Lukuvuosisuunnittelu on jatkuvaa kehittämistä vaativa koulutusorganisaation ydinprosessin osa. Sillä on erittäin tärkeä merkitys koko organisaation toiminnan kannalta. Savon koulutuskuntayhtymässä lukuvuosisuunnittelun prosessia on pyritty yhtenäistämään, mutta yhtenäistämisen eteen tehtyjä toimenpiteitä ei ole saatu jalkautettua riittävästi koko kuntayhtymän alueelle, jokaiseen yksikköön eikä jokaiselle koulutusalalle. Tämän taustalla piilee organisaatiokulttuurinen ongelma.

Kirjoittajat: Iida Lukander & Jaani Väisänen

Organisaation historia organisaatiokulttuurin taustalla

Organisaatiokulttuurissa organisaation historialla on usein merkitystä työilmapiirin muodostumiseen. Parhaimmillaan organisaation historia voi vaikuttaa työilmapiiriin niin, että se tuottaa ylpeyden, motivaation ja osaamisen kokemuksia. Pahimmillaan organisaation historia voi toimia rasitteena, joka vie työstä ilon ja estää kehityksen. Organisaatio, joka kieltää historiansa, voi menettää uskottavuutensa ympäristönsä silmissä. (Aro 2018, 115–116.) Kuntayhtymäksi fuusioitunut, aikoinaan erillisistä itsenäisistä yksiköistä muodostunut oppilaitos joutuu tekemään paljon pitkäjänteistä työtä yhtenäisen organisaatiokulttuurin muodostumisen eteen.

Organisaation uudistusten aikana kaivataan johtajuutta, johdon sitoutumista uudistuksiin sekä hyvää työilmapiiriä uudistusten hyväksymisen tueksi. Myös uudistusten riittävä ja hyvä perustelu sekä hyötynäkökulman korostaminen helpottavat työntekijöitä sitoutumaan uudistuksiin, olivatpa ne sitten organisaatiokulttuurisia tai yksittäisen toimintaprosessin osia. Hyvässä työilmapiirissä ihmisten on helpompi hyväksyä uudistukset. Työilmapiiri on ihmisten tunteita, kielteiset tunteet saavat paljon tilaa huonossa työilmapiirissä, kun taas myönteiset tunteet vallitsevat hyvässä työilmapiirissä. Terveeseen työilmapiiriin kuuluvat sekä negatiiviset että positiiviset tunteet. Esimerkiksi yhteiset onnistumisen kokemukset hitsaavat työyhteisöä tiukemmin yhteen. (Aro 2018, 29–32.)

Yhteisiä onnistumisen kokemuksia voidaan saavuttaa vaikkapa nostamalla esiin yhtenäisten toimintatapojen tuomat hyödyt organisaation taloudelle. Osoittamalla yhteisen panoksen vaikutusta konkreettisesti saadaan ilmapiiriä ja yhteiseen hiileen puhaltamista parannettua. Yltiöpositiivinen ilmapiiri ei ole kuitenkaan aito ilmiö, johon saatetaan turvautua negatiivisuuden poistamiseksi. Työilmapiiriin on voitava vaikuttaa, jolloin positiivisia tunteita on mahdollista vaalia ja vahvistaa. Työnantaja voi omalla toiminnallaan vaikuttaa työpaikan tunneilmastoon, joka käsittää työpaikan sosiaalisen ympäristön, rutiinit ja käytännöt tunteisiin, ja niiden käsittelyyn liittyen (De Rivera & Páez 2007).

Johtamisen vaikutus työilmapiiriin

Johtaminen vaikuttaa erittäin vahvasti työilmapiiriin, mutta vastuu johtamisesta ei ole pelkästään johdolla. Jotta työilmapiiri koetaan hyväksi, täytyy myös työntekijöiden kantaa vastuunsa siitä. Johdon täytyy kuitenkin olla aidosti kiinnostunut työilmapiiristä ja tehdä konkreettisia toimenpiteitä sen kehittämiseksi. Toivo ja turvallisuuden tunne kehittävät työilmapiiriä myönteiseen suuntaan. Realistiset tavoitteet, maltillisesti eteneminen, huomion kiinnittäminen onnistumisiin ja vaikeuksista eteenpäin pyrkiminen luovat toivoa. Selkeä muutoksen johtaminen synnyttää turvallisuuden tunnetta, missä selkeät tavoitteet, johdonmukaisuus sekä ihmisten hyvä informointi kehittämistyön etenemisestä ovat olennaisia tekijöitä. (Aro 2018, 137–138.)

Perinteisesti julkishallinnollisessa organisaatiossa on pidetty organisaatiokulttuuria hierarkkisena ja byrokraattisena. Johtajat vaikuttavat merkittävästi organisaatiokulttuurin muotoutumiseen, sillä heidän toimintansa heijastuu suoraan kulttuuriin. Todellinen muutos organisaatiossa on mahdollista vasta silloin, kun uudistukset ulottuvat syvälle kulttuuriin, johtamiskäytäntöihin ja päivittäisiin toimintatapoihin. (Juuti 2006, 131.)

Muutoksen johtamisen tavoitteena pitää aina olla konkreettinen parannus nykyiseen toimintatapaan. Kehittämisvaiheessa voi tulla epäonnistumisia, jotka täytyy hyväksyä ja yrittää löytää toisenlainen toimintatapa, joka aidosti tuottaa parannuksen vanhaan malliin.  Myös itse työ vaikuttaa työilmapiirin kehittymiseen. Aidosti kestävää työhyvinvointia voi saavuttaa kehittämällä työtä ja työskentelyprosesseja parempaan suuntaan. Tällainen johtamismalli on lean-menetelmän kaltainen. Tunnistetaan arvoa tuottavat osat, poistetaan hukkatyö sekä virtaviivaistetaan prosessit. Selkeät tavoitteet ja hyvä organisointi ovat hyvän työn perusta. Kun työ on organisoitu hyvin, saadaan resurssihukkaa vähennettyä ja lisättyä työn tuottamaa arvoa. (Aro 2018, 87–93.)

Modernille julkishallinnolle on ominaista tulevaisuussuuntautuneisuus sekä valmius kohdata muutoksia ja ennakoida erilaisia riskejä. Prosessilähtöisen ajattelun ja organisoitumisen omaksuminen edustaa merkittävää muutosta – jopa vallankumouksellista kehitystä – maassa, jossa julkishallinnon rakenteet ovat perinteisesti olleet jäykkiä ja pysyviä. (Virtanen 2005, 26–27.)

Koulutuskuntayhtymän yhtenäisten toimintamallien omaksumisen haasteita

Savon koulutuskuntayhtymässä organisaation historia näyttäytyy selvästi tavallaan rasitteenomaisena. Savon koulutuskuntayhtymä on muodostunut useasta erillisestä ja toisistaan irrallisesta oppilaitoksesta, joilla on jokaisella ollut omanlaisensa toimintatapa. Vaikka kuntayhtymä on fuusioitunut näistä osasista jo n. 20 vuotta sitten, organisaatiokulttuuri on tietyiltä osin jäänyt muodostumatta yhtenäiseksi. Näin ollen kuntayhtymätasoisia uudistuksia ei ehkä omaksuta jokaisessa yksikössä ihan samalla tasolla ja juuri tässä toivottaisiinkin, että johto ottaisi napakasti kiinni ongelmista ja hitsaisi toimintatapoja paremmin yhteen. Työilmapiiri koetaan enemmän yksikkökohtaisena ja yksiköiden sisällä työilmapiiri onkin usein hyvä.

Uudistetuille ja yhteisille toimintatavoille toivotaan myös parempaa perehdytystä ja selkeitä perusteluita. Osittain on ehkä havaittavissa, että ihan jokaisella koulutusalalla ei nähdä yhteistä hyötyä yhteisistä suunnittelun tavoista, vaan koetaan, etteivät yhteiset tavat palvele alaa riittävästi, jotta muutos koettaisiin hyvänä tai tarpeellisena. Erityisesti perehdyttämistä uusiin tapoihin ja valmiisiin malleihin kaivattiin aloilla enemmän.

Savon koulutuskuntayhtymän organisaatiokulttuurin vaikutusta lukuvuosisuunnitteluprosessiin tutkittiin Iida Lukanderin opinnäytetyössä. Opinnäytetyön tutkimuksen löydöksinä oli mm. haastatteluissa ilmi käynyt toive riittävään perehdytykseen uudistusten jalkauttamisessa, samoin kuin toive johdon sitoutumisesta uudistuksiin. Uudistuksille ollaan sinällään avoimia eri koulutusaloilla, mutta uudistusten lähtökohtana toivottiin olevan nimenomaan työn helpottaminen. (Lukander 2025.)

Lähteet

Aro, A. 2018. Työilmapiiri kuntoon. Helsinki: Alma Talent Oy.

De Rivera, J. & Páez, D. 2007. Emotional climate, human security, and cultures of peace. Journal of Social Issues. Vol. 63 (2),  233–253. Viitattu 3.4.2025. Saatavissa https://research-ebsco-com.ezproxy.saimia.fi/c/mecfjj/viewer/pdf/z473abwh3n?route=details

Juuti, P. 2006. Johtaminen eilen, tänään ja huomenna. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Lukander, I. 2025. Kehittämisehdotus Sakkyn lukuvuosisuunnitteluprosessin kehittämiseksi kohti yhtenäistä toimintamallia ja uudenlaista opintotarjontaa. YAMK-Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 17.4.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202504085897

Virtanen, P. & Wennberg, M. 2005. Prosessijohtaminen julkishallinnossa. Helsinki: Edita Prima Oy.

Kirjoittajat

Iida Lukander on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistunut tradenomi YAMK, joka työskentelee Savon koulutuskuntayhtymässä suunnittelusihteerinä.

Jaani Väisänen, FT, työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä digitaalisen liiketoiminnan yliopettajana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1434035 (CC0)

Viittausohje

Lukander, I. & Väisänen, J. 2025. Organisaation uudistusten hyväksymisen tueksi kaivataan johdon sitoutumista ja hyviä perusteluja. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/johdon-tuki-ja-perustelut-edistavat-uudistusten-hyvaksyntaa/