Ilmastonmuutokseen sopeutuminen herätti mielenkiintoa ja keskustelua Etelä-Karjalan kunnissa

Kunnat ja kaupungit ovat merkittävässä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Ilmastonmuutoksen hillintätoimia kunnissa on tehty jo pitkään. Sopeutumisessa monet kunnat ovat uuden edessä – isoissa kaupungeissa sopeutumistyötä on jo tehty, mutta monissa pienissä kunnissa työ on vasta aluillaan. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa -hankkeen tavoitteena on selkeyttää Etelä-Karjalan kunnille heidän sopeutumisensa tilanne, mitä sopeutuminen käytännössä tarkoittaa, sekä tarjota tietoa ja työkaluja sopeutumistyön edistämiseksi.

Siiri Keurulainen & Kaisa Tuominen

Ilmastonmuutos etenee, ja tulevaisuudessa Suomen ilmasto tulee lämpenemään ja sateisuus lisääntymään. Erityisesti Etelä-Suomen talviolosuhteet muuttuvat leudommiksi ja sateisimmiksi. Lisäksi erilaiset sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, helle- ja kuivuusjaksot tulevat lisääntymään ja voimistumaan. Ilmastonmuutos aiheuttaa kuntien toiminnalle riskejä, jotka on huomioitava päätöksenteossa ja talouden suunnittelussa (Kuntaliitto 2024). Yhdyskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa keskeiseksi lähtökohdaksi tulisi ottaa ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja tulevat ilmasto-olosuhteet (Jalonen & Antikainen 2020). Osa nykyinfrastruktuurin ratkaisuista on niiden pitkän elinkaaren takia suunniteltu osin ilmastoon, joka on jo nyt menneisyyttä. Vaikkapa hulevesijärjestelmien käyttöikä on kymmeniä vuosia, joten järjestelmien nyt tehtävässä suunnittelussa on tärkeää huomioida ilmastonmuutoksen vaikutukset pitkällä aikavälillä. (Luomaranta ym. 2025). Ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskeihin sopeutuminen ja varautuminen vaatii kunnilta resursseja, mutta tulevaisuudessa nyt tehdyt ratkaisut voivat turvata kuntien toimintaa ja tuoda kustannussäästöjä (Kuntaliitto 2024).

Kuntaliitto toteutti vuonna 2023 verkkokyselyn, jossa kartoitettiin kuntien ilmastotavoitteiden ja ilmastotoimien tilannetta. Tähän verkkokyselyyn vastasi 119 kuntaa. Kyselyyn vastanneista kunnista 65 %:lla oli asetettu ilmastotavoite. Kyselyn perusteella kuntien ilmastotavoitteet pyrkivät ensisijaisesti hillitsemään ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen oli kyselyyn vastanneiden kuntien keskuudessa huomattavasti harvinaisempi tavoite kuin ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävät tavoitteet. (Ilmola ym. 2024, 11–13.)

Kuntaliiton kyselyssä kunnat ilmoittivat suurimmaksi ilmastotyön motivaatiotekijäksi mahdolliset kustannussäästöt. Muita isoja motivaatiotekijöitä ilmastotyölle olivat ilmastotyön positiivinen vaikutus kunnan imagoon sekä kunnan halu näyttää esimerkkiä asukkaille ja yrityksille. (Ilmola ym. 2024, 18–19.) Ilmastotyön haasteiksi kyselyssä koettiin erityisesti kuntien taloustilanne ja riittämättömät resurssit. Muita yleisiä haasteita ja ilmastotyötä haittaavia tekijöitä olivat kuntapäättäjien vähäinen kiinnostus ilmastotyöhön ja ilmastokeskustelun polarisaatio. (Ilmola ym. 2024, 26–27.)

Metsätuhot ja hulevedet tuttuja, helle ja rakennusten sopeutuminen uusia ilmiöitä

LAB-ammattikorkeakoulun Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa -hankkeessa toteutettiin keväällä 2025 kuntatyöpajoja Etelä-Karjalan pienille kunnille. Työpajoissa kuntien työntekijöille kerrottiin ilmastonmuutoksen vaikutuksista, mahdollisista riskeistä ja kerrottiin esimerkkejä sopeutumistoimista. Työpajoissa keskusteltiin myös kunnissa havaituista ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Etelä-Karjalan kunnissa havaittuja ilmastonmuutoksen vaikutuksia olivat erityisesti rankkasateiden ja kuivuusjaksojen lisääntyminen, myrskytuhojen ja metsätuhojen lisääntyminen, liukkaudentorjunnan tarpeen lisääntyminen sekä hulevesiongelmat, kuten talvitulvat ja ongelmat hulevesien imeytymisessä. Kunnissa on havaittu myös lisääntyneiden lämpötilavaihteluiden heikentävän teiden kuntoa, pohjaveden pinnan vaihteluiden lisääntyneen sekä rakennusten jäähdytystarpeen lisääntyneen.

Työpajoissa kunnat täyttivät Excel-pohjaisen kuntien sopeutumistoimien seurantatyökalun, jolla kartoitettiin kunnissa tehtyjä sopeutumistoimia rakennusten, liikennejärjestelmän, vesihuollon, sähkökatkojen, tulvien ja hulevesien, viheralueiden ja luonnon sekä helteiden ja metsien osalta. Työpajojen perusteella Etelä-Karjalan kunnissa vähiten toimenpiteitä oli toteutettu helteisiin sopeutumisessa sekä liikennejärjestelmien ja rakennusten sopeutumisessa. Vaihtelua kuntien välillä oli runsaasti. Työkalun mukaan eniten sopeutumistoimia oli toteutettu viheralueilla ja metsissä. Työkalu on saatavilla hankkeen nettisivuilla (LAB-ammattikorkeakoulu 2025).

Kunnat kokivat jatkossa tärkeäksi hulevesiverkostojen kartoituksen ja mitoituksen tarkastamisen, vieraslajien torjunnan, kiinteistön ja liikenteen riskien kartoituksen, muuttuvien olosuhteiden huomioimisen rakentamisessa sekä luonnon monimuotoisuuden huomioimisen metsäsuunnittelussa.

Tietoa eri ilmiöistä ja muiden kuntien esimerkkejä kaivataan

Tärkeimpinä ja toistuvina teemoina työpajoissa kunnat mainitsivat hulevedet ja metsätuhot. Nämä ovat myös ilmiöt, joita kunnat ovat jo kohdanneet. Kunnat korostivat tarvetta jonkinlaiselle tarkastuslistalle, josta sopeutumistoimia voisi teemoittain helposti tarkastaa. Lisäksi moni kunta toivoi apua sopeutumistoimista viestimiseen. Iso osa kunnista esitti myös kiinnostusta uusien innovaatioiden käyttöönottoon ja esimerkiksi erilaisten luontoratkaisujen hyödyntämiseen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Kunnat toivoivat lisätietoa erityisesti maatalouden päästöistä, metsätuhoista ja tuntemattomammista vaikutuksista sekä termeistä, kuten lämpösaarekeilmiöstä. Kunnat myös toivoivat, että muut kunnat jakaisivat aktiivisesti omia tuotoksiaan ja ajatuksiaan sopeutumisesta, jotta toisilta olisi helpompi oppia ja yhteistyömahdollisuuksia olisi helpompi havaita.

Työpajoissa huomattiin, että Etelä-Karjalan kuntien välillä on eroja suhtautumisessa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Osa kunnista suhtautui ilmastonmuutoksen sopeutumistoimiin innokkaasti ja motivoituneesti, toiset vähemmän innokkaasti. Kuntien sopeutumistoimia ja ilmastotyötä hidastivat useassa kunnassa henkilöstön tiheä vaihtuminen, resurssien vähäisyys sekä asenteellisuus ilmastotoimia kohtaan. Työpajoissa huomattiin, että osa ilmastonmuutokseen liittyvistä termeistä, kuten lämpösaarekeilmiö, olivat kunnan henkilöstölle tuntemattomia. Osa kunnista nosti myös esiin, että monet sopeutumistoimista ja tiedoista ovat niin uusia, ettei niihin ole ollut aikaa, osaamista tai resursseja reagoida.

Lähteet

Ilmola J., Jalonen P., Miettinen H., Parviainen J. & Seppinen M. 2024. Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2023. Kuntaliitto. Viitattu 26.5.2025. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2024/2263-kuntien-ja-maakuntien-ilmastotyon-tilanne-2023

Jalonen, P & Antikainen, K. Ilmastonmuutos ja kunnat. Helsinki: Kuntaliitto. Viitattu 6.6.2025. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2020/2031-ilmastonmuutos-ja-kunnat

Kuntaliitto. 2024. Ilmastonmuutos. Viitattu 26.5.2025. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/yhdyskunnat-ja-ymparisto/ymparisto/ilmastonmuutos

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa. Viitattu 6.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/ilmastonmuutokseen-sopeutuminen-etela-karjalassa

Luomaranta, A., Virman, M., Rantenen, M., Hautala, J., Ruosteenoja, K., Mäkelä, A. 2025. Sateisuuden havaittuja ja ennakoituja muutoksia Suomen maakunnissa. Helsinki: Ilmatieteen laitos. Raportteja – Rapporter – Reports 2025: 2. Viitattu 6.6.2025. Saatavissa http://hdl.handle.net/10138/592579

Kirjoittajat

Siiri Keurulainen opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa ympäristöteknologian insinööriksi ja on suorittanut osan opinnoistaan osana Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa -hanketta.

Kaisa Tuominen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja toimii Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Etelä-Karjalassa -hankkeen projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: Työpajoissa pohdittiin kuntien sopeutumisen tilannetta pienryhmissä (Kuva: Kaisa Tuominen)