Julkiset hankinnat kunnissa – tavoitteena laatua ja vastuullisuutta

Kunnat ja kaupungit toteuttavat hankintansa julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti. Hankintaprosessit perustuvat tarkasti määriteltyihin sääntöihin, joiden tavoitteena on varmistaa tasapuolisuus, läpinäkyvyys ja tehokas varojen käyttö. Yhteishankinnat, kuten lähikuntien yhteistyössä toteutetut palvelu- ja tarvikehankinnat, ovat myös mahdollisia ja voivat tuoda lisäarvoa sekä kustannussäästöjä. Hankintojen suunnittelussa korostuvat ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat, joiden huomioiminen tukee kestävää kehitystä.

Kirjoittajat: Leena Pekkanen & Jukka Sirkiä

Kunta tai kaupunki kilpailuttaa hankinnat noudattaen julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä sekä muita hankintoihin liittyviä lakeja ja kriteerejä. Yhteishankinnat ovat mahdollisia, esimerkiksi lähikuntien yhteistyönä voidaan kilpailuttaa tiettyjä palvelu- ja tarvikehankintoja. Pekkasen (2025) mukaan hankintalainsäädännön tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin. Hankintayksiköiden tulee järjestää hankintatoimintansa taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti, hyödyntäen olemassa olevia kilpailuolosuhteita ja huomioiden ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat. Hankinnan huolellinen valmistelu on erityisen tärkeää, jos hankintaan halutaan sisällyttää ympäristökriteerejä (JHNYa 2025).

Hankintojen hiilijalanjälkeä voidaan arvioida teettämällä laskenta asiantuntijaorganisaatiolla tai hyödyntämällä soveltuvia laskureita. Hankintayksikön on syytä kiinnittää huomiota tuotteiden ja aineiden ympäristövaikutuksiin, kuljetuksiin, pakkauksiin, varastointiin ja jätehuoltoon – eli koko tuotteen elinkaareen. On tärkeää välttää ympäristövahinkoa aiheuttavien aineiden käyttöä ja etsiä vaihtoehtoja niiden korvaamiseksi. Tuotteen koko elinkaari valmistuksesta käyttöön ja kierrätyksestä jätteen käsittelyyn tulee ottaa huomioon (Oksanen 2010, 17). Virallinen kuntapuolen hankintaprosessi Suomessa noudattaa hankintalakia (1397/2016), joka säätelee julkisia hankintoja ja kilpailutuksia. Hankintayksikön hankintastrategia ja hankintaohjeet sisältävät etukäteen sovitut yleiset hankintaperiaatteet ja ostotavat. Strategia on organisaation pitkän aikavälin suunnitelma hankintojen hoitamisesta.

Kunnan ylin johto vastaa hankintatoimen strategisesta ohjaamisesta ja kehittämisestä. Kuntastrategian mukainen palvelustrategia, joka ohjaa palvelujen järjestämistä ja tuottamista, on keskeinen osa hankintatoiminnan strategiatyötä. Hankintaa ei saa pilkkoa eriin tai laskea sen arvoa poikkeuksellisin menetelmin hankintalain soveltamisen välttämiseksi. Tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei myöskään saa liittää rakennusurakkaan tai yhdistellä keinotekoisesti lain kiertämiseksi.

Hankintalaki, joka säätelee julkisten organisaatioiden hankintatoimintaa, on keskeinen tekijä kunnallisten vuokrahallintaohjelmien valinnassa ja käyttöönotossa. Lain tavoitteena on varmistaa avoimuus, kilpailu ja tasapuoliset edellytykset eri toimijoilleen, mutta sen soveltaminen käytännössä voi olla haastavaa. Kunnallisten päättäjien ja viranomaisten on navigoitava monimutkaisessa lainsäädäntöympäristössä, joka vaatii sekä juridista asiantuntemusta että käytännön liiketoimintaosaamista.

Hankintalaki kannustaa siis ottamaan ympäristönäkökohdat huomioon. Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö edellyttää, että kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin tarjous tulee hyväksytyksi. Käytönaikaiset energiakustannukset voivat olla osana kokonaistaloudellisuuden vertailuperusteita. (TEM 2016.) Kokonaistaloudellinen edullisuus tarkoittaa sitä, että hankkeen tai ratkaisun arvioinnissa otetaan huomioon kaikki siihen liittyvät kustannukset ja hyödyt pitkällä aikavälillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että päätöksenteossa vertailtaan eri vaihtoehtojen kokonaiskustannuksia ja -etuja, ei vain lyhyen aikavälin tai yksittäisiä osa-alueita. Näin pyritään löytämään taloudellisesti tehokkain ratkaisu, joka on koko yhteiskunnan kannalta edullisin ottaen huomioon kaikki relevantit tekijät. (TEM 2016.)

Julkisten hankintojen tasot ja käytännöt kunnissa

Julkiset hankinnat voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: pienhankintoihin, kansallisiin hankintoihin ja EU-hankintoihin (Yrittäjät 2025). Pienhankinnat ovat arvoltaan alle kansallisten kynnysarvojen, eikä niistä ole pakko julkaista tarjouspyyntöä Hilmassa. Ne voidaan kilpailuttaa kevyemmällä menettelyllä, sillä hankintalaki ei suoraan koske niitä. Silti on tärkeää noudattaa lain keskeisiä periaatteita, kuten avoimuutta, tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä. Pienhankinnat toteutetaan yleensä hankintayksikön omien hankintaohjeiden ja toimintasääntöjen mukaisesti, ja monet hankkijat julkaisevat arvoltaan ja merkitykseltään suuremmat pienhankinnat pienhankintaportaalissa tai omilla verkkosivuillaan (Yrittäjät 2025).

Kun hankinnan arvo ylittää kansalliset kynnysarvot, kyseessä on kansallinen hankinta, josta on julkaistava tarjouspyyntö Hilmassa ja noudatettava hankintalain määräyksiä. Kansalliset kynnysarvot ilman arvonlisäveroa 1.1.2022 alkaen ovat seuraavat: tavarat, palvelut ja suunnittelukilpailut 60 000 euroa, rakennusurakat 150 000 euroa, erityiset palvelut 300 000 euroa, sosiaali- ja terveyspalvelut 400 000 euroa sekä käyttöoikeussopimukset 500 000 euroa (Yrittäjät 2025).

EU-hankinnoissa kynnysarvot ylittyvät, jolloin ilmoitus julkaistaan Hilman lisäksi myös Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosassa (S-sarja) ja TED-tietokannassa. EU-kynnysarvot perustuvat GPA-sopimukseen ja komission asetukseen, ja niitä tarkistetaan kahden vuoden välein. Vuoden 2024 alusta kynnysarvot ilman arvonlisäveroa ovat: tavarat, palvelut ja suunnittelukilpailut 143 000 euroa valtion keskushallintoviranomaisilla ja 221 000 euroa muilla hankintaviranomaisilla. Rakennusurakoiden osalta kynnysarvo on 5 538 000 euroa (Yrittäjät 2025).

Kilpailutuksen keskeyttäminen ja sen vaikutukset

Kilpailutus voidaan keskeyttää esimerkiksi taloudellisten syiden, tarpeiden muutosten tai muiden olosuhteiden vuoksi. Keskeyttämiselle on oltava selkeä ja hyväksyttävä peruste, kuten budjetin ylitys, palvelutarpeen muutos tai oikeudellinen este. Keskeyttämisestä tehdään kirjallinen ja perusteltu päätös, joka laaditaan samoin kuin varsinainen hankintapäätös (JHNY 2025b). Päätöksestä on ilmoitettava kaikille tarjouskilpailuun osallistuneille ja muille sidosryhmille.

Jos kilpailutus aiotaan myöhemmin käynnistää uudelleen, on tärkeää päivittää kilpailutusasiakirjat vastaamaan muuttunutta tilannetta ja uusia tarpeita. Tämä auttaa selkeyttämään eri osapuolten näkemyksiä ja odotuksia. Uudelleenkäynnistystä varten kannattaa laatia uusi aikataulu ja toteutussuunnitelma, jotta prosessi etenee hallitusti ja tavoitteellisesti.

Muutoksenhaku julkisissa hankinnoissa

Julkista hankintaa koskevaan päätökseen tai muuhun menettelyssä tehtyyn ratkaisuun voi hakea muutosta markkinaoikeudessa. Valitusoikeus on tarjoajalla, osallistumishakemuksen tehneellä ehdokkaalla tai muulla asianosaisella taholla. Kansalliset kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa muutoksenhaku tapahtuu hankintaoikaisuvaatimuksella tai valituksella markkinaoikeuteen. Nämä keinot ovat rinnakkaisia eivätkä sulje toisiaan pois, ja muutoksenhakuaika alkaa molemmissa samanaikaisesti.

Pienhankinnoissa eli kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa voidaan tehdä hankintaoikaisuvaatimus. Tämä koskee myös hankintalain ulkopuolisia hankintoja, kuten salassa pidettäviä hankintoja. Lisäksi kuntien hankinnoissa voidaan tehdä kuntalain mukainen oikaisuvaatimus. Pienhankinnoista ei kuitenkaan voi valittaa markkinaoikeuteen. On tärkeää huomioida, että muutoksenhakukeinot eroavat riippuen siitä, ylittääkö hankinta kansalliset kynnysarvot vai ei (JHNY 2024).

Lähteet

Hankintalaki (1397/2016). Finlex. Viitattu 26.10.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2016/1397

Oksanen, A. 2010. Kuntien yleiset hankintaohjeet. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.

JHNY. 2024. Julkisten hankintojen muutoksenhaku. Viitattu 26.10.2025. Saatavissa https://www.hankinnat.fi/paatos-ja-muutoksenhaku/muutoksenhaku

JHNY. 2025a. Ympäristönäkökohdat. Viitattu 26.10.2925. Saatavissa https://www.hankinnat.fi/vastuullisuus-ja-kehittaminen/ymparistonakokohdat

JHNY. 2025b. Hankinnan keskeyttäminen. Viitattu 26.10.2025. Saatavissa https://www.hankinnat.fi/paatos-ja-muutoksenhaku/hankinnan-keskeyttaminen

Pekkanen, L. 2025. Vuokrahallintajärjestelmän kilpailuttaminen. YAMK-opinnäytetyö. Liiketalouden koulutusohjelma. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.11.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025111027596

TEM. 2016. Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 16.10.2025. Saatavissa https://www.motiva.fi/files/10919/Tyo-_ja_elinkeinoministerion_ohjeet_Energiatehokkuus_julkisissa_hankinnoissa.pdf

Yrittäjät. 2025. Julkiset hankinnat. Viitattu 20.10.2025. Saatavissa https://www.yrittajat.fi/tietopankki/liiketoiminta/julkiset-hankinnat/

Kirjoittajat

Leena Pekkanen on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

Jukka Sirkiä, KTT, DI, omaa vankan kokemuksen IT-palveluyritysten asiakaslähtöisestä liiketoiminnan johtamisesta ja toimii nykyisin LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä lehtorina sekä hankeasiantuntijana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/675610 (CC0)