Muutosjohtaminen on asioiden kehittämistä lähtötilanteesta kohti päämäärää. Lähijohtajalla on tärkeä rooli muutosprosessin onnistumisessa. Kommunikaatio ja tunnetaidot ovat hyvän muutosjohtajuuden perusedellytyksiä. Muutosprosessi edellyttää lähijohtajalta vahvaa muutosjohtamisen tietoon ja taitoon perustuvaa osaamista, jotta eteneminen lähtöpisteestä kohti nimettyä tavoitetta toteutuu.

Kirjoittajat: Annika Karjalainen, Riitta Malinen, Laura Vänttinen & Anne Suikkanen

Muutosjohtaminen on asioiden ja erityisesti ihmisten johtamista

Muutosjohtaminen vaatii lähijohtajalta monenlaisia taitoja ja vahvaa muutosjohtamisen osaamista sekä omien kehityskohteiden tunnistamista. Lähijohtajalta edellytetään muutosjohtamisessa selkeää pitkän tähtäimen visiota sekä lyhyen tähtäimen tavoitteita työntekijöille eteenpäin välitettäväksi (Laurila 2017, 139; Salminen 2022, 18). Muutosjohtamisessa on tärkeää, että lähijohtajalla on riittävästi aikaa ja resursseja muutosjohtamistyöhön (Laurila 2017, 140; Salminen, 46–47). Muutosjohtamisessa lähijohtajan tehtävänä on muutoksen onnistumisen varmistamiseksi osallistaa työntekijät muutosten suunnitteluun, toteuttamiseen ja omaa työtä koskevaan päätöksentekoon. Lähijohtaja antaa työntekijöille vastuuta, laittaa heidät ajattelemaan ja kehittämään asioita. (Laurila 2017, 154; Kallankaari 2019, 32, 44; Pirinen 2022, 119–120.)

Lähijohtajalta odotetaan muutostilanteessa selkeää ja realistista suunnitelmaa aikataulusta. Hänen tulee määritellä työyhteisön jäsenten väliset työ- ja vastuujakosuhteet tasapuolisuus huomioiden. Lähijohtaja huolehtii, että henkilöstöllä on muutosprosessin toteuttamiseen ja uusien työtehtävien onnistumisen kannalta vaadittavat tiedot ja taidot. (Laurila 2017, 140, 143, 145.) Lähijohtaja tietää henkilöstönsä osaamisen, jolloin mahdollistuu lisäosaamisen tarpeiden tunnistaminen ja niihin reagoiminen (Kallankaari 2019, 31).

Lähijohtajan rooli on toimia muutoksessa innostajana ja motivoijana. Tarvittaessa lähijohtaja auttaa työntekijöitä kielteisten tunteiden muuttumisessa myönteisiksi. Lähijohtajan tulee itse uskoa ja sitoutua muutokseen ja toimia esimerkkinä työntekijöille. Hän rohkaisee työntekijöitä luomalla uskoa heidän kykyihinsä selviytyä muutoksessa. Lähijohtaja huomaa onnistumiset ja antaa palautetta tehdystä työstä. (Laurila 2017, 166, 169, 172; Piha 2020, 320; Pirinen 2023, 121–122.)

Muutosjohtaminen on tunteiden johtamista

Lähijohtajan tehtävänä on luoda kunnioittava ja erilaiset tunteet hyväksyvä tunneilmapiiri työyhteisöön. Lähijohtajan tulee havainnoida tunneilmapiiriä sekä kyetä huomioimaan ja käsittelemään tunteita tilanteeseen sopivalla tavalla.  Hän toimii myös esimerkkinä positiivisen tunneilmapiirin ylläpitäjänä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. (Vikman 2020, 58–59.)

Lähijohtajan persoonallisuudella on vaikutuksia turvallisen tunneilmapiirin luomisessa. Työntekijöiden aito kohtaaminen ja myötätunto vaativat lähijohtajalta taitoa havainnoida tunneilmapiiriä. Lähijohtajalta vaaditaan tunnetoimijuuden johtamisen taitoja. Työntekijöiden tunteiden huomioiminen ja toimijuuteen kannustaminen tukee muutoksessa.  (Vikman 2020, 60, 62.)

Vaikuttamalla ja vetoamalla työntekijöiden tunteisiin, lähijohtaja pystyy rohkaisemaan ja sitouttamaan muutoksessa. Innostavassa muutosjohtamisessa lähijohtaja kannustaa muutoksen tarkastelua myönteisessä valossa. Tärkeää on myös tunnistaa työntekijöiden yksilölliset tunteet ja tunnereaktiot.  (Laurila 2017, 165–166, 176.) Avoimen ja rehellisesti viestivän lähijohtajan kanssa on mahdollista käydä luottamuksellisesti läpi myös erilaisia pelon ja huolenaiheita. (Rinne 2021, 144–145.)

Lähijohtaja luo psykologista turvaa

Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan työyhteisössä vallitsevaa sallivaa ja hyväksyvää ilmapiiriä, jossa on mahdollista jakaa omia ajatuksia ja olla oma itsensä (Salminen 2022, 48). Psykologinen turvallisuus mahdollistaa uuden oppimista ja innovaatioiden luomista sekä luo turvallisuutta ja vakautta muutoksen keskellä.  Lähijohtajalla on merkittävä rooli kuulluksi tulemisen ja kohtaamista tukevien rakenteiden luomisessa. (Ruutu 2020,42–43.)

Uutta kokeiltaessa ja muutosta tavoiteltaessa tarvitaan psykologista turvallisuutta ja luottamusta ympäristöä kohtaan. Lähijohtaja voi olla mukana vahvistamassa näitä kokemuksia osallistumalla kehittämiseen ja suhtautumalla kannustavasti ideointiin. Psykologinen turva muodostuu erilaisissa vuorovaikutustilanteissa syntyneistä reaktioista. (Rinne 2021, 77.)

Lähijohtaja viestii avoimesti ja huomioi muutosvastarinnan

Lähijohtajan on muutostilanteessa tärkeää kiinnittää huomiota viestintään, sen laatuun ja määrään. Muutosjohtaminen perustuu lähijohtajan ja työntekijöiden väliseen avoimeen ja tasavertaiseen dialogiin (Laurila 2017, 162). Lähijohtajan on tärkeää seurata muutoksen edistymistä ja viestiä siitä henkilöstölle. Tiedottamisen tulee olla rehellistä ja jatkuvaa erilaisia viestimisen tapoja ja kanavia hyödyntäen. Lähijohtajan on tärkeää kommunikoida siten, että ihmisten tunneperäiset tarpeet tulevat ymmärretyiksi ja vastatuiksi pelkojen ja uhkien varalta. (Laurila 2017, 148,150.)

Muutosvastarintaan lähijohtajan tulee suhtautua luonnollisena ja tärkeänä osana muutosta. Muutosta koskevaa kielteistä puhetta tulee ymmärtää ja pyrkiä kärsivällisyyteen. Muutosvastarinnan vähentämisessä työntekijöiden näkemysten kysyminen ja kuunteleminen on keskeistä (Laurila 2017, 156, 178–179; Pirinen 2022, 166.) Muutostilanne voi olla vaikea myös lähijohtajalle eikä hänellä itsellään ole aina halua muutokseen. Muutoksessa esihenkilö joutuu tarkastelemaan myös omaa muutosvastarintaansa. (Salminen 2022, 44.) Lähijohtajan oman epätäydellisyyden näyttäminen luo luottamusta ja antaa tilaa tehdä työntekijöiden myös samoin. Samalla se opettaa työntekijöille virheiden sietämisen kykyä. (Piha & Sutinen 2020, 304–305.)

Positiivinen johtaminen auttaa muutosprosessin onnistumisessa

Lähijohtajan merkittävimpiä tehtäviä muutostilanteessa ovat työyhteisön energian kohdentaminen ensisijaisiin tehtäviin, jatkuva ja avoin viestintä, muutoksesta puhuminen sekä läsnä oleminen prosessin aikana (Lanne-Eriksson 2021, 144). Lisäksi muutostilanteissa korostuu lähijohtajan taito hyödyntää työntekijän osallisuuden kokemusta (Rousu 2021, 21).

Positiivinen johtaminen mahdollistaa muutosprosessin onnistumisen. Positiivisessa johtamisessa korostuvat vuorovaikutuksen ja yhteistyön johtaminen. Ne edistävät työyhteisön psykologista turvallisuutta ja muutosprosessin tuloksellisuutta. (Wenström 2020, 124.)

Sosiaali- ja terveysalalla muutosjohtaminen vaatii lähijohtajalta teoreettista ymmärrystä muutosprosessista sekä vahvaa ihmisten johtamisen taitoa. Lähijohtajan taidoista korostuvat vuorovaikutus- ja tunnetaidot. Lähijohtajalta edellytetään itsetuntemusta ja empatiakykyä jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. YAMK- opinnot vahvistavat näiden tietotaitojen kehittymistä.

Lähteet

Kallankaari, S. 2019. Muutoksen johtaminen arjessa – Opas sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Duodecim.

Lanne-Eriksson, M. 2021. Kehittäminen ja muutos. Teoksessa Rousu, S. & Lanne-Eriksson, M. (toim.) Lähijohtaminen sosiaalialalla. Metropolia ammattikorkeakoulu. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. OIVA-sarja 39.  128–153.  Viitattu 17.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-308-4

Laurila, M. 2017. ”Me ollaan kaikki samassa veneessä ja soudetaan yhdessä samaan suuntaan” -Esimiesten ja henkilöstön käsityksiä hyvästä muutosjohtajuudesta. Vaasan yliopisto. Viitattu 11.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-772-9

Piha, K. & Sutinen, M. 2020. Muutoksen voima -tutkimusmatka moderniin muutosjohtamiseen. Helsinki: Alma Talent Oy.

Pirinen, H. 2023. Esihenkilö muutoksen johtajana. Helsinki: Alma Talent Oy.

Ruutu, S. 2020. Coachin työkalupakki. Helsinki: Alma Talent Oy.

Rinne, N. 2021. Rohkea organisaatio. Turvallinen työyhteisö menestyy. Helsinki: Alma Talent.

Salminen J. 2022. Muutoksen johtaminen -matkaopas organisaation muutosmatkalle. Helsinki: Grano Oy.

Vikman, S. 2020. Työntekijöiden kokemuksia ammatillista toimijuutta tukevasta ja tunteet huomioivasta johtajuudesta organisaatiomuutoksessa. Teoksessa Hökkä, P., Ikävalko, H., Paloniemi, S., Vähäsantanen, K. & Nordling, A. (toim.) Tunnetoimijuus ja sen tuki työssä. Jyväskylän yliopisto. 46–63. Viitattu 11.9.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8284-3

Wenström, S. 2020. Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Kirjoittajat

Annika Karjalainen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointialan palvelumuotoilu (YAMK) -koulutuksessa.

Riitta Malinen ja Laura Vänttinen opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulun lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen (YAMK) -koulutuksessa.

Anne Suikkanen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä lehtorina.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/hymi%C3%B6-suututtaa-vihainen-ahdistus-2979107/ (Pixabay License)

Viittausohje

Karjalainen, A., Malinen, R., Vänttinen, L. & Suikkanen, A. 2024. Inhimillisen lähijohtajan rooli onnistuneessa muutosprosessissa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/inhimillisen-lahijohtajan-rooli-onnistuneessa-muutosprosessissa/