokuorma-autoa, jotka toimivat tavallisessa tuotantokäytössä Helsingissä, Tampereella, Lahdessa, ja Rovaniemellä (Niemi 2024). Posti on ottanut kokeiluun vuonna 2024 kaksi konversiokuorma-autoa, jossa auto on muunnettu dieselkäyttöisestä sähkökäyttöiseksi. Konversio voisi mahdollistaa kaluston nopeamman sähköistymisen, sillä sen kustannukset ovat noin puolet uuden täyssähkökuorma-auton hankintahinnasta (Posti 2024).

Käyttövoimasiirtymää edistetään Lahdessa Zero-Trail-hankkeessa

Lahdessa vauhditetaan raskaan liikenteen käyttövoimasiirtymää ja kestävää kaupunkilogistiikkaa yhteistyössä alueellisten sidosryhmien ja elinkeinoelämän kanssa vuoden 2025 ja 2026 aikana. Kehittämistä tehdään osana Lahden kaupungin, LADECin ja LAB-ammattikorkeakoulun yhteishanketta Towards zero-emission urban transport and logistics (Zero-Trail). Tavoitteena on kaupunkilogistiikan järjestelmällisempi kaupunkitason koordinointi, käyttövoimasiirtymän poliittisen ohjauksen mahdollisuuksien ja latausinfraratkaisujen liiketoimintamallien selvittäminen. (LAB 2025)

Logistiikka virtaa aluerajoista piittaamatta, vaihtoehtoisten käyttövoimien laajempi käyttöönotto vaatii kansallista yhteistyötä ja toimenpiteitä. Lahti sijaitsee TEN-T-ydinverkon solmukohdassa. Kaupungin ja maakunnan sisäisten kuljetusten lisäksi Lahden kautta kulkee logistiikkavirtoja mm. pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen. Helsinki ja Espoo edistävät osaltaan liikenteen käyttövoimasiirtymää MADLESS- ja eCargo-hankkeissaan, jotka etenevät samaa tahtia Lahdessa käynnissä olevan Zero-Trailin kanssa. Hankkeet myös käynnistetään yhteistyössä Kestävän kaupunkilogistiikan hankkeiden avaustapahtumassa Vantaalla 13.5.2025 (Forum Virium 2025).

Lähteet

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1804. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX%3A32023R1804

Fazer Group. 2023. Fazer ottanut käyttöön Suomen ensimmäisen sähkörekan leipäkuljetuksiin: Ruisleipää kuljetetaan Lahdesta Vantaalle päästöttä. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa https://www.fazergroup.com/fi/medialle/uutiset2/?id=4598648

Forum Virium. 2025. Kestävän kaupunkilogistiikan hankkeiden avaustapahtuma 13.5. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa https://forumvirium.fi/tapahtuma/kestavan-kaupunkilogistiikan-hankkeiden-avaustapahtuma-13-5/

Hartwall. 2024. Hartwall panostaa päästöttömiin kuljetuksiin: mittava investointi latauspisteisiin käynnistää raskaan liikenteen sähköistymisen. Viitattu 17.4.2025. Saatavissa https://www.hartwall.fi/yritys/uutiset/2024/hartwall-panostaa-paastottomiin-kuljetuksiin/

Hiilineutraalisuomi. 2024. ACE CASE: Sähkörekalla Hämeenlinna– Jönköping-väliä. Viitattu 17.4.2025. Saatavissa https://www.hiilineutraalisuomi.fi/fi-FI/Ajankohtaista/ACE_CASE_Sahkorekalla_Hameenlinna_Jonkop(67109)

Konepörssi. 2024. Hankintatuki on lisännyt kiinnostusta kaasukuorma-autoihin. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa https://koneporssi.com/kuljetuskalusto/hankintatuki-on-lisannyt-kiinnostusta-kaasukuorma-autoihin/

LAB. 2025. Towards zero-emission urban transport and logistics. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/towards-zero-emission-urban-transport-and-logistics

LADEC. 2025. Selvitys vedyn liikennekäytön mahdollisuuksista Päijät-Hämeessä Lahti GEM -klusterin näkökulmasta. Julkaisematon.

Lassuri, A. 2024. Jyväskylään tuleva vedyn tuotantolaitos sai investointitukea lähes neljä miljoonaa euroa. Yle. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20131347

Niemi. 2022. Niemi sähköistää muutot – täyssähköisen kuorma-auton katolla aurinkopaneelit. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://niemi.fi/niemi-sahkoistaa-muutot-tayssahkoisen-kuorma-auton-katolla-aurinkopaneelit/

Niemi. 2024. Niemi sähköistää vauhdilla raskasta kalustoaan Volvon kanssa. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://niemi.fi/niemi-sahkoistaa-vauhdilla-raskasta-kalustoaan-volvon-kanssa/

Posti. 2025. Case: Konversio-kuorma-auto – dieselistä sähköiseksi. Viitattu 22.4.2025. Saatavissa https://www.posti.com/case-konversio-kuorma-auto-dieselista-sahkoiseksi

Ren-Gas. 2025. Puhtaiden P2X-kaasupolttoaineiden ja CO2-vapaan kaukolämmön yhteistuotantolaitos Lahteen Kymijärven voimalaitosalueelle. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa https://ren-gas.com/projekti/lahti/

Traficom. 2025a. EU:n jakeluinfra-asetus. Viitattu 17.4.2025. Saatavissa https://www.traficom.fi/fi/afir

Traficom. 2025b. Liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkko. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/liikenteen-vaihtoehtoisten-kayttovoimien-jakeluverkko

Traficom. 2025c. Uutena ensirekisteröidyt ja käytettynä maahantuodut kuorma-autot – käyttövoimajakauma. Viitattu 30.4.2025. Saatavissa https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/uutena-ensirekisteroidyt-ja-kaytettyna-maahantuodut-kuorma-autot-kayttovoimajakauma

Ympäristöministeriö. 2024. Lahden kaupunkiseudun MAL-sopimus 2024–2035. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa Lahden+seudun+MAL-sopimus+2024-35+allekirjoitusversio+(1).pdf

Kirjoittajat

Vili Sallinen on kolmannen vuoden opiskelija rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutusohjelmassa LAB-ammattikorkeakoulussa ja on kartoittanut Zero-Trail-hankkeelle liikenteen ja logistiikan selvityksiä.

Niina Sallinen toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ja projektipäällikkönä Zero-Trail-hankkeessa.

Tiia Tuomisto toimii TKI-asiantuntija LAB-ammattikorkeakoulussa ja asiantuntijana Zero Trail-hankkeessa.

Artikkelikuva: Tiia Tuomisto

Viittausohje

Sallinen, V., Sallinen, N. & Tuomisto, T. 2025. Kaasua, vetyä, sähköä? – Päijät-Hämeessä kypsytellään kuljetusten käyttövoimasiirtymää. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/kaasua-vetya-sahkoa-paijat-hameessa-kypsytellaan-kuljetusten-kayttovoimasiirtymaa/