Etätyöpajoista sisältöjä uuden sote-alan koulutuskokonaisuuden suunnitteluun

Ilmastonmuutoksen terveysvaikutukset näkyvät hoitotyötä tekevien arjessa yhä enemmän. Lisäosaamista ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen tarvitaan. Asiantuntijatyöpajoissa tehtiin näkyväksi ilmastonmuutokseen liittyviä keskeisiä sisältöjä. Niiden avulla suunnitellaan uusi koulutuskokonaisuus varmistamaan hoitotyötä tekevien ammattilaisten osaamista.

Kirjoittaja: Maija Eerola

Lokakuisena keskiviikkoaamuna Zoom-linjoilla vallitsi jännittyneen odottava tunnelma. Joukko asiantuntijoita oli kokoontunut työpajaan yhteisen nimittäjän, ilmastonmuutoksen, äärelle. Tapaaminen aloitti työpajasarjan, jonka tarkoituksena oli luoda pohjaa uudelle keväällä 2025 käynnistyvälle koulutuskokonaisuudelle.

Työpajoissa suunniteltiin yhdessä sisältöjä täysin uuteen koulutukseen, joka keskittyy lisäämään hoitotyötä tekevien ammattilaisten osaamista liittyen ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin. Työpajoissa tehtiin näkyväksi se, mitä tulisi oppia ja osata, kun on suorittanut kyseisen koulutuksen. Näiden esiin nousseiden asioiden avulla muotoillaan koulutuksen osaamistavoitteet.

Työpajakokonaisuus piti sisällään kolme eri sisältöistä työpajaa:

Ilmastoystävällinen terveydenhuolto ja muutokseen sopeutuminen
Ilmasto ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Ilmastonmuutos hoitotyössä.

Työpajojen sisällöt mukailivat tulevan koulutuskokonaisuuden teemoja. Työpajoissa esiin tulleiden asioiden perusteella luodaan Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistunut osaaja 20 op – koulutuskokonaisuus, jossa perehdytään terveyden edistämiseen ilmastonmuutoksen hillinnän sekä sopeutumisen kautta. Koulutuksen keskiössä ovat ilmastonmuutoksen terveysvaikutusten ymmärtäminen ja terveyshaittojen ennaltaehkäisy. (Mursinoff 2024.)

Huolellinen suunnittelu mahdollistaa psykologisesti turvallisen ilmapiirin

Työpajojen suunnittelu- ja toteutustiimiin kuului LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksiköstä lehtori sekä TKI-asiantuntijoita. Suunnitteluvaiheessa pohdittiin seuraavia asioita: mikä on työpajojen tarkoitus, mitä haluamme saada esiin, miten ja millä aikataululla työskentelemme ja millaista tunnelmaa yhteiskehittämiseen haluamme.

Jokaisessa työpajassa oli kaksi fasilitoijaa, joiden kesken oli selkeä työnjako. Työpajat kestivät kahdesta ja puolesta tunnista kolmeen tuntiin ja niihin oli rakennettu tarkka aikataulutettu runko. Kolmen työpajan kokonaisuus toteutui kuukauden sisällä ja kaikkiin työpajoihin osallistuivat pääosin samat asiantuntijat.

Erityishuomiota kiinnitettiin psykologisesti turvallisen ilmapiirin luomiseen (GrapePeople 2024) varmistamalla työpajojen fokus: ohjelma, roolit, tavoite sekä tarkoitus. Näiden tulee olla selkeitä kaikille, niin työpajan fasilitoijille kuin osallistujille. Työpajoihin pyrittiin luomaan rento ja avoin ilmapiiri muun muassa herättelevien tunnelmakuvien avulla. Selkeät työskentelyohjeet ja ajan antaminen omaan pohdintaan lisäsivät turvallista ilmapiiriä. Fasilitoijat pysyivät työpajoissa sisältöneutraaleina ja heidän tehtävänään oli tuoda asiantuntijoiden arvokas osaaminen ja näkemykset esiin. Työpajoissa toistui samaa selkeä toteutustapa, joka myös osaltaan vahvisti turvallisuuden tuntua.

Osallistavien menetelmien avulla asiat näkyviksi

Työpajat toteutuivat etätilaisuuksina Zoom-verkkotyökalun kautta. Jokaisessa työpajassa hyödynnettiin Zoomin whiteboard- eli valkotaulutyökalua, jossa kaikki työpajan osallistujat voivat tuottaa sisältöä yhtä aikaa reaaliajassa. Valkotaulu on nimensä mukaisesti tyhjä valkoinen pinta, johon voi muun muassa kirjoittaa, piirtää tai lisätä muistilappuja. Zoomin valkotaulun työkalut ovat yksinkertaisia eivätkä vaadi aiempaa käyttökokemusta osallistujilta.

Valkotaulun hyödyntäminen ja etukäteen huolella valitut sekä suunnitellut menetelmät mahdollistivat lyhyessä ajassa suuren tietomäärän näkyväksi tekemisen. Valitut menetelmät myös mahdollistivat kaikkien asiantuntijaosallistujien tasavertaisen osallistumisen ja asiantuntijuuden esiin nostamisen.

Työpajoissa hyödynnettiin sovelletusti fasilitoinnin Me-We-Us – menetelmää, jonka avulla aktivoitiin osallistujat sekä varmistettiin yksittäisen osallistujan tasavertainen mahdollisuus vuorovaikutukseen. Me-We-Us on keino saada erilaiset ihmiset mukaan, hillitä äänekkäitä ja rohkaista hiljaisempia osallistumaan. (GrapePeople 2024.) Jokainen työpaja koostui muutamasta erillisestä ideointiosuudesta, joissa muistilapuilla toteutetun itsenäisen työskentelyn jälkeen esiin nousseista asioista keskusteltiin yhdessä, keskusteluissa esiin nousseet asiat kirjattiin muistiin ja niillä täydennettiin visuaalisia tuotoksia.

Ideointiosuuksissa pohdittiin ilmastonmuutoksen keskeisiä käsitteitä (kuva 1), yksilön ja yhteisön roolia ilmastonmuutoksessa, ilmastonmuutoksen vaikutuksia paikallisesti, valtakunnallisesti ja globaalisti, ilmastonmuutoksen psykologisia, fysiologisia ja sosiaalisia vaikutuksia sekä haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tunnistamista ja erityispiirteitä.

Työskentelyssä hyödynnettiin myös Sitran (2023) Tulevaisuuskolmiota, jonka avulla tunnistettiin ilmastonmuutoksen tulevaisuuteen vaikuttavia kolmenlaisia tekijöitä: menneisyyden painolastia, nykyhetken työntövoimaa sekä tulevaisuuden imua, jonka avulla voimme tarkastella erilaisia tulevaisuuskuvia.

Työpajojen taustalla hyödynnettiin Howspace-alustaa, joka on digitaalinen fasilitoinnin työkalu. Tämä mahdollisti työpajojen jälkeen asioihin palaamisen. Jokaisella osallistujalla oli pääsy alustalle sekä mahdollisuus lisätä sinne kommentteja ja tiedostoja.

Kuva 1. Työpajaosallistujien tunnistamat keskeiset ilmastonmuutoksen käsitteet sanapilvenä. (kuva: Maija Eerola)

Löydöksistä kohti koulutusta

Työpajakokonaisuudesta saatu kokemus vahvisti ymmärrystä siitä, että fasilitoijan ei tarvitse olla käsiteltävän asian substanssiosaaja vaan hänen tehtävänsä on saada osaaminen ja tieto esiin osallistujilta. Työpajoissa fasilitoinnin avulla saatiin valtava määrä tärkeää tietoa näkyväksi ja hyödynnettäväksi koulutusten suunnitteluun. Ryhmän koko (noin 8 henkilöä) tuki osallisuuden kokemusta. Onnistunut työpaja ei synny itsestään, mutta lopputulos palkitsee valmisteluun käytetyn ajan.

Sisältöjen lisäksi työpajoista nousi tärkeitä huomiota koulutuksen suunnittelun tueksi. Konkretiaa ja kokemuksellisuutta pidettiin tärkeänä punaisena lankana. Kokonaisuuden ja globaalin tilanteen hahmottaminen on tärkeää, mutta koulutuksessa olisi hyvä pitää fokus yksilön ja oman työyhteisön näkökulmassa. Koulutuksen alussa keskeisten käsitteiden määrittely on oleellista. Ilmastonmuutos herättää tunteita ja voi jopa ahdistaa. Toivon ja mahdollisuuksien näkeminen on hyvä pitää esillä koulutuksen sisällöissä.

Osallistujilta saatu palaute työpajoista vahvisti huolellisen suunnittelun, oikein valittujen osallistujien, psykologisesti turvallisen ilmapiirin varmistamisen sekä menetelmävalintojen tärkeyttä:

Mielestäni jokainen sai hyvin tilaa ja tilaisuuden puhua, kertoa omia näkemyksiään ja keskustelut olivat todella hedelmällisiä.

Tiimi oli hyvän kokoinen ja kaikille annettiin ”tilaa”.

Olen nauttinut siitä, mikä valtava asiantuntemus on ollut läsnäolijoilla.

Työpajoissa oli mukana työelämän asiantuntijoita Ilmatieteen laitokselta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Suomen Punaisesta Rististä, Etelä-Karjalan liitosta, Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta, Päijät-Hämeen hyvinvointialueelta sekä Climate Health Solution Oy:sta.

Työpajat toteutettiin osana Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpan) rahoittamaa kokonaisuutta. Jotpa edistää työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta koko yhteiskunnassa. Työpajoista saatu tieto hyödynnetään tulevan osallistujille maksuttoman Ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksiin erikoistunut osaaja 20 op – koulutuskokonaisuuden suunnittelussa.

Lähteet

GrapePeople 2024. 17 vinkkiä fasilitointiin. Viitattu 27.11.2024. Saatavissa https://grapepeople.fi/blogi/17-vinkkia-fasilitointiin/

Mursinoff, E. 2024. Sote-alan tulevaisuus, ilmastonmuutos ja sopeutumisstrategiat. LAB Focus. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/sote-alan-tulevaisuus-ilmastonmuutos-ja-sopeutumisstrategiat/

Sitra 2023. Tulevaisuuskolmio. Viitattu 26.11.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/caset/tulevaisuuskolmio/

Kirjoittaja

Maija Eerola työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointiyksikössä TKI-asiantuntijana ja oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa työpajoja. Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat yhteiskehittämisen ja fasilitoinnin monet mahdollisuudet.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/pxclimateaction-ilmastonmuutos-maa-7149930/ (Pixabay Licence)