EU:n budjettineuvottelut komission kunnianhimoisesta ehdotuksesta vuosille 2028–2034 käynnistyvät

Euroopan komissio julkaisi 16.7.2025 ehdotuksensa EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034. Komissio ehdotti 1985 mrd. € rahoitusta, joka on 1,26 % EU:n bruttokansantulosta (BKTL). Ehdotus ei ainoastaan kasvata budjettia merkittävästi, vaan sisältää myös muutoksia budjettirakenteeseen. Komission lisäysehdotukset kohdistuvat mm. EU-tasolla jaettavaan rahoitukseen ja eritoten kilpailukyvyn edistämiseen sekä puolustukseen liittyviin toimenpiteisiin. LABin vuonna 2024 tekemän strategian päivittämisen yhteydessä käynnistetyt panostukset tutkimusryhmiin ja toimet tki-rahoituksen monipuolistamiseen auttavat valmistautumaan EU-rahoituksen muuttumiseen.

Kirjoittaja: Elina Humala

Jos tilannetta verrataan seitsemän vuoden takaiseen, jolloin komissio antoi vastaavan ehdotuksen toukokuussa 2018, niin tuolloin komission ehdotuksessa maksusitoumusmäärärahojen määrä oli 1 134,6 mrd. € eli 1,11 prosenttia EU27:n BKTL:sta (Euroopan parlamentti 2025). Jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti neuvottelivat rahoituksesta aina vuoden 2020 loppuun asti, jolloin lopulliseksi rahoituskehykseksi sovittiin 1078 mrd. € eli 1,07 prosenttia EU27:n BKTL:sta. Tähän nähden komissio on nyt ehdottanut radikaalisti suurempaa budjettia. Korotus ei ole niin mittava kuin miltä se ensi silmäyksellä vaikuttaa, jos halutaan huomioida koronan vuoksi laadittu elpymispaketti ja sen lisärahoitus. Elpymisväline on ollut laaja kokonaisuus ja sen kokonaisrahoitus on 750 mrd. €. Kokonaisuudessaan kuluvan ohjelmakauden EU-rahoituskehys on ollut 1824 mrd. € eli aika lähellä komission uutta ehdotusta. (Eurooppatiedotus 2025.)

Uudistettu rakenne

Komissio haluaa uudistaa EU:n budjettia yhdistämällä aiemmin erillisiä ohjelmia ja linkittää rahoituksen vahvemmin tuloksellisuuteen ja uudistuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. EU-ohjelmien vähentämistä nykyisestä 52:sta kuuteentoista ja esim. kansallisesti jaettavaan rahoitukseen liittyen nykyisen 540 ohjelma-asiakirjan korvaamista 27 kansallisella ja alueellisella kumppanuusohjelmalla. Vastaavaa ohjelmien vähentämistä komissio on tehnyt edellisillä neuvottelukierroksilla. Komissio haluaa myös vahvistaa varojen käytön läpinäkyvyyttä sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattamista. (Euroopan komissio 2025e.)

Komissio on lisäksi esittänyt keinoja lisätä rahoituksen joustavuutta. Näitä ovat 1. joustavuusinstrumentti, jonka kautta voidaan kanavoida lisärahoitusta yllättäviin menoihin kaikilla budjettilinjoilla. 2. Ukraina-varaus (100 mrd €). 3. yksittäisen liikkumavaran väline, joka mahdollistaa aiempien vuosien käyttämättömien määrärahojen siirron vuosien yli. 4. Kriisimekanismi, joka mahdollistaisi vakavien kriisien sattuessa yhteisen lainanoton (400 mrd €). (Euroopan komissio 2025e.) Eritoten kriisimekanismi on jo kohdannut vastusta jäsenvaltioita.

Neljä menoluokkaa

Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus, maatalous, maaseudun ja merellisten alueiden vauraus ja turvallisuus (1062 mrd €)
-Kansallisten ja alueellisten kumppanuussuunnitelmien kautta jaettavat varat, joihin kuuluvat yhteinen maatalouspolitiikka, yhteinen kalastuspolitiikka, Euroopan sosiaalirahasto, koheesiopolitiikka ja sisäasiat, 865 mrd €.
-EU:n elpymisvälineen takaisinmaksuun varattu osuus, 168 mrd €. (Euroopan komissio 2025c.)

Kansalliset ja alueelliset suunnitelmat yhdistävät rakennerahastot ja maataloustuet yhden suunnitelman alle. Tämä on merkittävä muutos. LABin hyödyntämät rakennerahastot (mm. EAKR, ESR) ovat samassa kansallisessa ohjelmassa kuin maataloustuet sekä kalastukseen ja merenkäyntiin tarkoitettu rahoitus. Perinteisesti maatalouden ja alueiden rakennerahoitus ovat olleet noin kaksi kolmasosaa EU:n rahoituksesta. Nyt niiden rahoitus jää alle puoleen koko EU-rahoituksesta kasvaneessa budjetissa. Esityksessä ei ole sinänsä ehdotettu merkittäviä leikkauksia aluetukiin. Maataloustukiin kohdistuu enemmän leikkausehdotuksia. Komissio haluaa kolminkertaistaa investoinnit maahanmuuttoon ja rajaturvallisuuteen sekä solidaarisuusrahastoon. Rajaturvallisuuteen on tarkoitus kohdistaa lisärahoitusta niille alueille, jotka ovat joko Ukrainan, Valko-Venäjän tai Venäjän rajanaapureita. (Euroopan komissio 2025e.)

Menoluokkaan on ehdotettu korvamerkintöjä; esim. maanviljelijöiden tulotukeen esitetään 300 mrd. €, rakennerahoituksessa turvataan rahoitus vähemmän kehittyneille alueille, joille kohdistuu 218 mrd. € ja ESR-tyyppisille toiminnalle korvamerkitään 14 % (Euroopan komissio 2025e). Nähtäväksi jää miten Suomi pystyy optimoimaan Suomeen tulevan rahoituksen tulevissa neuvotteluissa ja mitä asioita Suomessa priorisoidaan ohjelmatyössä.

Kilpailukyky, hyvinvointi ja turvallisuus (590 mrd €)
-Uusi Euroopan kilpailukykyrahasto, 409 mrd €.
-Horisontti Eurooppa, 175 mrd €.
-Verkkojen Eurooppa (CEF), 81 mrd €.
-Siviilikriisinhallinta, 11 mrd €.
-Erasmus+, 41 mrd €.
-AgoraEU (kokaa yhteen aiemmat Luova Eurooppa- ja CERV-ohjelmat), 9 mrd €. (Euroopan komissio 2025c.)

Komissio haluaa perustaa uuden Kilpailukykyrahaston, josta tuetaan neljää alaa: 1. puhdas siirtymä ja hiilestä irtautuminen, 2. digitaalinen siirtymä, 3. terveys, bioteknologia, maatalous ja biotalous sekä 4. puolustus ja avaruus. Euroopan kilpailukykyrahasto on tiiviisti yhteydessä Horisontti Eurooppa -ohjelmaan. (Euroopan komissio 2025e.) Kilpailukykyrahastoon yhdistetään elementtejä 14 nykyisestä EU-ohjelmasta. Rahastosta halutaan tukea myös osaamisen kehittymistä.

Tässä menoluokassa puolustus on vahvassa roolissa; kilpailukykyrahaston puolustus- ja avaruusosio kohdistaisi 131 mrd. € tukemaan investointeja puolustukseen, turvallisuuteen ja avaruuteen, mikä on viisinkertainen rahoitustaso verrattuna nykyiseen (Euroopan komissio 2025e). Sota on vaikuttanut merkittävästi tki-rahoituksen muutokseen. Ennen tki-toiminnalla ei voitu esim. tukea nk. kaksoiskäyttöteknologioita, mutta nyt sitä toivotaan.

LAB on panostanut Horisontti Eurooppa -ohjelmaan. Nyt on opittava hyödyntämään tulevaa Kilpailukykyrahastoa ja edelleen parannettava valmiuksia hyödyntää Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitusta pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tukemiseen LABin vahvuusalueilla. Positiivista on, että Horisontti Eurooppa -ohjelman rahoitukselle on ehdotettu merkittävää kasvua. Ohjelman uudistettu rakenne koostuu neljästä pilarista: 1. Huipputiede, 2. Kilpailukyky ja yhteiskunta, 3. Innovaatiot sekä 4. Euroopan tutkimusalue. (Euroopan komissio 2025d.) Näistä LAB on tähän mennessä panostanut eritoten pilariin kaksi.

Tässä menoluokassa on myös uusi AgoraEU-ohjelma, joka kattaa Luova Eurooppa -ohjelman, jota LABin yksiköistä eritoten Muotoiluinstituutti on hyödyntänyt, sekä LABlle tärkeä Erasmus+ rahoitus.

EU:n ulkosuhteet ja globaali rooli (215 mrd €)
EU:n hallintomenot (118 mrd €) (Euroopan komissio 2025c).

Budjetin rahoitus

Tällä hetkellä EU:n budjetti karttuu lähinnä jäsenmaksuista, arvonlisäveroon perustuvista varoista sekä tullimaksuista. Näiden lisäksi komissio on ehdottanut nyt viittä uutta omien varojen lähdettä: EU:n päästökauppajärjestelmä, Hiilirajamekanismi, tupakan valmistevero sekä Corporate Resources for Europe. (Euroopan komissio 2025a.)

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Monivuotisen rahoituskehyksen hyväksyminen edellyttää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä ja sitä edeltävää Euroopan parlamentin hyväksyntää. Neuvotteluista tulee vaikeat. Moni asia tulee vielä muuttumaan ja eritoten eri menoluokkien ja ohjelmien rahoitustasot voivat muuttua merkittävästi. Lopulliset päätökset venyvät varmastikin kalkkiviivoille, joten valmistautumista uuteen on tehtävä tietyn epävarmuuden keskellä.

LABin kannalta keskeisiä seurattavia muutoksia ovat: Kansallisten ja alueellisten suunnitelmien neuvottelut, jotka voivat lisätä jäsenmaiden päätösvaltaa varojen kohdentamisessa, Horisontti Eurooppa -ohjelman ja uuden Kilpailukykyrahaston kehitys, erityisesti rahoituksen, ohjelmien yhteensovittamisen ja uusien elementtien osalta sekä Erasmus+- ja AgoraEU-ohjelmiin liittyvät neuvottelut.

Lähteet

Euroopan komissio. 2025a. Vahvemman Euroopan kunnianhimoinen budjetti 2028–2034. Suomen-edustusto. Viitattu 31.7.2025. Saatavissa https://finland.representation.ec.europa.eu/uutiset/vahvemman-euroopan-kunnianhimoinen-budjetti-2028-2034-2025-07-16_fi

Euroopan komissio. 2025b. The 2028-2034 EU budget for a stronger Europe. Viitattu 31.7.2025. Saatavissa https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/eu-budget/long-term-eu-budget/eu-budget-2028-2034_en

Euroopan komissio. 2025c. Communication from the Commission to the European Parliament, the European Council, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions A dynamic EU Budget for the priorities of the future – The Multiannual Financial Framework 2028–2034. COM/2025/570 final/2. Viitattu 31.7.2025. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A52025DC0570R%2801%29

Euroopan komissio. 2025e. Kysymyksiä ja vastauksia seuraavasta pitkän aikavälin talousarviosta. Viitattu 31.7.2025. Saatavissa https://europa.eu/newsroom/ecpc-failover/pdf/qanda-25-1848_fi.pdf

Euroopan komissio. 2025d. Proposal for a Regulation of the European Parliament and the Council for establishing Horizon Europe, the Framework Programme for Research and Innovation, for the period 2028-2034 laying down its rules for participation and dissemination, and repealing Regulation (EU) 2021/695. COM/2025/543 final. Viitattu 31.7.2025. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A52025PC0543

Euroopan parlamentti. 2025. Monivuotinen rahoituskehys – Faktatietoja Euroopan unionista. Viitattu 31.7.2025. Saatavissa https://www.europarl.europa.eu/factsheets/fi/sheet/29/monivuotinen-rahoituskehys

Eurooppatiedotus. 2025. EU:n budjetti. Viitattu 31.7.2025. Saatavissa https://eurooppatiedotus.fi/perustietoa-eusta/eun-budjetti/

Kirjoittaja

Elina Humala, LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön TKI-päällikkö, vastaa työssään rahoitushakujen operatiivisesta toteutuksesta ja toimii LABin rahoitushakuryhmän puheenjohtajana.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1084714 (CC0)