Etäjohtamisen haasteita LAB-ammattikorkeakoulussa

Viime vuosina tapahtuneet voimakkaat muutokset toimintaympäristöissä ovat koetelleet lähes kaikkia toimialoja. Etätyön yleistymisen seurauksena myös johtaminen on kohdannut uusia haasteita. Korkeakoulu tutkii ja kehittää yrityksiä ja organisaatioita. Mutta miten LAB-ammattikorkeakoulussa koetaan etäesihenkilötyö?

Kirjoittajat: Tiina Mattero ja Mika Tonder

Covid-19-pandemian muutti maailmaa nopeasti ja muutoksen vaikutukset ulottuivat merkittävästi myös työpaikoille. Vaikutus näkyi työelämässä erityisen voimakkaana maaliskuussa 2020, kun jopa miljoonan suomalaisen arvioidaan siirtyneen etätyöhön lyhyellä varoitusajalla. (Haapakoski ym. 2020, 13) Tätä työelämän merkittävää ja osin pysyväksi jäänyttä muutosta on tutkittu varsin paljon työntekijän näkökulmasta, mutta ei läheskään yhtä laajasti esihenkilön perspektiivistä.

Vaikka Covid19 -pandemian myötä lisääntyneen etätyön vaikutukset ovat olleet merkittäviä työntekijän näkökulmasta, ovat muutokset vaikuttaneet voimakkaasti myös esihenkilöiden työhön: siihen miten johtamista voidaan käytännössä toteuttaa ja miten esihenkilöt kokevat työnsä ja asemansa tässä uudessa tilanteessa.

LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelmaan tehty opinnäytetyö tarkastelee etäesihenkilötyön haasteita ja mahdollisuuksia (Mattero 2023). Opinnäytetyö toteutettiin teemahaastattelujen ja laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimuksen kohderyhmäksi valikoituivat liiketoimintojen yksikön esihenkilöt. LABin esihenkilöiden johtaminen tapahtuu suurelta osin etänä, sillä korkeakoulun toiminta tapahtuu fyysisesti kahdella kampuksella Lahdessa sekä Lappeenrannassa ja johdettavat asiantuntijat, opetus- ja TKI-henkilöstö, tekevät paljon etätyötä.

Työn tuloksissa korostuu selvästi etäesihenkilötyön kuormittavuus. Se on linjassa Eklundin ym. (2019) näkemyksen kanssa, jonka mukaan työssäjaksamisen rajat ovat koetuksella monilla työpaikoilla, kun nykyinen, vaativa työelämä kuormittaa työpaikkojen henkilökuntaa. Johtamiseen käytettävän ajan puute nousee haastateltavien keskuudessa suureksi haasteeksi, joka heijastuu työn menestyksekkääseen hoitamiseen.

Kuormitus kietoutuu kiireeseen ja siihen, ettei alaisille jää etäesihenkilöiden mielestä riittävästi aikaa. Työrytmin jaksotus ja ammattikorkeakoulun vuosikellon sanelema tahti lietsovat lisähaasteita tietyille ajanjaksoille. Lisäksi eri kanavien kautta tulevat yhteydenotot aiheuttavat ajoittaista kuormitusta. Tämä sama havainto on tehty myös Långin (2021) pro gradu -tutkielmassa, joka painottaa kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen merkitystä sähköisten kanavien rinnalla. Etätyöskentely rajoittaa työntekijöiden hyvinvoinnin tasapuolista huomioimista.

Kuinka kehittää etäjohtamista?

Matteron (2023) mukaan avaintekijä etäesihenkilötyön kehittämiseen on vuorovaikutuksen kehittäminen esihenkilön ja alaisen välillä. Onnistunut vuorovaikutus mahdollistaa työntekijöiden tarpeiden paremman ymmärtämisen. Vuorovaikutusta voidaan kehittää hyödyntämällä paremmin erilaisia yhteydenpitokanavia, mutta myös yhteisten ja selkeiden toimintamallien avulla. Tiimin yhteiset pelisäännöt edistävät etäesihenkilöiden ja hybridityötä tekevien alaisten kohtaamista, ja ne koettiin työtä tukevana eikä kuormittavana. Palautteen saaminen työntekijöiltä koettiin myös tärkeäksi, mutta samalla todettiin, että nykymallilla kaikki eivät tuo näkemyksiään esiin. Palautteen kerääminen tasapuolisesti kaikilta vaatii siis vielä kehittämistä.

Etäesihenkilöt korostavat nopean tavoitettavuuden lisäävän alaisten luottamusta. Kuitenkin jatkuva tavoitettavuus kuormittaa, joten yhteinen toimintamalli olisi suositeltavaa. Tavoitettavuus ei saisi olla luottamuksen mittari.

Työkuorman helpottamiseksi voitaisiin harkita pienempiä hallinnollisia tiimejä. Tämä todennäköisesti vähentäisi kuormituksen tunnetta. Lisäksi työntekijöiden vastuun lisääminen keventäisi etäesihenkilöiden työtaakkaa. Tiimin vahvuus piilee jäsenten erilaisuudessa ja erilaisuuden hyödyntämisessä. Tiimin jäsenten monipuolinen osaaminen helpottaa yhteisen tavoitteen saavuttamista. Myös Salminen (2017) painottaa osaamisen monipuolisuuden merkitystä tiimin erilaisten roolien luomisessa. Etäesihenkilöt hyötyisivät myös valmentavasta työotteesta ja hybridijohtamiseen liittyvästä koulutuksesta. Mutta tällaista koulutusta on kuitenkin saatavilla vielä melko vähän.

Oman työn kehittäminen koettiin ammattikorkeakoulun toiminnan asettamissa rajoissa pääasiassa hyvin mahdollisiksi. Erilaiset kehittämistehtävät koettiin mielekkäinä, ja työn sisällön suuntaamisen omia mielenkiintoja kohti koettiin olevan mahdollista. Työn kiireinen rytmi aiheutti kuitenkin osalle haastatelluista kokemuksen, ettei työn kehittämiselle jää riittävästi aikaa.

Haasteista ratkaisuihin

LAB-ammattikorkeakoulun etäjohtamisen haasteet ovat moninaiset, mutta ehdotetut kehitystoimet tarjoavat suuntaviivoja kohti parempaa tulevaisuutta. Suurimmiksi haasteiksi etäesihenkilötyöskentelyssä nousivat haastattelujen perusteella työn kova kuormitus ja kiire. Vallitsevien olosuhteiden myötä kiire ja stressi ovat hyväksytty osaksi omaa työtä, jolloin kuormituksen kokemisesta on tullut arkipäiväistä. Tässä mielessä koko korkeakoulun yhteinen näkemys johtamisesta, selkeät toimintamallit ja vuorovaikutuksen parantaminen ovat avainasemassa, kun etäesihenkilöt ja alaiset yhdessä pyrkivät kohti tehokkaampaa ja tasapainoisempaa työelämää.

Lähteet

Eklund, A., Lindholm, T. & Salminen, J. 2019. Taitava tiimivalmentaja. – Miten saan tiimi-flown virtaamaan? Helsinki: Grano Oy.

Haapakoski, K., Niemelä, A. & Yrjölä, E. 2020. Läsnä etänä. Seitsemän oppituntia tulevaisuuden työelämästä. Helsinki: Alma Talent.

Lång, T. 2021. Kuinka organisaatio tukee esimiehiä etäjohtajuudessa: ”Kelan esimiesten kokemuksia etäjohtajan tarvitsemista taidoista ja etäjohtajuuden organisaatiotuesta”. Pro Gradu -tutkielma. School of Business and Management, Kauppatieteet. LUT-yliopisto Viitattu 21.11.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202102033574

Mattero, T. 2023. Etäesihenkilöiden kokemuksia etäjohtamisesta LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä : teemahaastattelu. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.4. 2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938407

Salminen, J. 2017. Onnistu tiimityössä – Tiimin jäsenen kirja. Helsinki: Grano Oy.