Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen muotoiluajattelua hyödyntäen

Väestörakenteen muutokset edellyttävät muutoksia palveluiden sisältöihin sekä niiden tuottamisen tapoihin. Eri sidosryhmien välillä tapahtuvan yhteiskehittämisen avulla voidaan löytää mukautuvia ja toimivia ratkaisuja muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin.

Kirjoittajat: Minna Pohjonen & Päivikki Lahtinen

Ikääntyneet ja muuttuva palvelujärjestelmä

Ikääntyneiden määrän kasvun myötä avun ja palveluiden tarpeet ovat lisääntyneet, ja he tarvitsevat usein päivystyksellisiä palveluita (Mäki ym. 2023, 170). Tutkimuksissa on todettu, että viimeisen kahden elinvuoden aikana yli 70 vuotta täyttäneillä siirtoja päivystykseen on keskimäärin noin kymmenen kappaletta (Forsius ym. 2021). Sairaalasiirroilla ei kuitenkaan välttämättä saavuteta riittävää hyötyä potilaan eliniän ja elämänlaadun osalta haittoihin suhteutettuna, ja päivystykseen siirtymisen on todettu olevan huomattava rasite ikääntyneelle pitkäaikaisasumisen asiakkaalle. (Dwyer 2014, 760, 764).

Päivystyksessä ikääntyneen hoitoa ja arviointia vaikeuttavat esimerkiksi potilaiden monilääkitys sekä toiminnalliset ja kognitiiviset häiriöt. Hoitoa ja arviointia vaikeuttaa myös se, että ikääntyneillä sairaudet eivät välttämättä oireile niille tyypillisellä tavalla. Akuutti sairaus saattaa oireilla esimerkiksi muistin, kognition tai toimintakyvyn yleisenä heikkoutena. (Alanen ym. 2023, 257-260). Ikääntyneen hoito edellyttää tasapainoilua palliatiivisen ja parantavan hoidon välillä (Dwyer ym. 2014,764). Toimintakyvyn laskiessa ja sairaustaakan kasvaessa on tärkeää keskustella elämän loppuvaiheen ennakoivasta hoitosuunnitelmasta, jolloin hoidonrajauksilla voidaan välttää tarpeettomat sairaalasiirrot potilaan elämänlaadun tukemiseksi (Lehto ym. 2019). Väestöllisen huoltosuhteen muutokset sekä ikääntyneiden määrää seuraava avun tarpeen kasvu edellyttävät palvelutarjonnan ja sen organisoinnin uudelleensuunnittelua tarvittavien palveluiden järjestämiseksi. (Malmström ym. 2017, 4-5; Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, 11).

Muotoiluajattelu sote-palveluiden kehittämisessä

Muotoiluajattelun mukaisessa palvelumuotoiluprosessissa arvoa ei luoda ainoastaan asiakkaalle tai loppukäyttäjälle, vaan kokonaiselle palvelun kanssa kosketuksissa olevalle sidosryhmien verkostolle (Stickdorn ym. 2018, 15). Karloopia ja Agrawal (2024) ovat selvittäneet tutkimuksessaan esteitä muotoiluajattelun toteutumiselle terveydenhuollossa. Näitä esteitä on kuvattu kuviossa 1.

Kuvio 1. Muotoiluajattelun toteutumisen esteitä terveydenhuollossa. (Karloopia & Agrawal 2024, 1245)

Suurimmiksi esteiksi tunnistettiin innovatiivisen ajattelutavan puuttuminen sekä organisaation autonomian riittämättömyys. Etenkin autonomian puutteeseen liittyvä päätöksenteon rajoittuneisuus voi hidastaa muotoiluajattelun toteutumista ja siten hidastaa organisaation mahdollisuuksia mukautua muuttuviin terveydenhuollon tarpeisiin sekä estää ja viivästyttää mahdollisia innovaatioita. Tämä näkyy erityisesti toisistaan erillään toimivien yksiköiden välillä tapahtuvassa kehittämiseen liittyvässä rajallisessa vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. (Karloopia & Agrawal 2024, 1235-1246.)

Haasteena uusia tuotteita ja palveluita kehittäessä on usein niiden käyttöönoton korkeat kustannukset sekä kehitetyn pilotin muuttaminen käytännöksi. Jotta tuote tai palvelu voi pilotoinnin jälkeen muodostua toimivaksi, edellyttää se muotoiluajattelun mukaista toistuvaa seurantaa sekä pilotointivaiheessa havaittujen ongelmien ratkaisemista. Yhteiskehittämisen ja yhteisen arvonluonnin avulla käyttöönoton kustannuksia voidaan hallita varmistamalla tuotteen tai palvelun mukautuvuus sekä pysyvyys kaikkien sidosryhmien näkökulmasta. (Laurisz ym. 2023, 4-5.)

Liikkuvat palvelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023. Yksi uuden palvelujärjestelmän keskeisimmistä tavoitteista on parantaa hoidon oikea-aikaisuutta ja joustavuutta eri palveluntuottajien ja ammattiryhmien välillä. Hyvinvointialueuudistuksella tavoitellaan myös hoidon tasa-arvoisuuden ja saatavuuden sekä kustannustehokkuuden ja -vaikuttavuuden paranemista. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2024, 7-12.) Etenkin paljon palveluita tarvitsevien ihmisten palveluita tulisi kehittää paremmin heidän tarpeitaan vastaaviksi (THL 2024).

Ikääntyneiden hoitoon liittyvien erityispiirteiden vuoksi on erityisen tärkeä hyödyntää potilasta ympärivuorokautisessa asumispalveluissa tai kotihoidossa hoitavan henkilökunnan tietoa ikääntyneen tilasta. Kasvaneen ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin on pyritty vastaamaan kehittämällä liikkuvia palvelumuotoja, jotka tuovat päivystykselliset palvelut lähemmäs ikääntynyttä (Malmström ym. 2017, 12, 27). Esimerkiksi Espoon sosiaali- ja terveystoimen sekä HUSin yhteistyössä kehittämä Liikkuva Sairaala eli LiiSa on sairaanhoitajavetoinen yksikkö, joka voi kiireettömässä tilanteessa tehdä hoidon tarpeen arvion asiakkaan kotona tai asumispalveluyksikössä. Pilottijakson aikana vuonna 2022 vain 5% Liisan hoitamista asukkaista ohjautui myöhemmin päivystykseen saman, LiiSan jo hoitaman oireen vuoksi. (Mäki ym. 2023, 173.) Vastaavaa toimintaa on järjestetty eri tavoin myös muilla alueilla (Malmström 2017, 27).

Kotisairaala tärkeä liikkuva palvelu

Pohjonen (2025) selvitti soveltavassa tutkimuksessaan asumispalveluyksiköiden hoitohenkilökunnan tarpeita ja valmiuksia liikkuva sairaala -toiminnalle Turun kaupungin alueella. Tutkimukseen osallistui asumispalveluyksiköitä sekä julkiselta, yksityiseltä että kolmannelta sektorilta, ja se muodostui asumispalveluyksiköille suunnatusta kyselystä sekä ryhmäteemahaastattelusta. Ryhmäteemahaastattelussa tunnistettiin sisällönanalyysin perusteella kuusi pääluokkaa: akuuttitilanteet hoitokodeissa, sidosryhmät, järjestelmät ja teknologia, viestintä, osaaminen sekä haasteet ikääntyneiden akuuttitilanteiden hoidossa. Ihannetilanne palvelun toteuttamiseen muodostettiin näistä kategorioista löytyneiden, ihannetilannetta kuvaavien ilmausten perusteella. (Pohjonen 2025.)

Hoitokodeissa tunnistettiin liikkuvan palvelun tarve kotisairaalan osalta, jonka kanssa yhteistyö koettiin jo tutuksi ja sujuvaksi. Erillistä liikkuvaa yksikköä ei kaivattu, sillä kattavien ennakoivien hoitosuunnitelmien koettiin ehkäisevän tehokkaasti tarpeettomia sairaalasiirtoja sekä yhteydenottoja ensihoitoon. Haastatellut olivat myös yksimielisiä siitä, että hoitokodeissa on lisäkoulutuksen tarvetta etenkin hoidon tarpeen kiireellisyyden osalta. (Pohjonen 2025.)

Yhteiskehittäminen voisi parantaa palvelun käyttöönottoon liittyvää sitoutuneisuutta. Riittämätön yhteistyö sidosryhmien välillä hidastaa käyttöönottoa, jonka vuoksi osa innovaatioista jää pilotointivaiheeseen eivätkä siten vakiinnu käytäntöön. (Laurisz ym. 2023, 4-5.)

Lähteet

Alanen, P., Jormakka, J. & Kettunen, J. 2023. Oireista työdiagnoosiin. Ensihoitopotilaan tutkiminen ja arviointi. Sanoma Pro. E-kirja. Viitattu 18.10.2025. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/b5ag28/alma992104319806254

Dwyer, R., Gabbe, B., Stoelwinder, J. & Lowthian J. 2014. A systematic review of outcomes following emergency transfer to hospital for residents of aged care facilities. Viitattu 18.10.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1093/ageing/afu117

Forsius, P., Hammar, T., Rantala, V. & Alastalo, H. 2021. Saattohoito huomioitava paremmin iäkkäiden asumispalveluiden kilpailutuksissa. Tutkimuksesta tiiviisti 40/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 20.10.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-695-4

Karloopia, J. & Agrawal, R. 2024. Identifying and modeling barriers to design thinking implementation in healthcare sector: an ISM-MICMAC approach. Journal of Health Organization and Management. Vol. 38. No. 8, 1228-1254. Viitattu 21.10.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1108/jhom-01-2024-0027

Laurisz, N., Cwiklicki, M., Zabinski, M., Canestrino, R. & Magliocca, P. 2023. Co-Creation in Health 4.0 as a New Solution for a New Era. Healthcare 2023, 11(3):363. Viitattu 22.10.2025. Saatavissa https://doi.org/10.3390/healthcare11030363

Lehto, J., Marjamäki, E. & Saarto, T. 2019. Elämän loppuvaiheen ennakoiva hoitosuunnitelma. Katsaus. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 135(4), 33542. Viitattu 22.10.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo14788.pdf

Malmström, T., Hörhammer, I. Peltokorpi, A., Linna, M. Koivuranta-Vaara, P. & Mikkola, T. 2017. Päivystyksen kysyntä ja sen hallinta – ikääntyneet potilaat. (ikääntyneen väestön palvelut: käyttö, kustannukset, vaikuttavuus ja rahoitus; Nro 8). Suomen kuntaliitto. Viitattu 22.10.2025. Saatavissa https://acris.aalto.fi/ws/portalfiles/portal/30375609/1831paivystyksenkysynta_nro8_ebook.pdf

Mäki, L., Kontunen, P., Kaartinen, J. & Castrén M. 2023. Value-based care of older people – The impact of an acute outreach service unit on emergency medical service missions: A quasi-experimental study. Scandinacion Journal of Caring Sciences 38, 169-176. Viitattu 20.10.2025. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/scs.13220

Pohjonen, M. 2025. Tarpeettomien sairaalasiirtojen ehkäisy liikkuvien toimintamallien välityksellä. Soveltava tutkimus. YAMK -opinnäytetyö. LAB -ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.10.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102426388

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020-2023. Tavoitteena ikäystävällinen Suomi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:29. Viitattu 18.10.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5457-1

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2024. Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:2. Viitattu 18.10.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5424-3

Stickdorn, M., Lawrence, A., Hormess, M. & Schneider, J. 2018. This Is Service Design Doing: Applying Service Design Thinking in the Real World: A Practitioners’ Handbook. O’Reilly. Canada.

THL 2024. Kehittyvä palvelujärjestelmä. Viitattu 18.10.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/sote-palvelujen-johtaminen/kehittyva-palvelujarjestelma