Iitin kunta sopeutuu ilmastonmuutokseen hulevesien hallinnan, kasvillisuuden ja monimuotoisuuden keinoin

LAB-ammattikorkeakoulun Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeessa on kehitetty Päijät-Hämeen kuntien ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää osaamista hankeaikana 2022-2025. Hankkeessa osatoteuttajana toimii Iitin kunta, joka on hankkeen tuella tehnyt kunnan taajama-alueelle hulevesisuunnitelmaa ja selvitystä ilmastonmuutokseen sopeutuvista kasveista. Lokakuussa 2024 Iitissä järjestettiin kaksi ilmastonmuutoskävelyä, joissa kuntien työntekijöille ja päättäjille esiteltiin toteutettuja toimenpiteitä.

Kirjoittaja: Kaisa Tuominen

Kasvillisuus voi vastata moniin sopeutumisen haasteisiin

Ilmastonmuutoksen myötä helleaallot yleistyvät, pitenevät ja voimistuvat. Helleaalloilla on monia terveysvaikutuksia, aina nestehukasta ja työtehon alenemisesta kuolemiin. Pitkät helleaallot, jolloin rakennukset lämpenevät ja sisälämpötilat pysyvät korkeina myös öisin, ovat erityisen haitallisia aiheuttaen pitkittynyttä lämpörasitusta. (THL 2023.) Rakennetun ympäristön lämmön hillitsemisessä tärkeitä keinoja ovat kosteuden ja varjoisuuden hallitseminen. Kasvillisuuden lisääminen, esimerkiksi puiden ja kasvikattojen tai -seinien avulla, on keino lisätä kosteutta ja varjoisuutta samanaikaisesti. (Siltala 2022.) Lämmön hallitsemisen lisäksi kunnat ja kaupungit ovat kiinnostuneita siitä, miten rakennettuun ympäristöön sijoitetut kasvit selviävät pitkistä hellejaksoista ja äärilämpötiloista.

Hankkeen aikana Iitin kunta halusi selvittää, millaiset kasvit soveltuvat asemakaava-alueelle tuomaan varjoa päällystetylle infralle ja kestävät myös lisääntyviä ja voimistuvia sään ääriolosuhteita, erityisesti pitkiä hellejaksoja. LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden toimesta Iitin kunnalle toteutettiin kaksi opinnäytetyötä helteenkestävistä kasveista, toinen Vieterinpuistoon, toinen Kausalan torille. Molemmissa kohteissa vierailtiin ilmastonmuutoskävelyjen aikana.

Vieterinpuisto sijaitsee Iitin kunnan keskustassa. Puiston ympärillä on paljon asuinrakennuksia, ja puisto toimii lähivirkistysalueena useille Kausalan asukkaille. Puisto koostuu suurimmilta osin laajasta nurmikkoalueesta. Sieltä löytyy myös kumpare esim. mäenlaskuun, puistopenkkejä, ulkokuntosali sekä rinnekatsomo. Puiston itäreunalla sijaitsee Pentinpuro, joka kerää suuren osan kunnan hulevesistä. (Långvik & Koivisto 2024.)

Långvik ja Koivisto (2024) ehdottavat opinnäytetyössään erilaisten kasvien ja puiden sekä lahoavan puuaineksen määrän lisäämistä Vieterinpuistoon. Avoimelle nurmikkoalueelle ehdotettiin varjostusta ja tuulensuojaa, jättäen myös aukeaa aluetta mm. pihapelejä ja mäenlaskua varten. Puistosuunnitelmassa suosittellaan myös monimuotoisten elinympäristöjen lisäämistä. Toimenpiteinä ehdotettiin niityn perustamista, nurmikon leikkuuvälin pidentämistä osana hallittua hoitamattomuutta ja dynaamisia istutuksia, joissa pyritään monilajiseen ja monikerrokselliseen sekaistutukseen.

Iitin kunnassa niitty ja hallittu hoitamattomuus ovat aiheuttaneet keskustelua puolesta ja vastaan. On pohdittu, pitävätkö puiston käyttäjät niittyä kauniina vai eivät, millaista niittyä alueelle voisi toteuttaa ja paljonko sitä tulisi hoitaa. Iitin kunnan ajatuksena on, että niittyä ainakin testattaisiin alueella. Lahopuun lisäämistä on pidetty hyvänä ajatuksena. Muissa kunnissa on kauniita esimerkkejä puistojen lahopuista, ja idea on ollut yleisesti hyväksytty.

Toinen Iitin kunnassa hankkeen aikana tarkasteltu kohde on Kausalan tori. Tori on avoin paikka, jota ympäröivät lehmukset, matalat pensaat ja kadut kolmelta puolelta sekä yksikerroksinen rakennus toiselta puolelta. Varjostusta alueella on vain vähän. Alueen käyttötarkoituksena on tori- ja kirpputoripäivien sekä tapahtumien pitäminen, joten alue myös halutaan pitää avoimena. (Talasranta 2023.) Näin ollen alueelle ei voi suunnitella isoja ja raskaita istutuksia.

Iitin kunta käynnisti vuoden 2023 lopussa keskustavisio 2040 -työn, jossa muodostetaan Kausalan keskustalle tulevaisuusvisio tarvittavine suunnitteluperiaatteineen ja kaavamuutostöineen (Iitin kunta 2023.) Keskustavisiotyössä myös Kausalantorin viherratkaisut ovat yhtenä aiheena. Ideoita on tullut muun muassa viherlaatikoista, mikrometsästä ja kasviseinämästä. Pohdittavaksi jää, taipuisivatko nämä myös toiminnallisuuden kannalta torille. Talasranta (2023) suosittelee opinnäytetyössään säilyttämään alueen lehmukset. Yksivuotisten kasvien sijaan suositeltiin testaamaan erilaisia perennoja, jotta löydettäisiin alueen mikroilmastoon sopivat lajit. Myös monimuotoisuuden lisäämistä kehotettiin tarkastelemaan.

Puiden säilyttäminen puhututtaa

Iitin kirjaston saneeraus aloitettiin hankkeen aikana ja tämän johdosta kirjastolle rakennettiin uusi parkkipaikka. Melko pienikokoisen parkkipaikan hulevedet ohjataan kivipesään, joka hidastaa hulevesien etenemistä ennen ojaan johtamista. Ojaan on tarkoitus myöhemmin lisätä hulevesikasvillisuutta lisäämään hulevesien ja ravinteiden imeytymistä. Näin vähennetään hulevesien määrää ja parannetaan laatua. Iitin taajama-alue on rakennettu aikanaan savipeltojen päälle. Saviselle maaperälle on löydettävä omat hulevesien käsittelymenetelmät, sillä savinen maaperä on huonosti vettä läpäisevää eikä näin ollen ime paljoa vettä.

Ilmastonmuutoskävelyllä olemassa olevien taajamapuiden säilyttäminen herätti keskustelua. Kirjaston saneeraus aiheuttaa paljon työmaaliikennettä, ja erilaiset raskaat koneet saattavat esim. törmäyksissä vahingoittaa kirjaston vieressä olevia taajamapuita. Kaupunki- ja taajamapuilla on tärkeä rooli hiilensidonnassa, ilmanlaadun parantamisessa, hulevesien vähentämisessä ja varjostuksen luomisessa. Ne myös luovat viihtyisyyttä, kauneutta ja voivat toimia maa- tai muistomerkkeinä. (Mänttäri & Tuhkanen 2024.)

Iitin kunnan Vieterinpuistoon toteutetun opinnäytetyön ”Kasvillisuuden huomioiminen infran hellekestävyydessä” (Koivisto & Långvik 2024) havaintoja hyödynnettiin myös kirjaston parkkipaikan puiden valinnoissa. Parkkipaikan läheisyyteen istutettiin lehmuksia sekä purppuraomenapuita. Lehtipuut olivat alueelle luonnollinen valinta, sillä niitä on alueella muutenkin. Puistolehmuksien kyky vähentää hulevesiä on merkittävän suuri moniin muihin puihin verrattuna (Mänttäri & Tuhkanen 2024.)

Kuva 1. Kirjaston parkkipaikalle valittiin sellaisia lehmuksia, joista erittyvä tahmea mesikaste olisi vähäisempää. (Kuva: Essi Malinen-Lallukka)

Hulevesien aiheuttamiin haasteisiin halutaan tarttua ennakoivasti

Ilmastonmuutoksen on ennustettu lisäävän sateisuutta Suomessa 6–11 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 1981–2010 tasosta. Sademäärien on ennustettu kasvavan kaikkina vuodenaikoina, mutta suhteellisesti eniten talvisin. Kun tähän yhdistetään yleinen lämpötilojen nousu ja leudontuvat talvet, voi talvenaikainen sade tulla lumen lisäksi yhä useammin vetenä. (Ilmasto-opas 2017.) Lisääntyvät talvenaikaiset sateet ja lämpötilan vaihtelu nollan molemmin puolin voi aiheuttaa talvenaikaisia tulvia, ja vähentää kevättulvimisen määrää, kun lumet ovat sulaneet jo pitkin talvea (Suomen ympäristökeskus 2020). Tämä voi aiheuttaa kunnille uudenlaisia tilanteita hulevesitulvariskeihin liittyen. Myös ilmastonmuutoksen myötä voimistuvat rankkasateet lisäävät hulevesitulvien riskiä (Suomen ympäristökeskus 2020.)

Hulevesien hallinta on yksi Iitin kunnan tärkeimmistä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvissä kehittämiskohteista. Ilmastonmuutoskävelyllä esiteltiin Pentinpuroa, jonka kautta lähes kaikki kunnan hulevedet kulkevat. Pentinpuron hulevesialtaan kautta hulevedet ohjautuvat kadun alla kulkevaan hulevesitunneliin purkautuen myöhemmin eteenpäin. Pentinpurolla on esiintynyt paikallisia hulevesitulvia. Talvi 2023–2024 oli hyvin runsasluminen, ja keväällä lumet lähtivät sulamaan nopeasti. Lumien sulaessa hetkellinen kuormitus Pentinpurolla oli niin kova, että vesi etsi muita keinoja purkautua. Tällöin hulevesiä pääsi viemäriverkostoon aiheuttaen tulvia kellareissa. Tulvimista aiheutti myös se, että hulevesitunneliin johtavaan ritilään kerääntyi jäälauttoja, jotka tukkivat hulevesitunnelin suun. Keväällä 2024 Pentinpuron hulevesiallasta paranneltiin vaihtamalla ritilä, ja rakentamalla ritilälle johtavaa huoltoreittiä helppokulkuisemmaksi. Lisäksi altaan rakennetta paranneltiin kiveyksillä. Iitin kunta näkee, että ennakoivat toimenpiteet hulevesien hallinnassa ehkäisevät esim. kiinteistöjen korjauskustannuksia ja tulisivat pitkällä aikavälillä edullisemmaksi.

Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeessa Iitin kunta on toteuttanut hulevesiselvitystä, joka valmistui vuoden 2024 lopussa. Selvityksessä on suositeltu uusien hulevesialtaiden perustamista. Kunnassa on käyty keskustelua altaiden sijainnista, ja vaihtoehtoina on pohdittu läheistä Vieterinpuistoa sekä hieman kauempana sijaitsevaa peltoa. Altaiden sijoittamisen pellolle on ajateltu olevan parempi vaihtoehto, jolloin Vieterinpuisto säilyisi lapsiperheiden käyttöön sopivana, laajana nurmikkopeitteisenä puistona.

Kuva 2. Lokakuussa 2024 Pentinpuron paranneltu hulevesiallas oli melko tyhjillään. (Kuva: Essi Malinen-Lallukka)

Lähteet

Iitin kunta. 2023. Keskustavisiotyö käynnistyy 21.12. – tule mukaan kuulemaan ja osallistumaan. Viitattu 22.10.2024. Saatavissa https://www.iitti.fi/blog/ajankohtaista/keskustavisiotyo-kaynnistyy-21-12-tule-mukaan-kuulemaan-ja-osallistumaan/

Ilmasto-opas. 2017. Sademäärät kasvavat ja rankkasateet voimistuvat. Viitattu 23.10.2024. Saatavissa https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/sademaarat-kasvavat

Koivisto, P & Långvik, M. 2024. Kasvillisuuden huomioiminen infran hellekestävyydessä: Vieterinpuisto, Iitin kunta. AMK-opinnäytetyö, Energia- ja ympäristötekniikan koulutus. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.10.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401081145

Mänttäri, M. & Tuhkanen E.-M. 2024. Kaupunkipuiden ekosysteemipalveluiden arvo: i-Tree – hanke Suomessa -loppuraportti. Helsinki: Luonnonvarakeskus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 47/2024. Viitattu 22.10.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-922-2

Siltala, E. 2022. Lämpösaarekeilmiön hillitseminen kaupunkisuunnittelun keinoin. Esimerkkinä Helsingin Hyväntoivonpuisto. Kandidaatintyö. Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurin koulutusohjelma. Viitattu 24.10.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-202206163858

Suomen ympäristökeskus. 2020. Ilmastonmuutos ja tulvat. Viitattu 23.10.2024. Saatavissa https://www.vesi.fi/ilmastonmuutos-ja-tulvat/

Talasranta, A. 2023. Assessing the role of vegetation in enhancing infrastructure heat resilience. Case study: The marketplace of Iitti. Bachelor thesis. LAB University of Applied Sciences, Sustainable solutions engineering. Viitattu 24.10.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101627596

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 2023. Lisääntyvät helteet. Viitattu 24.10.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/ymparistoterveys/ilmastonmuutos/ilmastonmuutoksen-terveysvaikutukset/lisaantyvat-helteet

Kirjoittaja

Kaisa Tuominen toimii TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulussa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvissä hankkeissa. Hän toimi Askeleet ilmastonmuutokseen sopeutumiseen -hankkeessa asiantuntijana.

Artikkelikuva: Nykyisellään Vieterinpuisto on aukea, nurmikkopeitteinen ja varjostusta on vain vähän. (Kuva: Essi Malinen-Lallukka)