Gert-ikäpuvun käytettävyys poistumisturvallisuuden arvioinnin työkaluna

PelArviHoiva-hankkeessa Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja pelastuslaitos, Kymenlaakson hyvinvointialue ja pelastuslaitos, LUT-yliopisto, Aalto-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu kehittivät hoivalaitosyksikön poistumisturvallisuuden tilaa kuvaavan parametrisoinnin hyödyntämällä asukkaiden toimintakyky- ja henkilöstömitoitusdataa. Hankkeesta saatujen tulosten avulla voidaan parantaa hoivalaitosten palo- ja poistumisturvallisuutta merkittävästi koko maan tasolla. Hankkeen osakokonaisuuksien kehittämistä tapahtui mm. opinnäytetöiden muodossa. Hankkeen työpaketti nro 2:ssa Aalto-yliopisto ja LAB olivat mukana poistumisaikamallin muodostamisessa.

Kirjoittajat: Tia Windahl & Simo Hostikka

Hankkeen alkuvaiheessa selvitettiin havainnoimalla ja kellottamalla kahdessa palvelutalossa asukkaiden poistumiseen liittyviä toimia. Havaittiin, että poistumistilanteen suorituskykyä on erittäin vaikea mitata normaalin arjen puitteissa. Todellista vaaratilannetta simuloivan koeasetelman järjestäminen palvelutalon asukkaille taas olisi tutkimuseettisesti haastavaa. Yhtenä vaihtoehtona pidettiin hyväkuntoisilla vapaaehtoisilla tehtäviä kokeita, joissa henkilöt pukisivat ylleen ikääntymisen vaikutuksia simuloivan ikäpuvun. LABissa aihetta on tutkittu jo aiemminkin; ToPo-hankkeen yhteydessä tehtiin opinnäytetyö, jossa kartoitettiin GERT-ikäpuvun käyttäjäkokemuksia poistumisturvallisuusharjoituksessa (Heiskanen ym. 2021). Harjoituksessa tehtyjen havaintojen perusteella todettiin, että GERT-ikäpukua voidaan hyödyntää testivälineenä poistumisharjoituksessa (Windahl 2020). Nyt haluttiin mitata ja päätellä, pystyykö puku ’muuttamaan nuoren vanhaksi’.

LABissa tuotettiin opinnäytetyönä poistumissimulaatio, jonka tarkoituksena oli jäljitellä palvelutalotutkimusta (Coco ym. 2024). Ikääntymistä jäljiteltiin GERT-ikäpuvun avulla. Kaksi tutkimuskysymystä oli:

Eroavatko nuorilla terveillä ihmisillä GERT-ikäpuvulla tehdyt mittaustulokset ilman GERT-ikäpukua tehtyjen mittausten tuloksista?
Voidaanko GERT-ikäpukuja käyttää simulaatiotyökaluna ikääntyneiden poistumiskyvyn mittaamiseksi?

GERT-ikäpuku

GERT-ikäpuku on sarja asusteita, joilla jäljitellään ikääntymisen vaikutuksia toimintakykyyn (Moll 2022). Ikäpuvulla voidaan simuloida vanhenemisen mukanaan tuomia fyysisiä ja aistinvaraisia heikkenemiä. Poistumissimulaatiossa käytetyt ikäpuvun osat ja niiden käyttötarkoitukset ovat:

Polvien ja kyynärpäiden yli asetettavat tuet, jotka vähentävät nivelen liikerataa.
Painoliivi, nilkka- ja rannepainot, jotka kuvastavat heikentynyttä lihasvoimaa.
Kaulasuojus, joka rajoittaa pään liikerataa.
Sandaalit, joissa on epätasainen pohja. Näillä simuloidaan alentunutta tasapainoa.
Kuulosuojaimet, joilla kuvataan alentunutta kuuloa.
Lasit, joilla kuvataan heikentynyttä näkökykyä.

Poistumissimulaation toteuttaminen

Poistumissimulaatiot toteutettiin kahden päivän aikana maaliskuussa 2024 LABin Lahden kampuksella. Simulaatioympäristönä toimi hyvinvointiyksikön simulaatioluokka, joka sisustettiin muistuttamaan tavallista palveluasumisyksilön asuinhuonetta. Huoneeseen sijoitettiin potilassänky ja sen viereen tuoli. Simulaatioon osallistuvien testihenkilöiden oli tarkoitus käyttää GERT-ikäpukua. Simulaatiot esitestattiin kahden hankeasiantuntijan avustuksella. Esitestaustilanteita on havainnollistettu kuvissa 1. ja 2. Varsinaiseen poistumissimulaatioon osallistui testihenkilöinä 19 LABin opiskelijaa.

Poistumissimulaation aikana kerättäviä tietoja olivat aika, joka testihenkilöllä kului erilaisten arkisten tehtävien suorittamiseen. Yhden testihenkilön tehtävät mitattiin kaksi kertaa. Ensimmäinen aika kirjattiin ikäpuvun kanssa ja toinen ilman ikäpukua.

Poistumissimulaatiossa suoritettavat tehtävät, joista mitattiin aikaa, olivat:

Kävelynopeus
Pukeutuminen (kengät ja takki)
Sängyltä nousu (makuuasennosta)
Tuolilta nousu (istuma-asennosta)
Huoneesta poistuminen

Kuva 1. Ikäpukuun pukeutunut esitestaaja nousee sängyltä ja pukeutuu (Kuva: Tia Windahl)

Kuva 2. Ikäpukuun pukeutunut esitestaaja pukee kenkiä ja liikkuu kävellen käytävällä (Kuva: Tia Windahl)

Poistumissimulaatiosta saatujen tulosten yhdistäminen ja vertailu palvelutaloasukkaiden tutkimuksesta saatuihin tuloksiin

Poistumissimulaatiosta saadut tulokset ovat kokonaisuudessaan luettavissa Cocon ym. (2024) opinnäytetyöraportista. Palvelutaloympäristössä tehdystä tutkimuksesta voi lukea Kyllösen (2024) Pro Gradu -tutkielmasta.

Kuva 3: Kävelynopeus ilman avustajaa (Kuva: Simo Hostikka)

Koehenkilöiden kävelynopeus ikäpuvun kanssa on hitaampaa kuin ilman pukua (Kuva 3) mutta edelleen huomattavasti asukkaiden kävelynopeutta nopeampaa. Ikäpuku ei siis onnistunut hidastamaan terveitä koehenkilöitä riittävästi.

Kuva 4: Vaatteiden pukeminen ilman avustajaa (Kuva: Simo Hostikka)

Pukeutumisnopeudessa tulos oli saman kaltainen: Pukeutuminen oli ikäpuvun kanssa jonkin verran hitaampaa, kuin ilman ikäpukua, mutta asukkaiden pukeutuminen oli selvästi hitaampaa kuin ikäpukua käyttäneiden koehenkilöiden.

Kuva 5. Jalkineiden pukeminen ilman avustajaa (Kuva: Simo Hostikka)

Jalkineiden pukemisnopeudessa tulos oli parempi: Pukeminen oli ikäpuvun kanssa hitaampaa kuin ilman, ja käytetyt ajat hyvin samansuuntaisia asukkaiden käyttämän ajan kanssa.

Kuva 6. Omasta huoneesta poistuminen ilman avustajaa (Kuva: Simo Hostikka)

Kun ikäpukusimulaatiosta lasketaan yhteen vuoteesta nousemiseen, kenkien pukemiseen ja varsinaiseen poistumiseen kulunut aika, nähdään, että ajat ovat hyvin samankaltaisia asukkaiden huoneesta poistumiseen käyttämien aikojen kanssa.

Pohdinta

Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että nuorilla terveillä ihmisillä tehdyt mittaukset erosivat ikäpuvun kanssa tehdyistä mittauksista siten, että ikäpuvun kanssa suoriutuminen oli kaikissa osatehtävissä selvästi hitaampaa, kuin ilman ikäpukua.

Eniten ikäpuku hidasti sängyltä makuuasennosta istumaan nousua. Vähiten vaikutusta oli tuolilta istuma-asennosta seisomaan nousuun. Tämän perusteella voidaan havaita ikäpuvun hidastavan terveen työikäisen aikuisen toimintakykyä arkisissa toimintatilanteissa. Tulokset ovat samansuuntaisia Vieveg & Schaeferin (2020) tutkimuksen kanssa, jossa puolestaan todettiin, että GERT-puku tarjoaa nuorille terveille aikuisille mahdollisuuden kokea normaalin ikääntymisen aiheuttaman toimintakyvyn laskun, vähentämällä heidän suorituskykyään hieno- ja karkeamotorisissa tehtävissä. (Coco ym, 2024.)

Kun poistumissimulaatiosta saadut tulokset yhdistettiin palvelutaloasukkailta saatuihin tuloksiin, todettiin, että asukkaiden kävelynopeus ja pukeutumiseen käyttämä aika ovat selvästi hitaampia, kuin ikäpuvulla varustettujen nuorten. Ikäpuku ei siis hidasta näitä toimintoja riittävästi. Sen sijaan kenkien pukemiseen sekä huoneesta poistumiseen käytetty kokonaisaika olivat asukkaiden ja ikäpukusimulaation kesken hyvin samankaltaisia. Tässä kenkien pukemisen hidastuminen oli ilmeisesti merkittävässä roolissa. Toisaalta tuloksia tarkasteltaessa huomattiin, etteivät varsinkaan monia osasuorituksia sisältävät koeasetelmat olleet yrityksistä huolimatta täysin samankaltaisia.

Mittaustilanteissa huomattiin muitakin tekijöitä, joilla saattoi olla vaikutusta tulosten luotettavuuteen. Joillakin testihenkilöillä oli silmälasit, jotka eivät sopineet ikäpuku-konseptissa olleiden lasien sisälle. Testihenkilöt olivat myös keskenään erikokoisia, eikä tutkimukseen osattu varata kaikille sopivankokoista päällystakkia. Tutkittavat käyttivätkin omaa takkiaan, mutta jotkut eivät saaneet mahtumaan edes sitä ylleen ikäpuvussa olleiden kyynärsuojien takia. Tämä saattoi lisätä pukeutumiseen käytettyä aikaa. Lisäksi ikäpuvussa olleiden kenkien pitkien tarranauhojen takia niiden kiinnittäminen koettiin hankalaksi, ja niiden kiinnittämiseen joutui käyttämään tavallista enemmän aikaa. Pitkiin tarranauhoihin pelättiin kompastuttavan, joten sen takia testihenkilö saattoi kävellä tavallista varovaisemmin ja hitaammin (Coco ym. 2024).

Coco ym. (2024) esittävät, että GERT-ikäpukua voisi mahdollisesti käyttää suuntaa antavana simulaatiotyökaluna mitattaessa aikaa, joka ikääntyneellä ihmisellä kuluu huoneesta poistumiseen. Tutkimuksen tulos tukee tätä johtopäätöstä, mutta poistumiskyvyn kvantitatiiviseksi mittaamiseksi ikäpuvun aiheuttama muutos toimintakyvyssä ei näytä riittävältä.

Lisäksi on syytä ottaa huomioon ikäpuvusta aiheutuvat rajoitukset, eli sillä ei kuitenkaan voida simuloida muita poistumiskykyyn merkittävästi vaikuttavia tekijöitä, kuten kognitiivisia toimintoja (esim. muisti, päättelykyky) tai sellaisia perussairauksia, jotka voivat heikentää fyysistä suoriutumista (esim. sydän- ja verisuonisairaudet). Lisäksi poistumissimulaatiossa testihenkilö suoritti tehtäviä itsenäisesti, joten asetelmassa ei ole huomioitu todellisessa palvelutaloympäristöissä asuvien ikäihmisten muuta avun tai hoivan tarvetta simulaatiossa kuvatuissa tehtävissä suoriutumiseksi.

Parhaan hyödyn ikäpuvusta saanee poistumisturvallisuuden kehittämisessä, jos itse kehittäjät hyödyntäisivät sitä oman ymmärryksensä lisäämiseksi ikääntymisen mukanaan tuomista muutoksista omakohtaisten simulaatiokokemusten kautta. Ikäpuvun avulla saatuun kokemukseen voisi myös jatkossa liittää esim. AV- tai VR-lasien avulla tekijöitä tai ominaisuuksia, joiden avulla voisi simuloida joidenkin tiettyjen kognitiivisten toimintojen heikkenemistä.

Lähteet

Coco, R., Hämäläinen, A., Jouhenvaara, T., Schmidt, T. 2024. GERT-ikäpuvun käyttö simulointityökaluna. Opinnäytetyö: LAB-ammattikorkeakoulu, Ensihoitaja (AMK), Sosiaali- ja terveysala. Viitattu 7.11.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100926284

Kyllönen, K. 2024. Hoivalaitoksen poistumistilanteessa tarvittavan suorituskyvyn mallintaminen. Pro gradu –tutkielma: Itä-Suomen yliopisto. Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta, tietojenkäsittelytieteen laitos. Viitattu 7.3.2025. Saatavissa http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20241940

Moll, W. 2022. Age simulation suit. GERT. Viitattu 7.11.2024. Saatavissa https://www.age-simulation-suit.com/download/Age_simulation_suit.pdf36

PelArvi, 2024. Kvantitatiivisen paloturvallisuusarvioinnin kehittäminen monimuotoistuviin hoivalaitosympäristöihin. Hankekuvaus. Viitattu 8.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/PelArviHoiva

Vieweg, J. & Schaefer, S. 2020. How an Age Simulation Suit affects Motor and Cognitive Performance and Self-perception in Younger Adults. Experimental Aging Research. Viitattu 7.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/0361073X.2020.1766299