Fast Track -koulutus avaa tien ulkomailta rekrytoidulle hoitajalle sairaanhoitajaksi Suomessa

Suomessa kärsitään sairaanhoitajapulasta, ja ratkaisuksi hyvinvointialueet sekä yksityiset palveluntuottajat ovat rekrytoineet sairaanhoitajia ulkomailta toimimaan lähihoitajina. Moni EU:n ulkopuolelta tullut sairaanhoitaja haluaisi työskennellä omassa ammatissaan, mutta laillistamisprosessi asettaa rajoituksia. LAB-ammattikorkeakoulun Fast Track -koulutus tarjoaa väylän pätevöityä sairaanhoitajaksi Suomessa.

Kirjoittaja: Sari Lappalainen

Sairaanhoitajista on Suomessa pula ja hyvinvointialueet ja yksityiset hoivapalvelujen tuottajat ovat ratkoneet tätä pulaa ryhmärekrytoimalla sairaanhoitajia ulkomailta. Pääsääntöisesti nämä rekrytoinnit on tehty EU-alueen ulkopuolelta. Rekrytoiduille sairaanhoitajille on tarjottu Suomessa mahdollisuus opiskella oppisopimuksella lähihoitajiksi. Päijät-Hämeen alueella esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialue rekrytoi vuosina 2022–2023 sata filippiiniläistä sairaanhoitajaa oppisopimuskoulutukseen lähihoitajiksi hyvinvointialueen tehostetun palveluasumien ja kotihoidon yksiköihin. Lisäksi vastaavia rekrytointeja Päijät-Hämeen alueella ovat tehneet Jyränkölän Setlementti Heinolassa, Attendo ja Mehiläinen.

Moni ulkomailta rekrytoitu sairaanhoitaja haluaisi kuitenkin toimia sairaanhoitajana myös Suomessa. EU-alueen ulkopuolella suoritettu sairaanhoitajatutkinto edellyttää Suomessa Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) myöntämää laillistusta. Tämän saadakseen henkilön pitää hakea tutkinnon laillistamista. Valvira arvioi tutkinnon vastaavuuden suomalaiseen sairaanhoitajatutkintoon. EU-alueen ulkopuolella suoritettu sairaanhoitajatutkinto ei käytännössä vastaa suomalaista tutkintoa, joten Valvira määrää hakijalle lisäopintoja. Lisäksi hakijan tulee todistaa omaavansa riittävän kielitaidon. Riittävä kielitaito tarkoittaa esimerkiksi yleisen kielitutkinnon keskitasoa (tasot 3–4) niin, että kaikki osa-alueet ovat vähintään kolme samassa kokeessa. Lupaprosessin hinta on noin 1000 euroa sisältäen hakemuksen, asiakirjat ja kielitestin. (Valvira 2025.) Ongelmana tässä prosessissa on se, että Valviran määräämiä lisäopintoja ei järjestelmällisesti järjestä mikään ammattikorkeakoulu eli hakijan on vaikea saada opinnot suoritettua. Tämä johtuu siitä, ettei näille lisäopinnoille ole ammattikorkeakouluille saatavana erillistä rahoitusta. Opintoja onkin järjestetty hankkeiden avulla, esimerkiksi SAILA-hankkeessa (SAILA 2025).

LAB-ammattikorkeakoulun Fast Track -opinnoilla sairaanhoitajaksi

LAB-ammattikorkeakoulun Lahden kampuksella alkoi ensimmäinen Fast Track -koulutus EU:n ulkopuolella sairaanhoitajatutkinnon suorittaneille sairaanhoitajille tammikuussa 2024. Tällä koulutuksella LAB-ammattikorkeakoulu tarjoaa EU:n ulkopuolelta Päijät-Hämeeseen rekrytoiduille sairaanhoitajille mahdollisuuden pätevöityä Suomessa sairaanhoitajiksi. Toinen ryhmä aloitti vastaavan koulutuksen tammikuussa 2025 ja seuraava ryhmä aloittaa syyskuussa 2026. Ensimmäisen ryhmän opiskelijat saivat Sairaanhoitaja (AMK) -tutkintotodistukset marraskuussa 2025.

Fast Track -koulutuksen laajuus on 80 opintopistettä. Koulutuksessa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa opiskellaan Hoitotyön suomea -kurssit 1 ja 2 (yhteensä 10 opintopistettä) ja kurssi Opiskelu korkeakoulussa (2 opintopistettä). Ensimmäinen osa kestää yhden lukukauden ja opiskelu tapahtuu avoimen ammattikorkeakoulun kautta. Opinnot ovat opiskelijoille maksuttomia. Suoritettuaan Hoitotyön suomea -kurssit opiskelijalla on mahdollisuus pyrkiä tutkinto-opiskelijaksi erillishaun kautta, jos hänellä on Suomessa suoritettu lähihoitajatutkinto.

Toinen osa eli opiskelu tutkinto-opiskelijana kestää kolme lukukautta ja sisältää ammatillisia aineita 28 opintopistettä ja ohjattua harjoittelua 25 opintopistettä. Opinnot toteutetaan suomen kielellä. Ammatillisia aineita ovat Sisätautikirurgisen hoitotyön perusteet ja soveltaminen, Lääkehoito ja farmakologia, Mielenterveys- ja päihdetyö, Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen hoitotyössä ja Ammatillinen kasvu. Lisäksi opiskelijoilla on Hoitotyön suomea -kurssit 3, 4 ja 5. Harjoitteluja on koulutuksessa kolme eli yksi joka lukukausi. Harjoittelupaikat on opiskelijoille järjestetty yhteistyössä Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa hyvinvointialueen vuodeosastoilta, poliklinikoilta ja terveysasemien vastaanotoilta.

Opintojaksoilla ja harjoittelulla pyritään varmistamaan, että opiskelija oppii keskeiset hoitotyön toimintaerot oman maansa ja Suomen käytäntöjen välillä. Eroja on esimerkiksi dokumentoinnissa, lainsäädännössä ja sairaanhoitajan vastuissa. Opintojaksoilla opiskelijan osaamista tunnistetaan erilaisten näyttöjen ja simulaatioiden avulla. Lisäksi hoitotyön suomen kielen opiskelu on keskeistä kaikilla opintojaksoilla. Suomen kielen opettajat (S2-opettajat) ovat mukana myös osassa ammattiaineiden tunteja, ja näin suomen kielen opetus nivoutuu hoitotyössä tarvittavaan sanastoon ja lauserakenteisiin.

Fast Track -koulutuksen teoriajaksot toteutuvat kahtena päivänä viikossa kampuksella lähiopetuksena. Tämä mahdollistaa opiskelijoiden työskentelyn lähihoitajina. Koulutuksessa mukana olevien opiskelijoiden esihenkilöt ovat tukeneet opiskelua ja ovat työaikajärjestelyillä mahdollistamassa opintojen toteutumista. Harjoittelut ovat kuudesta seitsemään viikkoon ja harjoittelujen aikana opiskelijat eivät voi työskennellä omissa työpaikoissaan. Elma 2.0 – Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla – hankkeen (LAB 2024) kokeiluna on opiskelijoille järjestetty harjoittelun aikana kielityöpajoja, joissa he ovat voineet yhdessä harjoittelun ohjaajiensa kanssa saada apua suomen kielen haasteisiin suomen kielen S2-opettajalta.

Opiskelijoiden palaute koulutuksesta

Elma 2.0 -hankkeessa kysyttiin marraskuussa valmistuneilta opiskelijoilta palautetta koulutuksesta. Palautteen tarkoituksena oli saada tietoa opiskelijoiden kokemuksesta koulutuksesta ja miten se tuki heitä sairaanhoitajuuteen Suomessa. Valmistuneessa opiskelijaryhmässä oli 10 opiskelijaa ja yhdeksän heistä vastasi palautekyselyyn, jossa oli avoimia kysymyksiä.

Kaikki vastanneet suosittelevat koulutusta kavereilleen. He kokivat olevansa sairaanhoitajan taidoiltaan valmiita työskentelemään sairaanhoitajina. Osa koki kuitenkin, että heidän tulee vielä vahvistaa suomen kielen osaamistaan ennen kuin he voivat hakeutua sairaanhoitajan töihin.

Suurin osa vastanneista piti hoitotyön teoriaopetusta riittävänä. Lisää sisältöä toivottiin lasten, ikääntyneiden ja tartuntatautien hoitotyöstä. Hoitotyön ja suomen kielen opettajan yhteistyö koettiin hyväksi ja kielen oppimista tukevaksi. Opetusmenetelmistä tehokkaimpina opiskelijat pitivät simulaatioita ja demonstraatioihin liittyviä case-harjoituksia. Näitä he toivoivat koulutukseen lisää. Simulaatiot koettiin turvalliseksi tavaksi harjoitella hoitotyötä ja sen kielellisiä haasteita. Kehittämisehdotuksena opiskelijat toivoivat simulaatioon liittyvää etukäteistehtävää, jossa simulaation aiheeseen olisi itse voinut paneutua etukäteen.

Simulaatioharjoitukset olivat parasta, mitä kampusopetus tarjosi. Ne auttavat opiskelijoita harjoittelemaan ja puhumaan enemmän.

Pitkät koulupäivät toivat haastetta jaksamiseen. Toisaalta opetuksen keskittäminen kahteen päivään viikossa sai palautteissa kiitosta, koska se mahdollisti työssäkäynnin teoriaopetuksen aikana. Opiskelijat toivoivat koulupäiviin vaihtelevia opetusmenetelmiä ja lisää mahdollisuutta keskustelulle ja kysymysten esittämiselle. Myös koulupäivien tauottamista opiskelijat toivoivat kehitettävän.

Opetusmateriaaleja opiskelijat toivoivat kehitettävän jäsennellyimmiksi, tiiviimmiksi ja selkeämmiksi. Myös kaksikielisiä (englanti – suomi) materiaaleja toivottiin. Kuitenkin materiaaleja oli opiskelijoista ollut riittävästi.

Harjoittelut olivat haastavia. Kaikki kokivat oppineensa harjoitteluissa paljon, mutta osa koki, ettei saanut harjoittelua ohjaavilta hoitajilta riittävästi tukea, kun taas osa koki saaneensa paljon tukea. Kehittämisehdotuksesi nostettiin teoriaopetuksen ja käytännön harjoittelujen tiiviimpi integrointi. Ohjaavalta opettajalta suurin osa koki saaneensa riittävästi tukea.

Tulevaisuuden suunnitelmana kaikilla vastanneilla oli vaihtaa lähihoitajan työ sairaanhoitajan työksi. Osa oli jo keskustellut työpaikallaan esimiehensä kanssa erilaisista mahdollisuuksista siirtyä sairaanhoitajan tehtäviin.

Lähteet

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. Elma 2.0. Kohtaantojen rakentaminen monikulttuuristuvalla sosiaali- ja terveysalalla. Viitattu 21.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/elma2

SAILA. 2025. Sairaanhoitajan laillistaminen Suomessa -hankkeet. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://www.metropolia.fi/fi/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot/hankkeet/sairaanhoitajan-laillistamispolku

Valvira. 2025. EU- tai ETA-valtioiden ulkopuolelta terveydenhuollon ammattiin koulutetut. Viitattu 25.11.2025. Saatavissa https://valvira.fi/ammattioikeudet/eu-tai-eta-valtioiden-ulkopuolella-terveydenhuollon-ammattiin-koulutetut#:~:text=EU%2D%20tai%20ETA%2Dvaltioiden%20ulkopuolella%20terveydenhuollon%20ammattiin%20koulutetut.,ammattinimikett%C3%A4%20sek%C3%A4%20Suomessa%20ett%C3%A4%20ulkomailla%20koulutetuille%20henkil%C3%B6ille

Kirjoittaja

Sari Lappalainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina Lahdessa, Elma 2.0 – hankkeen asiantuntijana ja Fast Track -koulutuksen tutor opettajana.

Artikkelikuva: Marraskuussa valmistuneet Fast Track -koulutuksen opiskelijat (kuva: Ana Macunat)