Erittäin tärkeää vai merkityksetöntä – nuorten mielipiteitä kestävästä tulevaisuudesta

Kokevatko nuoret puhtaan ilmaston tärkeäksi? Entä uskovatko he, että Suomessa on terveellinen ilmasto vielä silloin, kun he ovat aikuisia? Ovatko nuoret valmiita tinkimään elintasostaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Muun muassa näitä aiheita parikkalalaiset 8.- ja 9.-luokkalaiset pohtivat 18.11.2025 järjestetyssä MAMIKSA-hankkeen työpajassa. Tulokset kuvaavat 66 vastaajan mielipiteitä.

Kirjoittaja: Anu Nuutinen

Oikeus puhtaaseen ilmastoon on ihmisoikeus (UN 2022). Näin linjasi YK:n yleiskokous hyväksyessään kesällä 2022 päätöslauselman, joka määrittelee oikeuden puhtaaseen, terveelliseen ja kestävään ympäristöön ihmisoikeudeksi. Koska ilmastoon ja ympäristöön liittyvät asiat ovat pitkäkestoisia ja vaikutukset ulottuvat tuleviin sukupolviin, aiheen merkityksellisyydestä haluttiin saada nuorten mielipiteitä.

LAB-ammattikorkeakoulun MAMIKSA-hankkeen työpajaan osallistuneille annettiin 10 väitettä ja heitä pyydettiin merkitsemään mielipidettään parhaiten kuvaava kohta viivalle, jonka ääripäät olivat nolla eli väitteestä riippuen joko ”merkityksetön” tai ”ehdottomasti en” ja sata eli ”erittäin tärkeä” tai ”ehdottomasti”. Puhdas ilmasto ja terveellinen ympäristö koettiin tärkeiksi. Väite tuotti kaikista aiheista korkeimmat tulokset, kun kaikkien vastanneiden (n = 66) keskiarvo oli 78. Kun vastauksia tarkasteltiin sukupuolensa taustatietoihin merkinneiden suhteen, eroja näkyi. Tytöt kokivat puhtaan ilmaston ja terveellisen ympäristön itselleen ns. 86 % tärkeäksi, kun pojilla vastaava luku oli 70. Keskiarvot sukupuolittain on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1. Mielipiteet puhtaan ja kestävän ympäristön tärkeydestä. (Kuva: Anu Nuutinen)

Nuorilta kysyttiin, uskovatko he, että Suomessa on puhdas ilmasto ja terveellinen ympäristö vielä tulevaisuudessa. Tulevaisuuden hahmottamista konkretisoitiin kuvauksella: ”vielä silloin, kun ikäni on tuplaantunut, noin vuonna 2040”. Tulevaisuuden suhteen keskimääräiset vastaukset olivat hyvin samanlaisia sukupuolesta riippumatta, hieman yli asteikon puolivälin. Huomioitavaa on, että tyttöjen usko tulevaisuuteen tässä aiheessa on matalampi kuin pojilla, vaikka aihe oli tytöille tärkeämpää. Kaikkien vastanneiden keskiarvolla mitattuna tämä väite tuotti kaikkein pessimistisimmän tuloksen. Koska työpajan kesto oli lyhyt, aiheessa ei menty syvemmälle. Ei siis voi sanoa, olisivatko nuoret jo luovuttaneet vai voisiko ison eron aiheen tärkeyden ja tulevaisuususkon suhteen kääntää toimenpiteiksi.

Valmius tinkiä elintasosta vaihtelee

Kestävyyssiirtymä tarkoittaa yhteiskunnan rakenteiden ja toimintatapojen muuttamista ekologisesti kestävämmiksi. Teknillistaloudellisen muutoksen lisäksi kyse on laajasta sosioteknisten järjestelmien, elämäntapojen, arvojen ja normien muutoksesta. (Bhatia 2023) Syksyllä 2024 MAMIKSA testasi, kuinka hyvin kestävyyssiirtymän eri määritelmiä tunnistetaan. Tuolloin 19 vastaajasta vain yksi tunnisti kaikki kolme määritelmää ja yksi vastaajista ei tunnistanut yhtään. Enemmistö tunnisti yhden määritelmän kolmesta kestävyyssiirtymäksi, kun vastausvaihtoehdot oli annettu valmiiksi. (Nuutinen 2024)

Nuorille kestävyyssiirtymä pelkistettiin muotoon: ”Kestävyyssiirtymä tarkoittaa toimintatapojen muuttamista ekologisesti kestävämmäksi. Siihen liittyvät elämäntavat, arvot sekä sosiaalinen ja taloudellinen oikeudenmukaisuus.” Väitteitä annettaessa nuoria pohjustettiin sillä, että osa termeistä saattaa olla heille uusia, mutta heidän uskotaan pystyvän omaksumaan hankaliakin termejä. Ehkä yllättävää oli, että kukaan osallistujista ei huomauttanut termien vaikeudesta.

Asioiden tekeminen ekologisesti kestävästi ja oikeudenmukaisesti -väitteeseen pyydettiin mielipide kolmesta näkökulmasta: ”on minulle itselleni”, ”on tämänhetkiselle asuinalueelleni” ja ”on Suomelle” tärkeää. Tässäkin teemassa tytöt kokivat aiheen poikia tärkeämmäksi (kuva 2). Asia tunnuttiin koettavan yksilötasoa isompana, koska tärkeys Suomelle (ka. 74) oli isompi kuin yksilöille itselleen (ka. 60) tai asuinalueelle (ka. 66). Hajontaa yksilöiden välillä oli paljon, koska merkintöjä tuli viivan annettujen ääripäiden ylikin. Tätäkin aihetta olisi kiinnostavaa päästä avaamaan enemmän eli miksi aihe on jollekulle erittäin tärkeä, mutta joku toinen kokee asioiden tekemisen kestävästi täysin merkityksettömäksi. Ovatko ekologinen kestävyys ja oikeudenmukaisuus täysin turhaksi koettuja asioita vai koetaanko, että yksilön tekemisillä ei ole merkitystä?

Kuva 2. Mielipide asioiden tekemisestä ekologisesti kestävästi ja oikeudenmukaisesti. (Kuva: Anu Nuutinen)

Nuorten yrittäjyys ja talous NYT selvittää nuorten mielipiteitä. Vuoden 2023 Tulevaisuusraportissa nuorilta kysyttiin, ovatko he valmiita tinkimään elintasostaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tytöistä 46 % ja pojista 29 % oli valinnut vastauksen samaa tai täysin samaa mieltä, kun asteikkona oli 1–5 (Vaara 2025). MAMIKSA esitti nuorille saman väitteen laajemmalla asteikolla 0–100. Tyttöjen keskiarvo oli 63 ja poikien 37. Vaikka tämä väite sai pojilta kaikista väitteistä matalimmat pisteet, tinkimisvalmiuksien voi tulkita olevan hieman korkeammat parikkalalaisnuorilla kuin koko Suomessa keskimäärin.

Omasta elintasosta tinkiminen oli MAMIKSAn kymmenestä väitteestä ainut, jossa kukaan ei vastannut olevansa ehdottomasti samaa mieltä. Suurin valittu luku oli 95, pienimmän ollessa tässäkin nolla. Pohdiskellen voi tulkita, että vastaukset ovat realistisia. Vaikka elintasosta tinkimisen laajuutta ei eritelty, tinkiminen voi tuntua etenkin nuorista hankalalta. Myös syy tinkimisvaatimusten taustalla voi vaikuttaa mielipiteeseen halukkuudesta tinkiä omastaan. Niinkin iso osuus kuin 84 % suomalaisista ilmoitti olevansa valmis tinkimään omasta elintasostaan, jos Suomen turvallisuus sitä vaatisi (Eronen et al. 2022). Nuorille syyksi annettiin ilmastomuutoksen torjuminen.

Uskoa yritystoiminnan tärkeyteen on

Kolmannessa teemassa nuorilta kysyttiin mielipiteitä yritystoiminnan ja yrittäjyyden tärkeydestä. Myös tässä näkökulmina olivat vastaaja itse, asuinalue ja Suomi. Yrittäjyysteemassa järjestys sukupuolten välillä muuttui eli poikien vastaukset näyttävät saavan hieman tyttöjen vastaavia suurempia arvoja. Kuten kestävyyssiirtymässä, myös yrittäjyydessä tärkeys Suomelle oli isompaa kuin vastaajalle itselleen. Kaikkien vastanneiden keskiarvo yritystoiminnan ja yrittäjyyden tärkeydestä Suomelle oli 77. Vertailuksi mainittakoon Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n tulevaisuusraportti, jossa 68 % nuorista arvioi, että yritystoiminta ja yrittäjyys ovat tärkeitä Suomelle (Vaara 2025).

Tärkeys itselle tuotti yrittäjyyteen liittyen keskiarvon 67, mutta sukupuolten välille tuli hieman eroa niin, että poikien keskiarvo oli 72 ja tyttöjen 63. Huomioitavaa on, että mikään näkökulma yrittäjyydestä ei saanut yhtään vastausta, jossa olisi todettu yritystoiminta merkityksettömäksi. Kaikkein pienimmät annetut arvot olivat vähintään 22. Vain kolme nuorta 66:sta valitsi arvon, joka on lähempänä merkityksetöntä kuin erittäin tärkeää, kun näkökulmana oli yritystoiminnan merkitys vastaajan nykyiselle asuinalueelle.

Tuoreimmassa nuorten tulevaisuusraportissa 51 % sanoi voivansa toimia yrittäjänä tulevaisuudessa. Pojilla luku oli 62 %, tytöillä 42 %. (Vaara 2025) Parikkalaisnuorten vastausten voi tulkita olevan samat. ”Uskon tulevaisuudessa toimivani yrittäjänä” -väitteen keskiarvo oli pojilla 64 ja tytöillä 45, kun ääripäissä olivat vaihtoehdot ”Ehdottomasti en” ja ”Ehdottomasti”. Pojista useampi kuin joka neljäs ja tytöistä joka viides uskoi hyvin todennäköisesti (vastaus 80 tai yli) toimivansa tulevaisuudessa yrittäjänä.

Nuorilla on valmius miettiä hankaliakin asioita

Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan -selvityksessä kerrotaan, että opettajien mukaan nykyiset nuoret tiedostavat yhteiskunnallisia kysymyksiä aiempaa paremmin ja nuorten tietoisuutta ympäristöstä kehutaan (Eronen et al. 2022.) Osallistuminen MAMIKSAn työpajaan oli käytännössä vapaaehtoista. Neljä viidestä 8.- ja 9-luokkalaisesta tuli miettimään hankaliakin asioita, ja suhtautuminen oli paria poikkeusta lukuun ottamatta erittäin paneutuvaa ja asiallista. Muutaman henkilön ryhmissä käydyt keskustelut olivat monipuolisia ja pohtivia. Lopputuloksena jäi nuoriin ja tulevaisuuteen uskova tunne.

Kuvatut tulokset ovat koonti työpajaan osallistuneiden 66 parikkalalaisnuoren mielipiteistä. MAMIKSAn työpaja oli osa lasten oikeuksien viikolla järjestettyä Vaikuta! -päivää. Teemana oli lasten oikeus puhtaaseen ilmastoon ja kestävään tulevaisuuteen.

Lähteet

Bhatia, R. 2023. Kestävyyssiirtymä vaatii vaihtoehtoisia talousmalleja. T&Y -lehti. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://labore.fi/t&y/kestavyyssiirtyma-vaatii-vaihtoehtoisia-talousmalleja/

Eronen, E., Jutila, K. & Pitkänen, V. 2022. Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan. Helsinki: E2 Tutkimus. E2 Tutkimuksen katsauksia 1/2022. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://www.e2.fi/media/julkaisut-ja-alustukset/mitenmeillamenee/e2katsaus2022-miten-meilla-menee.pdf

LAB. 2025. MAMIKSA – maaseudun mikroyritykset kestävyyssiirtymän ajureina -hanke. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/MAMIKSA-maaseudun-mikroyritykset-kestavyyssiirtyman-ajureina

Nuutinen, A. 2024. Tuttu vai tuntematon kestävyyssiirtymä. LAB Focus. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/tuttu-vai-tuntematon-kestavyyssiirtyma/

UN. 2022. The human right to a clean, healthy and sustainable environment: resolution / adapted by the General Assembly. Viitattu 28.11.2025. Saatavissa https://digitallibrary.un.org/record/3983329?v=pdf

Vaara, L. 2025. Nuoret ja työelämä. NYT Nuorten tulevaisuusraportti. Puheenvuoro Kaakkois-Suomen ennakoinnin vieraspuheenvuorojen sarjassa 12.11.2025. Osallistujille lähetetty esitysmateriaali.