Itsensä johtaminen, haasteena jatkuva uudistuminen

Yllätyksellinen ja monimutkainen maailma edellyttää hyviä johtamistaitoja, joista kaikista tärkein johtamisen osa-alue on itsensä johtaminen. Itsensä johtamisen perimmäisiä tavoitteita on omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Pystyäksemme huolehtimaan työtehtävistämme tulee pystyä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Itsensä johtaminen on jatkuva oppimisprosessi, jossa tullaan tietoiseksi omasta kehosta, mielestä, tunteista ja arvoista.

Kirjoittaja: Nina Haukemaa

Itsensä johtamisen tärkeys

Pentti Sydänmaalakka (2022) toteaa kirjassaan ”Johtajan kokonaiskuntoisuus: haasteena jatkuva uudistuminen”, että työelämän tärkeimpien taitojen joukossa on itsensä johtamiseen liittyviä taitoja, kuten aktiivinen oppiminen, muutoskyvykkyys, stressinsietokyky ja joustavuus. Itsensä johtamisen avulla pyritään parempaan työnhallintaan. Hallintaan ja vastuun ottamiseen sisältyy omien taitojen ja osaamisen tiedostaminen, kehittäminen ja soveltaminen. Hallintaan liittyvät myös fyysiset, psyykkiset, emotionaaliset, sosiaaliset ja henkiset voimavarat, joilla pystyy käsittelemään haasteitaan omatoimisesti ja tavoitteellisesti. Kaikista tärkein johtamisen osa-alue on itsensä johtamien (Sydänmaanlakka 2022, 22-23). Sydänmaalakka perustelee itsensä johtamisen tärkeyttä vahvasti yksilön näkökulmasta. Mika Kamensky (2015) taas tuo kirjassaan ”Menestyksen timantti: strategia, johtaminen, osaaminen, vuorovaikutus” itsensä johtamiseen myös yhteisöllisen näkökulman, toteamalla ettei yksilöllisyyden ja hyvän itsensä johtamisen tarve sulje pois yhteisöllisyyden ja joukkuepelin tarvetta. Tässä yhteydessä joukkueella tarkoitetaan sekä omaa organisaatiota että myös niitä organisaation ulkopuolisia ihmisiä, joiden kanssa ollaan yhteistyössä. Hyvä joukkue koostuu siis pelaajista, jotka pelaavat joukkueelle, mutta tekevät yksilöllisiä ratkaisuja ja ottavat henkilökohtaista vastuuta. Myös Kamensky listaa hyvän itsenä johtamisen edellytyksiksi fyysisen, psyykkisen ja henkisen terveyden Sydänmaanlakan lailla. Lisähuomiona Kamensky toteaa, ettei ihmisen pelkkä organisaatioon kuuluminen riitä takaamaan sosiaalista terveyttä, vaan sosiaalisen hyvinvoinnin kokemiseen tarvitaan todellista vastavuoroisuutta, antamisen ja saamisen iloa. (Kamensky 2015, 145-146).

Itsensä johtaminen osastoittain

Itsensä johtamista voidaan havainnollistaa kuvittelemalla itsensä yritykseksi, jonka toimitusjohtajana toimimme johtaen kuutta perusosastoa. Nämä osastot ovat keho, mieli, tunteet, arvot, ihmissuhteet ja työ. Keho kaiken lähtökohtana vastaa fyysisestä hyvinvoinnista koostuen esimerkiksi terveellisestä ruokailusta, riittävästä liikkumisesta, lepäämisestä ja rentoutumisesta. Psyykkisestä hyvinvoinnista vastaa mieli eli psyyke. Sen toimintoja edustavat havaitseminen, ajatteleminen, muistaminen ja oppiminen. Emootiot mahdollistavat, että olemme tietoisia omista ja muiden tunteista hyvien vuorovaikutussuhteiden rakentamiseksi. Arvot liittyvät merkityksen, tarkoituksen eheyden ja yhteyden kokemiseen. Ihmissuhteisen osuuteen kuuluu myös vuorovaikutus ja sosiaalisesti älykäs ihminen hallitsee vuorovaikutuksen muiden kanssa pystyen avoimeen ja arvostavaan kanssakäymiseen. Työ nähdään laajasti, sisältäen palkkatyön lisäksi kaiken tekemisemme, jolla liitymme ympäristöömme. Työn rooli on tärkeä ja ammatillinen hyvinvointi tarkoittaa selkeitä työtehtäviä ja tavoitteita, riittävä osaamista, palautteen saamista suorituksista ja jatkuvaa kehittymistä. Tässä yritysmäisessä mallissa jatkuva uudistuminen on tärkeää ja näin ollen on osattava johtaa myös uudistumisprosessia, joka tapahtuu kaikilla osastoilla. Uudistumisen edellytyksenä on hyvä itsetuntemus, itseluottamus ja kyky syvälliseen pohdintaan itsensä kanssa. Vain syvällisen reflektiotaidon kautta on mahdollisuus kehittyä itsensä johtajana. Itsensä johtaminen on aina tavoitteellista toimintaa ja on tärkeä ymmärtää, ettei älykäs itsensä johtamien ole vain itsekeskeistä narsismia vaan omasta ja läheisten hyvinvoinnista huolehtimista. Itsensä johtamisessakin, kuten muussakin johtamisessa on tärkeää katsoa asioita helikopteriperspektiivistä eli ottaa asioihin etäisyyttä ja nähdä kokonaisuus. (Sydänmaanlakka 2022, 26-30).

Esihenkilötyöhön kuuluvat säännöllisesti käytävät kehityskeskustelut esihenkilön ja alaisen kanssa. Itsensä johtamisen tavoitteellisessa toiminnassa olisi mahdollista yhtenä toimintamallina noudattaa kehityskeskustelun vaiheita dokumentoiden menneen kauden arvion ja tulevan suunnittelun. Dokumentointi tavoitteiden ja niiden saavuttamisten osalta voisi tuoda uudistumisprosessia itsensä johtamisessa selkeämmäksi ja näkyväksi, aivan kuten muidenkin johtamisessa.

Jatkuvan uudistumisen mahdollistajat

Tärkeimmät uudistumisen mahdollistaja ovat ihmettely, innostus ja itsetuntemus. Kun jaksamme ihmetellä huomaamme ihmeitä. Kannattaa siis ihmetellä ja kyseenalaistaa asioita ollen pitämättä mitään itsestään selvänä. Asioista kannattaa myös innostua ja pitää huolta omasta motivaatiosta. Itsetuntemusta kannattaa kehittää myös jatkuvasti ja pitää hyvää huolta itseluottamuksesta. Myös luovuus ja innovatiivisuus ovat edellytyksiä jatkuvalle uudistumiselle ollen konkreettisia osaamisia, joita meiltä kaikilta tänä päivänä odotetaan. Luovuus on kykyä nähdä asioita uusista näkökulmista ja rakentaa niistä jotain uutta ja toimivaa. (Sydänmaanlakka 2022, 128).

Oman elämän haltuunotto

Sydänmaanlakka jakaa oman elämän haltuunoton tiivistäen viiteen teemaan. Ne ovat 1) vastuun otto omasta elämästä eläen tietoisesti tavoitteellisesti ja vastuullisesti. Oikeuksiin ja vapauksiin liittyy saumattomasti myös vastuita ja velvollisuuksia, joista pitää huolehtia. 2) Itsetuntemuksen jatkuva kehittäminen, tiedostaen ja hyödyntäen vahvuudet täysimääräisesti ja kehittäen kehittämisosa-alueita. 3) Reflektiokyvyn kehittäminen ja jonkinlaisen elämän suunnitelman luominen. 4) Sisäiseen sopusointuun pyrkiminen löytäen tapa elää sopusoinnissa itsensä ja ympäristön kanssa. 5) Määrätietoinen ja periksiantamaton toimintatapa tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää paljon energiaa ja toimintatarmon suuntaamista tavoitteiden saavuttamiseksi. (Sydänmaanlakka 2022, 144-145). Kamensky tiivistää samaa asiaa itsensä kanssa toimeen tulemisen kautta vielä tiiviimmäksi jakaen sen neljään osa-alueeseen: itsetunto, itsekritiikki, itsetuntemus ja itsekuri. Nämä osa-alueet vaikuttavat voimakkaasti toisiinsa. (Kamensky 2015, 147-148.) Sydänmaanlakka tuo oman elämän haltuunottoon huomion positiivisuuden säilyttämisestä vaikeissakin tilanteissa ja muistuttaa että johtajana, myös itsensä johtajana, ei ole koskaan valmis (Sydänmaanlakka 2022, 145). Oman elämän haltuunotto ja itsensä kanssa toimeen tuleminen vaativat siis rehellisyyttä itseään kohtaan, ollen tärkeä pohja itsensä johtamiselle ja onnistumiseen työelämän joukkuepelin pelaajana.

Monipaikkaisesti tehtävä asiantuntijatyö, jota myös LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön lähes kaikki elleivät kaikki työtehtävät ole, edellyttävät monipaikkaisen työskentelyn ja työyhteisön vuorovaikutustaitojen lisäksi itsensä johtamisen taitoja. Nämä kolme taitoa limittyvät toisiinsa tukien ja mahdollistaen osaltaan oman elämän haltuunottoa.