
Itsensä johtaminen on tärkeä taitolaji, jota tarvitsevat kaikki. Sen tavoitteena on sujuva työ ja hyvinvointi, jonka vuoksi se on merkittävä työelämäntaito. Se pitää sisällään oman toiminnan suunnittelun ja seurannan sekä kyvyn säädellä omia ajatuksia ja tunteita. Itsensä johtaminen on taito, johon korkeakouluopiskelu valmentaa.
Kirjoittaja: Mia Kröneck
Käytännössä itsensä johtaminen on tavoitteiden asettamista ja niiden toteuttamista suunnitelmallisesti ja tehokkaasti (Työturvallisuuskeskus 2022). Ammattikorkeakoulun opinnäytetyön tarkoitus on osoittaa miten hyvin opiskelija osaa hyödyntää tieteellistä tietoa johonkin työelämän ongelmaan. Opinnäytetyöprosessi on monivaiheinen ja vaatii suunnittelua, aikatauluttamista, ennakointia, keskeytysten hallintaa, vastuunottoa sekä ymmärrystä siitä, että kyseessä on prosessi, jota ei pidä kiirehtiä. Tähän kokonaisuuteen kuuluu myös motivaatioon liittyvät haasteet ja niiden hallinta. Kun tämän prosessin oivaltaa itsensä kehittämisen kannalta, jalostuu ohessa opiskelijan itsensä johtamisen taidot, joista on hyötyä tulevaisuudessa niin työssä kuin työn ulkopuolella.
Itsensä johtaminen ja itsetuntemus
Itsensä johtaminen alkaa hyvästä itsetuntemuksesta. Tämä tarkoittaa, että ymmärtää mihin oma ajattelu ja toiminta perustuu, mitkä uskomukset vaikuttavat näiden taustalla ja miten tulla toimeen erilaisten tunteiden kanssa. On siis kyse omien ajatuksien, tunteiden ja toiminnan johtamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilö pystyy motivoimaan itseään silloinkin, kun tehtävä ei tunnu mukavalta, kykenee kärsivällisyyteen silloin kun asiat eivät etene niin kuin oli itse ajatellut tai pystyy sietämään epävarmuutta uuden asian edessä. Tärkeää on myös tunnistaa edistymistä ja osata arvioida vahvuuksia tai kehittämisen kohteita. Halu ja kyky pyytää, vastaanottaa ja hyödyntää palautetta on merkittävä osa tätä kokonaisuutta (Työturvallisuuskeskus 2022).
Jotta opinnäytetyöprosessi etenee jouhevasti, opiskelijalla pitää olla selkeä kuva siitä mistä hän on vastuussa toiminnan toteuttamisessa. Tässä on kuusi käytännön esimerkkiä siitä, miten johtaa itseään onnistuneesti opinnäytetyöprosessissa:
Tavoitteellisuus
Selkeytä opinnäytetyöprosessin alussa mitä arvosanaa tavoittelet, jotta pystyt arvioimaan kuinka paljon työtä vaaditaan tämän tavoitteen saavuttamiseen. Tutustu opinnäytetyön arviointikriteereihin, joista selviää jokaisen arvioitavan osion vaatimukset. Tarvittaessa keskustele näistä opinnäytetyön ohjaajan kanssa. Kun on selkeää mitä kohti on menossa, oman motivaation ymmärtäminen ja ylläpitäminen helpottuu sekä sitoutuminen tavoitteeseen lisääntyy.
Ajankäyttö
Kirkasta mitkä ovat opinnäytetyön toiminnan keskeiset tavoitteet seuraavan kuukauden aikana ja pilko nämä viikko- tai päivätasolle konkreettisten tehtävien muotoon. Opinnäytetyön ohjaajalla on tyypillisesti tietyt päivät kuukaudessa, jolloin ohjaukset toteutuvat. Selvitä miten ohjaajan ohjausajat ovat linjassa aikataulusi kanssa, jotta edistyt suunnitelmasi mukaisesti. Mitä paremmin hallitsee aikataulutuksen, sitä paremmin opinnäytetyö etenee ja mahdollistaa myös muiden aktiviteettien, kuten työn tai harrastusten, yhteensovittamisen.
Tehtävien priorisointi
Aseta tehtävät tärkeysjärjestykseen, jotta pystyt keskittymään vain muutamaan asiaan kerrallaan. Tämä lisää sisäistä hallinnantunnetta. Jos on epäselvää missä järjestyksessä edetä, pyydä apua opinnäytetyön ohjaajalta. Opinnäytetyö etenee systemaattisesti tietoperustasta, opinnäytetyön toteutukseen ja pohdintaan. Jos esimerkiksi teet oppaan osana toiminnallista opinnäytetyötä, älä keskity oppaaseen, jos olet työstämässä tietoperustaa.
Huomioi suotuisat hetket työskentelyyn
Huomaa millaisessa tilanteessa tai mihin aikaan päivästä työskentelet parhaiten. Tunnista arjessa hetkiä, jotka antavat mahdollisuuden keskittyneeseen työskentelyyn. Suunnittele työ näihin hetkiin ja vältä multitaskaamista. Opinnäytetyön tekeminen on prosessi, joka vaatii pysähtymisen hetkiä, jotta tieto integroituu. Joskus flow -tila syntyy otollisten hetkien hyödyntämisestä.
Tunnista stressi
Jos huomaat olevasi väsynyt, teet paljon virheitä ja keskittyminen ei suju, kyseessä voi olla stressin merkit. Kun olemme ylikierroksilla, sisäinen puhe tyypillisesti muuttuu negatiiviseksi ja tuntuu ettei saa mitään aikaan. Tällöin reagoimme myös herkemmin muiden sanomisiin tai tulkitsemme niitä negatiivisesti. Tunnista stressi, ota aikalisä ja käyttöön keinot, jotka vähentävät stressiä ja lisäävät hyvinvointia (Työterveyslaitos 2020).
Reflektointi
Opinnäytetyön lopuksi on hyvä reflektoida koko oppimisprosessia, ja mitä opit itsestäsi sekä toimintatavastasi, jotta voit hyödyntää oppeja tulevaisuudessa. Jatkuva oman toiminnan ja oppimisen arviointi auttaa tunnistamaan vahvuuksia ja kehityskohteita.
Tulevaisuuden työelämätaito
Riippumatta henkilön asemasta tai työyhteisöstä kaikki tarvitsevat itsensä johtamisen taitoja (Työturvallisuuskeskus 2022). Työelämä on jatkuvassa muutoksessa nyt ja tulevaisuudessa. Työtehtävät monipuolistuvat ja pirstaloituvat kasvavassa määrin ja tarvitaan enemmän ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoja. Meidän tulee myös tiedostaa, että kaikkea osaamista ei saada täysin ennen kuin siirrytään työelämään vaan että työ ja työntekijä kehittyvät jatkuvien muutoksien myötä. Tämä tekee oppimisen taidoista, osaamisen kehittämisestä ja jatkuvasta oppimisesta tulevaisuuden normin. Tämä voi tehdä työympäristössä toimimisesta kaoottisen tuntuisen ja silloin itsensä johtaminen ja oman toiminnan ohjauksen tärkeys korostuu (Helsingin Yliopiston Kouluttamis- ja kehityspalvelut Hy+ 2021).
Myös korkeakoulujen opetussuunnitelmatyössä on noussut pinnalle työelämän nopea muuttuminen ja siihen vastaaminen geneerisiä taitoja vahvistamalla. Enää korkeakoulutetuille ei ole riittävä pelkästään alakohtaisten taitojen hallinta vaan tarvitaan laaja-alaista osaamista kuten esimerkiksi kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisutaitoja, tietolähteiden arviointia, perustelutaitoja sekä oman toiminnan säätelyä ja kirjoittamista. Näiden taitojen hallinta tulevaisuudessa on edellytys jatkuvaan oppimiseen ja tämä on korkeakouluopintojen tärkeä tehtävä (OKM 2021). Opinnäytetyöprosessi on erinomainen tilaisuus opiskelijalle soveltaa oppimaansa käytännössä ja kehittää näitä tärkeitä työelämäntaitoja, jotka tukevat hänen tulevaa uraa.
Itsensä johtaminen kuuluu kaikille
Itsensä johtaminen liittyy vahvasti myös omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Meillä kaikilla on vastuu tunnistaa jaksamisemme rajat ja huolehtia palautumisesta (Työturvallisuuskeskus 2022). Itsensä johtamisen taidon harjoittelu usein liittyykin itsetuntemuksen kehittämiseen koska tällä on vahva yhteys omien tarpeiden tunnistamiseen ja ymmärtämiseen (Työterveyslaitos 2020). Itsensä johtaminen tarkoittaa kykyä hallita aikaa, tavoitteita, motivaatiota ja omaa kehitystä. Parhaimmillaan tämä edistää opiskelijan kykyä oppia tehokkaasti, saavuttaa tavoitteita, lisätä elämänhallintaa, vähentää stressiä ja valmistautua tuleviin haasteisiin.
Lähteet
Helsingin Yliopiston Kouluttamis- ja kehityspalvelut (Hy+). 2021. Tulevaisuuden työelämätaidot henkilöstön kehittämisen tueksi. Viitattu 7.10.2024. Saatavissa https://hyplus.helsinki.fi/wp-content/uploads/2021/06/Tulevaisuuden-tyoelamataidot.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). 2021. Ursin, J. Hyytinen, H. Silvennoinen, K. (toim). Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi: Kappas!-hankkeen tuloksia. Viitattu 7.10.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-892-2
Sarkkinen, M. Työterveyslaitos. 2020. Ole itsellesi paras mahdollinen pomo! Seitsemän keinoa parantaa itsensä johtamisen taitoja. Viitattu 7.10.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/tyopiste/ole-itsellesi-paras-mahdollinen-pomo-seitseman-keinoa-parantaa-itsensa-johtamisen-taitoja
Työturvallisuuskeskus. 2022. Kaikki tarvitsevat itsensä johtamisen taitoja. Viitattu 7.10.2024. Saatavissa https://ttk.fi/wp-content/uploads/2022/04/Turvatuokio-Kaikki-tarvitsevat-itsensa-johtamisen-taitoja.pdf
Kirjoittaja
Mia Kröneck, mielenterveys- ja päihdehoitotyön hoitotyön lehtori LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/ty%C3%B6n-johtaminen-ajanhallinta-907670/
Viittausohje
Kröneck, M. 2024. Itsensä johtamisen taito opinnäytetyöprosessissa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/itsensa-johtamisen-taito-opinnaytetyoprosessissa/