Etä- ja digihoito diabeteshoitotyössä. Uhka vai mahdollisuus?

Etä- ja digipalveluiden tarjonta on lisääntynyt kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa Covid-19-pandemian jälkeen. Erilaiset etä- ja digipalvelut ovat olleet käytössä diabeteshoitotyössä jo ennen pandemiaa, mutta niiden käyttö lisääntyy jatkuvasti. Digitalisaatio on oikein käytettynä oiva apuväline diabeteksen hoidossa ja seurannassa, mutta se ei tule koskaan korvaamaan kasvokkain tapahtuvaa vastaanottoa.

Kirjoittaja: Heidi Häll

Etä- ja digipalvelut diabeteshoitotyössä

Tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä lisääntyy toisin kuin terveydenhuollon resurssit, joten diabeteksen hoitoa tulee optimoida ja järkeistää unohtamatta kuitenkaan suositusten mukaista yksilöllistä hoitoa (Brendenberg 2023). Covid-19-pandemia vauhditti sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation kehittymistä pakon sanelemana lisäten erilaisten etä- ja digipalveluiden tarjontaa. Digitalisaatiosta toivotaan ratkaisua sosiaali- ja terveydenpalveluiden resurssipulaan, mutta täysin mutkatonta tämä ei kuitenkaan ole. (Pennanen ym. 2023, 9.) Diabetesliitto (2022) suosittelee etä- ja digitaalisten palveluiden hyödyntämistä osana diabetesta sairastavan hoitoa ja hoidon seurantaa. Etävastaanottojen avulla onkin voitu lisätä ja monipuolistaa palveluiden tarjontaa, mikä on lisännyt diabetesta sairastavien asiakastyytyväisyyttä. Erilaisten etävastaanottojen kehittäminen nähdään myös osana diabeteshoitajan ammattitaidon kehittämistä. (Virtanen 2021.)

Valvira (2025) on määritellyt etäpalvelut reaaliaikaisiksi palveluiksi, joissa vähintään yksi osapuoli osallistuu eri paikasta kuin muut. Etäpalveluita koskee samat lait ja säädökset kuin muitakin terveyspalveluita riippumatta siitä, tuotetaanko palvelu julkisella vai yksityisellä sektorilla. Esimerkiksi asiakkaan tunnistaminen, tietosuoja sekä asiakas- ja potilasturvallisuus tulee toteutua myös etä- ja digipalveluissa. Etäpalvelun tarjoajalla tulee olla siihen soveltuvat tilat ja järjestelmät sekä asianmukaisesti koulutettu henkilökunta, joka arvioi soveltuuko palvelu etäpalvelussa hoidettavaksi. Etäpalveluihin tulee olla asiakkaan suostumus ja käynnit dokumentoidaan kuten muutkin asiakaskontaktit. Käytännön arjessa etävastaanoton, etenkin puhelun tai videopuhelun haasteena on tietosuoja, jos terveydenhuollon ammattilaisen puheluun vastataan julkisella paikalla tai ammattilainen puhuu puhelimessa avokonttorissa, jossa puhutaan samaan aikaan muita asiakaspuheluita.

Terveydenhuollossa ylivoimaisesti yleisin etävastaanoton muoto on puhelimitse tapahtuva hoitokontakti. Etävastaanotto on järkevä valinta, jos asiakas on jo entuudestaan tuttu terveydenhuollon ammattilaiselle, mutta enenevässä määrin etänä hoidetaan myös uusia asiakkaita. Etenkin Omaolo-palvelua ja erilaisia chat-palveluita käytetään asiakkaan hoidon tarpeen selvittelyssä sekä diagnostiikassa. Luonnollisestikaan kliinistä tutkimusta ei voida hoitaa etänä. (Jokelin & Autio 2022.) Diabetesta sairastavan määräaikaiskäyntejä hoidetaan nykyään paljon puhelimitse ja tällöin potilaan kanssa voidaan käydä keskustellen akuutit asiat ja laboratoriovastaukset läpi, arvioida lääkehoidon vaikuttavuutta, keskustella hoidon tavoitteista sekä päivittää terveys- ja hoitosuunnitelma. Käypä hoito -suosituksen mukaan diabetesta sairastavan jalat tulisi kuitenkin tutkia vuosittain sekä tehdä riskiluokitus. Etäpalveluihin siirtymisen myötä riski diabetesta sairastavan jalkaongelmien huomiotta jäämiseen kasvaa. Jos jalkojen kliininen tutkiminen viivästyy tai unohtuu, pahimmillaan se saattaa johtaa pitkittyneisiin haavahoitoihin, jopa amputaatioihin, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

Etä- ja digipalveluiden soveltuvuus moninaisen diabeteksen hoitoon

WHO (World Health Organisation) on määritellyt digitaalisten palveluiden kehikon Classification of Digital Health Interventions v 1.0, jonka avulla kuvataan digitaalisten palveluiden toiminnot niiden käyttäjien eli asiakkaan, terveyspalveluiden tuottajan, johdon sekä tietojärjestelmien mukaan (WHO 2018). WHO:n mallista on mukaeltu Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon sopivampi malli, joka kuvataan asiakaspolkuna. Asiakaspolku on kuvattu asiakasnäkökulmasta vaiheittain jaettuna viestinnän, seurannan, suunnittelun ja hallinnoinnin toiminnallisuuksin. Lisäksi mallissa on huomioitu asiakkaan omaiset, joilla on usein tärkeä rooli sairastuneen elämässä. (Pennanen ym. 2023, 14-17.) Erilaisia etä- ja digitaalisia palveluita hyödynnetään diabetesta sairastavan hoitopolun eri vaiheissa. Esimerkiksi vastasairastuneen potilaan ohjaus voidaan toteuttaa Terveyskylän digihoitopolulla tai kuntoutus voidaan toteuttaa hybridimallina, joka sisältää sekä lähi- että etätapaamisia tai itsenäistä työskentelyä verkkoalustalla myös läheiset osallistaen.

Diabeteshoitajilla on ollut runsaasti kokemuksia erilaisista etä- ja digivastaanotoista jo ennen Covid-19-pandemiaa. Etävastaanotto koetaan hyvänä ratkaisuna tietyille asiakkaille, mutta se ei sovi kaikille eikä kaikkia käyntejä ole mahdollista korvata etäkontaktilla. (Virtanen 2021.) Digitaaliset hoitopolut on todettu hyödyllisiksi tyypin 2 diabetesta sairastavien omahoidon tukemisessa, ohjaamisessa sekä asiakkaan ja ammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa. Digihoitopolut eivät kuitenkaan riitä yksinään hoidon seurantaan, eivätkä välttämättä sovi kaikille asiakkaille, kuten ikääntyneille. (Brendenberg 2023.) Tyypin 1 diabetesta sairastavien lasten vanhemmat ovat kokeneet videovastaanotot perheen arkea helpottavaksi niiden nopeuden ja joustavuuden vuoksi etenkin, kun ammattilainen pääsee tarkastelemaan reaaliaikaista verensokeritasoa koskevia tietoja etänä (von Sengbusch ym. 2022). Alaikäisten digipalveluiden käyttöä puolestaan hankaloittaa vahva tunnistautuminen, mikä ei ole mahdollista ennen teini-ikää.

Digitaalisia hoitopolkuja suunniteltaessa on otettava kuitenkin huomioon palvelun saavutettavuus ja käytettävyys huomioiden heterogeeninen asiakasryhmä. Hoidossa on myös huomioitavaa erilaisten digitaalisten ja kasvokkain tapahtuvien palvelumuotojen yhdistettävyys. Myös diabeteshoitotyötä tekevien digiosaamisen edistämisestä sekä työssä jaksamisesta tulee pitää huolta. Jos hyvin omahoitoaan toteuttavat diabetesta sairastavat hoidetaan tulevaisuudessa digihoitopoluille, vastaanotoille tulevat pääsääntöisesti paljon ohjausta ja tukea tarvitsevat asiakkaat. (Diabetesliitto 2022.) Etävastaanoton onnistumisen yhtenä edellytyksenä onkin vahva asiakastuntemus (Virtanen 2021). Diabeteshoitajien näkemysten mukaan lääkehoitoon sitoutumista ja lääkehoidon turvallisuutta voisi lisätä digihoitopolkujen avulla etenkin, jos farmaseuttien ja apteekkien palveluita voisi yhdistää digihoitopolkuun. (Brendenberg 2023.)

Diabeteksen hybridihoito nyt ja tulevaisuudessa

Etä- ja digipalveluissa hoidettavan diabetesta sairastavan hoitotarvikkeilta vaaditaan myös etäseurantaan sopivia ominaisuuksia. Diabetesliitto suosittaakin ottamaan käyttöön järjestelmiä ja sovelluksia, joiden kautta hoidon seurannan tulokset saadaan siirtymään joko pilvipalveluun tai suoraan potilastietojärjestelmään. (Diabetesliitto 2022.) Suositus on ristiriidassa hyvinvointialueiden hoitotarvikkeiden säästötalkoiden kanssa. Vaikuttava ja laadukas hoito vaatii laadukasta hoidon seurantaa ja luotettavaa dataa esimerkiksi diabetesta sairastavan verensokeriseurannasta tapahtuipa hoito etänä, diginä tai kasvokkain.

Vaikka diabetesta sairastavalla itsellään on suurin hoitovastuu omasta hoidostaan, omahoidon toteuttamiseen tarvitaan jatkuvaa diabeteksen hoitoon perehtyneen ammattilaisen ohjausta ja tukea (Diabetesliitto 2022). Diabetesta sairastavan hoitoa ohjataan ja koordinoidaan potilaan ja ammattilaisen kanssa yhdessä tekemän terveys- ja hoitosuunnitelman avulla (Käypä hoito -työryhmä. 2024.) Terveys- ja hoitosuunnitelman perusteella diabetesta sairastavalle voidaan avata esimerkiksi sähköisiä terveys- ja hyvinvointivalmennuksia, ohjata hänet verkkokurssille tai vertaistuen piiriin. Tietojärjestelmien sähköiset herätteet ja muistutteet auttavat sekä asiakasta että ammattilaista sovittujen seurantojen ja tapaamisten toteuttamisessa. (Lainvuori & Parikka 2018.) Tulevaisuudessa diabeteksen hyvä hoito tarkoittaa diabetesta sairastavan ja ammattilaisen yhdessä yksilöllisesti suunniteltua tavoitteellista, mutta kustannustehokasta hoitoa, joka toteutuu asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöidysti hybridinä sekä etänä että kasvokkain hyödyntäen nykyaikaisia teknologisia hoitotarvikkeita. Hyvä ja laadukas diabeteksen hoito vaatii väistämättä myös taloudellista panostusta sekä uusien teknologisten potilastietojärjestelmään sopivien sovellusten käyttöönottoa. On hyvä pitää mielessä, että ainoa tapa hoitaa kustannustehokkaasti diabetesta on ennaltaehkäistä diabeteksen liitännäissairauksia kaikin mahdollisin keinoin. Ainoa keino ennaltaehkäistä liitännäissairauksia on saavuttaa ja ylläpitää hyvä diabeteksen hoitotasapaino ja tämä vaatii räätälöityä omahoidon tukea.

Lähteet

Brendenberg, E. 2023. Digital care pathway for type 2 diabetes patients. The experiences and opinions of diabetes specialist nurses. Master thesis, 30 ECTS Master’s program in pharmacy, 120 ECTS. Umeå University. Viitattu 12.4.2025. Saatavissa https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:1742639/FULLTEXT01.pdf

Diabetesliitto. 2022. Diabetesta sairastavien hoidon järjestämisen kehittäminen. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://diabetes.fi/wp-content/uploads/p4-migraatio/Tiedostot/Diabetesliitto/Vaikuttaminen/Diabetesta_sairastavien_hoidon_jarjestamisen_kehittaminen_2024.pdf

Jokelin, E. & Autio, A. 2022. Turvallinen ja laadukas lääkärin etävastaanotto perusterveydenhuollossa. Lääkärilehti; 77:e33883. Viitattu 11.4.25. Saatavissa https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.saimia.fi/lehdet/42-2022/turvallinen-ja-laadukas-laakarin-etavastaanotto-perusterveydenhuollossa/

Lainvuori, T. & Ilanne-Parikka, P. 2018. Digiajan diabetesvastaanotto. Duodecim. Vol. 134: 2273-9. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo14610.pdf

Käypä hoito -työryhmä. 2024. Diabetesta sairastavan hoidonohjauksen järjestäminen, toteutus ja sisältö. Käypä hoito -suosituksessa Tyypin 2 diabetes. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 9.3.2025. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/nix00796

Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A., Leskelä, R. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Viitattu 11.4.25. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-059-2

Valvira. 2025. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Etäpalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/etapalvelut

Virtanen, A. 2021. Diabeteshoitajien kokemuksia etävastaanotoista. YAMK-opinnäytetyö. Tampereen ammattikorkeakoulu, kliinisen asiantuntijan ylempi tutkinto-ohjelma. Omahoidon tukeminen ja kansansairauksien hoitotyö. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112521638

Von Sengbusch, S, Doerdelmann, J., Lemke, S., Lange, K., Hiort, O., Katalinic, A. & Frielitz, F.S. 2020. Parental expectations before and after 12-month experience with video consultations combined with regular outpatient care for children with type 1 diabetes: a qualitative study. Diabetic Medicine. Viitattu 12.4.2025. Saatavissa Parental expectations before and after 12‐month experience with video consultations combined with regular outpatient care for children with type 1 diabetes: a qualitative study – von Sengbusch – 2021 – Diabetic Medicine – Wiley Online Library

WHO. 2018. Classification of Digital Health Interventions v 1.0. A shared language to describe the uses of digital technology for health. Viitattu 11.4.2025. Saatavissa https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/260480/WHO-RHR-18.06-eng.pdf?sequence=1