Ikääntyneiden palvelupolulla moniammatillisuus on enemmän kuin osiensa summa

Ikääntyneiden palveluissa moniammatillisuus on keskeistä, sillä ikääntyneiden palveluntarve koostuu usein monesta tekijästä. Se vaatii laaja-alaista eri ammattiryhmien välistä osaamista ja yhteistyötä. LAB-ammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson hyvinvointialue vahvistavat yhteistyössä moniammatillista osaamista, jotta ikääntyneiden sujuvat palvelupolut mahdollistuvat.

Kirjoittajat: Jaana Ahl & Suvi Ollikainen

Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhututtavat hyvinvointialueet ja niiden palveluiden järjestäminen. Lienee selvää, että palvelujärjestelmien ja rakenteiden uudistamisen ohella on löydettävä uusia tapoja tehdä työtä niin, että eri palvelut integroituvat nykyistä vahvemmin ja palvelut tuotetaan nykyistä asiakaslähtöisemmin. THL:n (2024) mukaan palveluintegraation onnistumisen edellytyksiin vaikuttavat niin organisaatiorakenteet, kuin ammattilaisten välinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Yhteistyön suunta määräytyy asiakkaan palvelun tarpeen mukaisesti.

Moniammatillinen yhteistyöosaaminen ja osaamisen sisällöt liittyvät kiinteästi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeisiin tavoitteisiin. Niissä korostuvat ymmärrys työn eettisistä vaatimuksista ja arvoperustasta, asiakaslähtöisyys, palvelujärjestelmän tuntemus sekä moniammatilliset yhteistyötaidot. (Timperi 2022.)

LAB-ammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson hyvinvointialue kehittävät yhteistyössä ikääntyneen asiakkaan asiakaspolkuja entistä sujuvammiksi ja asiakaslähtöisemmiksi. Yhtenä keskeisenä onnistumisen edellytyksenä on tunnistettu moniammatillisen yhteistyön vahvistaminen. On havaittu, että kaikki vaikuttavat tietävän moniammatillisuuden olevan tärkeää, mutta sen syvempi ymmärtäminen ja juurtuminen aidoksi osaksi päivittäistä työkulttuuria on haastavampaa.

Syksyllä 2024 alkaneen yhteistyön myötä LAB antaa Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaisille tukea ikääntyneen asiakkaan palvelupolkujen toteuttamiseen moniammatillisesti. LABin pedagogiset asiantuntijat jalkautuvat hyvinvointialueen valikoituihin palveluihin, ja auttavat arjen moniammatillisen yhteistyön toteutumisessa osana hyvinvointialueen päivittäistä arkea.

Mitä ammattiryhmien välinen yhteistyö tarkoittaa?

Yhtenä keskeisenä ikääntyneiden palvelupolun mahdollistajana on toimiva moniammatillinen yhteistyö. Ikääntyneen asiakkaan tarpeet ovat usein moninaiset, joten asiakaslähtöisyyteen perustuvaan ja asiakkaalle arvoa tuottavaan tekemiseen tarvitaan eri ammattilaisten osaamisten yhteen saattamista. Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveysalalla määritellään asiakaslähtöiseksi työskentelyksi, jossa pyritään huomioimaan potilaan elämän kokonaisuus ja hänen hoitopolkunsa kokoamalla asiantuntijoiden tiedot ja taidot yhteen. (Isoherranen 2008, 34; Fernandes & Faria 2021, 89).

Monialaisen yhteistyöosaamisen käsitettä voidaan lähestyä eri näkökulmista ja sitä määritellään ja ymmärretään usein hieman eri tavoin. Monialaisuutta voidaan kuvata muun muassa tasoina, joilla yhteistyö ilmenee ja rakentuu. Monialaista yhteistyötä voidaan jäsentää myös yhteistyömuotoina, joiden avulla tarkastellaan työyksiköiden ja organisaatioiden tapaa järjestää työtään ja olla sidoksissa toisiinsa. (Timperi 2022). Katisko, Koikka & Vuokkila-Oikkonen (2014) toteavat aiempiin tutkimuksiin viitaten monialaisuuden tarkoittavan usein koulutusalojen ylittämiseen ja erilaisten osaamisen yhdistymiseen päämäärän saavuttamiseksi. Eri määritelmille löytyy yhdistäviä tekijöitä, kuten yhteinen päämäärä, luottamus ja yhteistyötaidot (Timperi 2022).

Kymenlaakson hyvinvointialueelle annettavan tuen tarkoituksena on kirkastaa moniammatillisen työn tarkoitusta ja moniammatillisuuden arjen ilmenemisen muotoja, jotta moniammatillisuuden käsitteiden ja teorian ymmärtämisestä päästään kohti arjessa toteutuvaa vaikuttavaa työskentelytapaa. Isoherranen (2012) haluaa korostaa, että perinteinen usean ammattilaisen rinnakkain tapahtuva työskentely on eri asia kuin moniammatillinen yhteis- tai tiimityö.

Moniammatillisuuden monet ulottuvuudet

Moniammatillinen tiimi parantaa asiakkaiden sitoutumista hoitoon ja luo asiakkaiden kuntoutumiselle paremmat mahdollisuudet (Fernandes & Faria 2021, 89). Ikääntyneen asiakkaan tarpeiden tunnistaminen sekä toimintakykyisyyden tukeminen vaatii usein laaja-alaista osaamista ja ymmärrystä. Tavoiteltavaa onkin, että eri alojen ammattilaiset tuovat osaamisensa yhteen ikääntyneen asiakaspolun eri vaiheissa asiakkaan parhaaksi. Tämä voi tarkoittaa uusia toimintatapoja, osittain myös vanhoista toimintamalleista poisoppimista. Aito moniammatillisuus haastaa professiokeskeistä ajattelutapaa sekä asiantuntijalähtöistä työskentelyä.

Asiakkaan lisäksi moniammatillisesta tiimityöstä hyötyy myös työntekijä. Tiivis yhdessä työskentely mahdollistaa osaamisen vahvistumista, uusien näkökulmien saamista sekä merkityksellisyyden jakamista. Moniammatillisessa yhteistyössä yksilön oppiminen tulee osaksi yhteisön osaamista ja muokkaa sitä tavalla, joka vastaa sote-integraation edellyttämään osaamistarpeeseen – mutta vain, jos se tunnistetaan, tunnustetaan ja yhteensovitetaan (Timperi 2022). Onnistuneella moniammatillisella yhteistyöllä saavutetaan oppimista eritysesti vuorovaikutukseen ja tiedonkulkuun liittyen ja työntekijät kokevat moniammatillisen työskentelyn myötä oman työn laajentuneen ja monipuolistuneen (Sanerma 2009).

Sosiaali- ja terveysalalla moniammatillisuus on totuttu näkemään tiimityönä. Se voi osittain haastaa laaja-alaisempaa ajattelua moniammatillisuudesta. Silti sote-ammattilaiset ovat nykyisin entistä riippuvaisempi toistensa työpanoksesta, jolloin tiiviimpi yhteistyö on työn onnistumisen edellytys. Moniammatillisuus on ihmisten välistä vuorovaikutusta, eikä ihmissuhteiden vaikutusta onnistuneeseen yhteistyöhön voi kiistää. Ne voivatkin näyttäytyä joko moniammatillisuutta estävänä tai edistävänä tekijänä. (Timperi 2022, 17–19.)

Moniammatillista yhteistyötä voidaan pitää autonomisen toimijuuden vastakohtana. Jos organisaatiossa on asetettu tavoitteeksi vahvistaa itsensä johtamisen käytäntöjä ja itsenäistä päätöksentekoa, voi käydä niin, etteivät organisaatiorakenteet- ja kulttuuri tue riittävästi moniammatillista yhteistyötä. Toisaalta myös päivittäisjohtamisen näkökulmasta selkeiden tavoitteiden ja roolien puute voi estää moniammatillisuuden toteutumisen. (Timperi 2022, 17–19.)

Koski (2007, 170–179) & Timperi (2022, 17–19) toteavat moniammatillisen työskentelyn haasteeksi yhteisten käytäntöjen ja pelisääntöjen luomisen sekä luottamuksen. Timperi (2022 17–19) nostaa haasteena esiin myös tietojen puutteen toisen tekemästä työstä. Se voi haastaa esimerkiksi vastuunjakoa moniammatillisen tiimin kesken. Organisaatiossa tarvitaan yhteistä näkemystä muutoksessa, jossa asiakaskeskeisyys rikkoo vanhaa ja totuttua toimintakulttuuria. Moniammatillisuudessa on siis haasteensa. Siitä huolimatta se nähdään avaintekijäksi, kun pyritään lisäämään terveyspalvelujen laatua ja tehokkuutta (Isoherranen 2012).

Moniammatillisuus vaatii osaamista

Työntekijältä monialaisen työn taitaminen edellyttää oman substanssin osaamista sekä hyviä vuorovaikutustaitoja, sitoutumista, joustavuutta sekä kykyä resurssien ja vastuun jakamiseen (Katisko ym. 2010). Moniammatillisuutta mahdollistavat yhteinen ja yhdistävä työkulttuuri, sekä avoin viestintä eri ammattiryhmien välillä, johon kaikki sitoutuvat (Fernandes & Faria 2021, 89).

LABin ja Kymenlaakson hyvinvointialueen välisessä yhteistyössä yhtenä keskeisenä onnistumisen lähtökohtana on työkulttuurin uudistaminen. Tämä on mahdollista, sillä kehittäminen tapahtuu ehkä totutusta poiketen yli yksikkörajojen. Työkulttuuria ja toimintatapoja uudistetaan samanaikaisesti useassa ikääntyneiden asiakaspolkuihin keskeisesti vaikuttavassa yksikössä ja palvelussa. Keskiössä on siis ikääntyneiden saaman palvelun kokonaisuus, yksittäisen palvelun kehittämisen sijaan. Moniammatillisen tiimityön ohella tämä vaatii moniammatillista työkulttuuria koko organisaatioon.

Oppivassa organisaatiossa tiimityössä yhdistyy jokaisen ammattilaisen panos niin, että kokonaisuus on enemmän kuin työpanosten summa (Isoherranen 2012). LABin ja Kymenlaakson hyvinvointialueen yhteistyössä tämä on varmistettu systemaattisilla ja osallisuutta tukevilla kehittämismenetelmillä, joiden avulla taataan osallistuvien palveluiden keskusteluyhteys.

Lähteet

Fernandes, P. & Faria, G. 2021. The importance of multiprofessional care. São Paulo Medical Journal. 139 (2), 89–90. Viitattu 9.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1590/1516-3180.2021.139223022021

Isoherranen, K. 2012. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista tiimityötä kehittämässä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos. Helsinki. Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2012:18. Viitattu 8.1.2025. Saatavissa http://hdl.handle.net/10138/37493

Katajamäki, E. 2010. Moniammatillisuus ja sen oppiminen. Tapaustutkimus ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalta. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos. Viitattu 7.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8152-9

Katisko, M., Kolkka, M. & Vuokila-Oikkonen, P. 2014. Moniammatillinen ja monialainen osaaminen sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja liikunta-alojen koulutuksessa: Malli työssäoppimisen ja ammattitaitoa edistävän harjoittelun toteutusta varten. Helsinki: Opetushallitus.

Sanerma, P. 2009. Kotihoidon kehittäminen tiimityön avulla. Toimintatutkimus kotipalvelun ja sairaanhoidon yhdistymisestä. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta. Viitattu 8.1.2025. Saatavissa: https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-7855-0.

THL. 2024. Kehittyvä palvelujärjestelmä. Viitattu 9.1.2025. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma#integraatio.

Timperi, T. 2022. Sote-integraation edellyttämä monialainen yhteistyöosaaminen. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:22. Viitattu 17.12.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5399-4