Hybridityöskentely ikääntyneiden palveluissa: uusi mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen

Osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys haastaa sosiaali- ja terveyspalveluita erityisesti ikääntyneiden palveluissa. Hybridiyksiköissä yhdistyvät kotihoidon palvelut, yhteisöllinen asuminen ja ympärivuorokautinen palveluasuminen. Henkilöstön yhteiskäyttö on joustavaa, ja sen avulla voidaan paremmin turvata ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys asiakkaiden palveluntarpeiden mukaisesti.

Kirjoittajat: Henna Tolonen & Anne Suikkanen

Syntyvyyden laskiessa ja väestön ikääntyessä Suomen väestörakenne muuttuu merkittävästi tulevina vuosina. Eliniän pidentyessä ikääntyneiden palveluiden tarve kasvaa entisestään. (Dufva & Rekola 2023; Paltamaa ym. 2023, 1–2.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Etelä-Savon hyvinvointialueen väestömäärä vähenee vuoteen 2030 mennessä noin 11 %, samalla kun yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa 14 % (THL Sotkanet 2025). Palvelutarpeen kasvu ja työikäisten määrän väheneminen johtavat osaavan työvoiman niukkenemiseen. Tämän vuoksi hyvinvointialueella etsitään uusia, innovatiivisia tapoja tuottaa laadukkaita palveluita ikääntyneille.

Ikääntyneiden palveluja ohjaa laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021), jonka mukaan hyvinvointialueilla on vastuu suunnitella ja toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut asiakkaan tarpeiden edellyttämällä tavalla. Laki ei kuitenkaan määrittele, miten hyvinvointialue tuottaa palvelut, ja näin ollen hyvinvointialueilla on vapaus tuottaa palvelunsa parhaaksi katsomallaan tavalla laki- ja laatuvaatimukset huomioiden.

Etelä-Savon hyvinvointialue on ennakkoluuloton ja sitoutunut kehittämään uusia toimintamalleja, joilla palvelut voidaan turvata laadukkaasti käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Ikääntyvän väestön määrän kasvu on tehnyt välttämättömäksi etsiä keinoja, joilla asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut voidaan varmistaa.

Pienemmissä kunnissa hyvinvointialue on vastannut tähän haasteeseen perustamalla ikääntyneiden palveluihin hybridiyksiköitä. Näissä yksiköissä yhdistyvät kotihoidon palvelut, yhteisöllinen asuminen sekä ympärivuorokautinen palveluasuminen. Hybridiyksiköt muodostuvat kahdesta tiimistä – kotihoidon ja asumispalveluiden – joita johtaa yhteinen palveluesihenkilö. Henkilöstöresurssien riittävyyden varmistamiseksi työntekijöitä voidaan joustavasti käyttää molemmilla palvelualueilla, mikä mahdollistaa palveluiden tehokkaan ja laadukkaan toteuttamisen. (vrt. Hujala & Taskinen 2020, 48-53.)

Hybridityössä tulee huomioida työntekijöiden osaaminen

Tolosen (2025) opinnäytetyössä selvitettiin Etelä-Savon hyvinvointialueen esihenkilöiden kokemuksia henkilöstöresurssien yhteiskäytöstä hybridiyksiköissä. Tutkimus toteutettiin soveltavana laadullisena tutkimuksena.

Tuloksista käy ilmi, että henkilöstöresurssien yhteiskäyttö on toistaiseksi vielä vähäistä ja toiminta perustuukin työntekijöiden vapaaehtoisuuteen. Hybridityötä tehneiden kokemukset ovat esihenkilöiden mukaan positiivisia. Hybridityössä on tärkeää huomioida työntekijöiden osaaminen, kuten lääkeluvat, sekä työtehtävien erilaisuus. Asumispalveluyksiköissä työskentely tapahtuu moniammatillisessa tiimissä, jossa samassa työvuorossa voi olla eri ammattiryhmien edustajia. Kotihoidossa työ on puolestaan itsenäistä ja tapahtuu kentällä. Opinnäytetyössä korostuu näiden toimintaympäristöjen erityispiirteiden huomioiminen henkilöstöresurssien sijoittelussa. Palveluesihenkilöiden mukaan mahdollisuus hybridityöhön pyritään järjestämään kaikille kiinnostuneille.

Henkilökunnan innostaminen hybridityöhön on Tolosen (2025) opinnäytetyön mukaan merkittävin kehittämiskohde. Kyselyyn vastanneet palveluesihenkilöt arvelevat vähäisen kiinnostuksen johtuvan osaksi tietämättömyydestä työn sisällöstä sekä epävarmuudesta. Esihenkilöt korostavat myös omien asenteidensa vaikutuksen henkilöstön kannustamisessa hybridityöhön. Heidän oma positiivinen suhtautumisensa, työntekijöiden kokemusten jakaminen sekä positiivisen keskustelun ylläpidon koettiin merkittävänä.

Ikääntyneiden palveluiden hybridiyksiköiden toiminta on vielä uutta. Tolosen (2025) opinnäytetyön tuloksissa ilmeni organisaation yhtenäisten ohjeiden ja linjausten vähäisyys. Esihenkilöt kokivat palvelualuepäälliköiden kannustavan henkilöstöresurssien yhteiskäyttöön, mutta käytännön linjaukset koettiin vielä puutteellisina. Keskustelua olisikin organisaatiossa hyvä käydä palvelualuepäälliköiden sekä esihenkilöiden kesken, ja myös koko ikääntyneiden palvelualueen kesken.

Yhteiskehittämällä toimivat käytännöt hybridityöhön

Yhdessä tekemällä ja luomalla toimivat käytännöt organisaatio voi saada henkilöstöresurssin yhteiskäytöstä taloudellista etua, ja sen avulla voidaan edistää osaavan henkilöstön riittävyyttä sekä palveluiden laatua.

Henkilöstöresurssien riittävyyden sekä palveluiden laadun turvaamiseksi hyvinvointialueiden on tärkeää tarkastella palvelurakenteita ja kehittää niitä vastaamaan asiakaskunnan muuttuvia tarpeita (Piirainen ym. 2024, 104-106). Etelä-Savon hyvinvointialue onkin ottanut rohkean askeleen kohti palveluiden turvaamista tulevina vuosina pienemmillä paikkakunnilla. Vaikka kehitettävää hybridiyksikön toiminnassa vielä onkin, suunta on kuitenkin oikea ja kokemukset positiivisia.

Lähteet

Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023. Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitran selvityksiä 224. PunaMusta Oy, Helsinki. Viitattu 28.2.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2023/01/sitra_megatrendit-2023_ymmarrysta-yllatysten-aikaan.pdf

Hujala, A. & Taskinen, H. 2020. Integraatio – sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ydintä. Teoksessa Uudistuva sosiaali- ja terveysala A. Hujala & H. Taskinen (toim.), Tampere: Tampere University Press, 47–75. Viitattu 12.9.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021). Finlex. Viitattu 6.2.2025. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2021/20210612

Paltamaa, J., Janhunen, E. & Räsänen, R. 2023. Työyhteisö ja omavalvonta vanhuspalveluiden henkilöstön työhyvinvointia tukemassa. Gerontologia. Vol. 37(4), 334–354. Viitattu 6.2.2025. Saatavissa https://journal.fi/gerontologia/article/view/127396

Piirainen, P., Elo, S., & Siira, H. 2024. Vanhustyön lähiesihenkilöt tukemassa henkilöstönsä työhyvinvointia. Gerontologia. Vol. 38(1), 104–106. Saatavissa https://doi.org/10.23989/gerontologia.142778

THL Sotkanet. 2025. Tilastotietoa väestön terveydestä ja hyvinvoinnista. Viitattu 16.6.2025. Saatavissa https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Tolonen, H. 2025. Henkilöstöresurssien hyödyntäminen ikääntyneiden palveluiden hybridiyksiköissä Etelä-Savon hyvinvointialueella. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 25.8.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025082224101