Erillisjärjestelmien integraatio potilastietojärjestelmiin ja sen haasteet terveydenhuollossa

Terveydenhuollon digitalisaatio on edennyt nopeasti viime vuosikymmeninä, mutta tietojärjestelmäintegraatioiden haasteet ovat yhä ratkaisematta. Eri järjestelmien yhteensopimattomuus ja sääntelyyn liittyvät vaatimukset vaikeuttavat saumattoman tiedonkulun toteutumista. Tässä artikkelissa tarkastellaan integraation merkitystä ja sen yleisiä haasteita.

Kirjoittajat: Jonna Ryynänen & Tuija Rinkinen

Suomessa on 21 hyvinvointialuetta ja useita yksityisomisteisia palveluntuottajia. Nämä kaikki ovat itsenäisiä rekisterinpitäjiä, joilla on kaikilla käytössään erilaisia tietojärjestelmiä. Rekisterinpitäjät ovat vastuussa terveystietojen käytettävyydestä ja liikkuvuudesta omassa organisaatiossaan. Terveystietojen liikkuvuudesta säädetään laeilla rekisterinpitäjien välillä. (Larsio 2023, 10.) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira valvoo tietojärjestelmiä, joilla käsitellään asiakastietoja. Se hyväksyy tietojärjestelmärekisteriinsä asiakastietojärjestelmät, jotka ovat sertifioitu. (Kosonen ym. 2024, 9.)

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on käytössä useita eri tietojärjestelmiä tällä hetkellä ja terveydenhuollon ydintietojärjestelmien ja erillisjärjestelmien integraatioissa on haasteita. Ydintietojärjestelmät ovat potilastietojärjestelmiä, jotka on liitetty kansallisiin tietojärjestelmäpalveluihin siten, että ne mahdollistavat tiedon liikkumisen. Erillisjärjestelmät ovat erityisiä toimintaprosesseja varten hankittuja järjestelmiä. Näiden välisten integraatioiden puute haittaa hoitotyön sujuvuutta ja potilastiedon vaihtoa eri yksiköiden välillä. Kirjauksia joudutaan tekemään useaan paikkaan, joka kuormittaa työtä. Integraation puute voi johtaa tiedonkulun katkeamiseen, joka on riski potilasturvallisuudelle. (Kenkimäki ym. 2021, 237–240.) Igwaman ym. (2024, 788) mukaan integraation keskeiset haasteet ovat yhteentoimivuus ongelmat, tietoturva- ja yksityisyyskysymykset.

Tietojärjestelmien tarkoituksena on olla osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmiä siten, että niiden avulla pyritään kestävään uudistamiseen. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukee hyvinvointialueita digitaalisten palveluiden kehittämisessä muun muassa vaatimuksilla, joita tarvitaan sote-tiedonhallinnassa järjestettäville järjestelmille. Vaatimuksia ovat esimerkiksi asianmukaiset perusominaisuudet, Kanta-liitettävyys sekä tietosuoja- ja tietoturvaominaisuudet. (Forss 2024, 25–31.) Sarannon ym. (2020, 182) mukaan digitaalisen palvelujärjestelmän täytyy tarjota integroituja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden lähtökohtana ovat asiakkaat ja heidän tarpeensa.

Integraatio on toivottavaa mutta haasteellista toteuttaa

Digitaalisista palveluista ei ole muodostunut merkittävää osaa osana terveydenhuoltoa. Selitys on siinä, että toimiala on uutta. Uutuus näkyy digitaalisia hoitomuotoja tarjoavien yritysten vähäisyytenä ja lainsäädännön puutteellisuutena. Yleisin pulma kuitenkin on integraatioiden puuttuminen terveyspalvelujärjestelmistä. (Ahlqvist & Kalliola 2022, 13.) Erillisjärjestelmät kuuluvat oleellisina asioina terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Erillisjärjestelmät voivat olla integroituna ydinpotilastietojärjestelmiin. Erillisjärjestelmien käyttäjäryhmät ovat yleensä pieniä ja tarve paikallista ja niiden liittäminen potilastietojärjestelmiin on yleensä haasteellista. (Kenkimäki ym. 2021, 239.)

Ryynäsen (2025) soveltavan tutkimuksen tulosten mukaan hyvinvointialueilla on tällä hetkellä useita eri potilastietojärjestelmiä käytössä, joten erillisjärjestelmien integraatio ei ole kaikkien järjestelmien osalta realistista. Integraation joutuisi tekemään kaikille erillisille potilastietojärjestelmille, ja tämän nähdään olevan kallista. Lisäksi esteenä nähtiin lainsäädäntö. Integraation hyötyinä koettiin olevan, ettei samoja tietoja joutuisi kirjaamaan useampaan eri paikkaan ja ettei tarvitse kirjautua useaan sovellukseen eri käyttäjätunnuksilla. Useampaan eri paikkaan kirjaaminen voi olla inhimillinen riskitekijä, sillä silloin voi jotain jäädä kirjaamatta tai kirjaus tehdään väärin. Erillisjärjestelmien integraatio potilastietojärjestelmään takaisi hoidon jatkuvuuden.

Silenin (2023, 17) mukaan kustannuksia tulee tietojärjestelmien integraation suunnittelusta, toteutuksesta sekä jatkotoimista integraation suhteen. Huomioitava asia tietojärjestelmien integraatiossa on se, että tietojärjestelmät ovat muuttuvia luonteeltaan ja tästä aiheutuu kustannuksia integraatioprosessin aikana. Leppälän (2020, 10–11) mukaan yhteen toimivien standardien ja tietojärjestelmien kehittäminen on kallista ja kustannukset ovat ensimmäiselle kehittäjälle kalleinta. Virtasen ym. (2017, 8) mukaan tietojärjestelmäintegraation ongelmana on tietosuojalainsäädäntö, joka vaikuttaa tietojärjestelmien nykyiseen tilanteeseen; salassa pidettävät tiedot yksilön turvaamiseksi estää tietojen siirron tietojärjestelmien välillä.

Vehkon ym. (2018, 158) mukaan ammattilaisilla on useita samanaikaisia tietojärjestelmiä käytössä ja tämä koettiin stressiksi. Integraatio toisi helpotusta, kun kertakirjautuminen ohjelmiin ja kertakirjaaminen riittäisi. Virtasen ym. (2017, 44) mukaan tietojärjestelmien roolin todetaan olevan tukemassa asiakaslähtöisiä palveluita. Eskolan ym. (2022, 16) mukaan hoidon jatkuvuus ja potilaan terveystietojen kulku on keskeisessä asemassa käytössä olevien sähköisten järjestelmien toimivuudessa, käytettävyydessä ja tietojärjestelmien keskinäisessä integraatiossa. Tiasen ym. (2020) mukaan potilaan itsestään tuottamien tietojen integroinnin haasteisiin kuuluu tiedon yhdistäminen potilastietoihin ja uusien käyttöliittymien luominen. Uusien yhteentoimivuus standardien ja API-rajapintojen (Application Programming Interface -rajapinta tarkoittaa ohjelmointirajapintaa, jonka avulla kaksi eri ohjelmistoa voivat kommunikoida keskenään) laajempi käyttö voisi helpottaa integraatioita. Voutilaisen (2021, 13–14) mukaan HL7 (Health Level Seven, terveydenhuollon yhteentoimivuuden standardi) pitää yllä FHIR-standardia (Fast Healthcare Interoperability Resources), jonka tarkoituksena on tuottaa laaja rajapinta ja standardit terveystietojen sähköiseen välittämiseen, integraatioon ja tiedon jakamiseen ja hakemiseen. FHIR keskittyy terveydenhuollon tietojärjestelmien väliseen tiedonvälitykseen ja yhteentoimivuuteen.

Tekoälyn avulla tiedon integraatio potilastietojärjestelmiin tulevaisuudessa

Tekoälyllä on potentiaalia muuttaa terveydenhuoltoa, mutta sen käyttöönotto on täynnä haasteita. Tekoälyn integroituessa sähköisiin potilastietojärjestelmiin, kuka on vastuussa seurauksista? (Murray ym. 2020.) Luonnollisen kielen käsittely ja koneoppiminen voivat luoda älykkäitä apuvälineitä, jotka mahdollistavat automaattisen tiedonhaun ja semanttiset haut useista tietolähteistä tarjoten näin aidosti älykkäitä kliinisen päätöksenteon ja diagnoosin tukijärjestelmiä. Ennen kuin tämä tulevaisuus voidaan saavuttaa, on ratkaistava tähän liittyviä haasteita kuten tietosuoja ja luottamus. (Mehta & Devarakanda 2018.)

Terveydenhuollon tietojärjestelmien integraatio on ratkaisevaa hoidon sujuvuuden ja tiedonkulun parantamiseksi. Vaikka haasteet, kuten taloudelliset kustannukset, tekniset ongelmat ja tietosuojalainsäädäntö ovat merkittäviä, integraatio on saavutettavissa strategisilla toimenpiteillä. Kansallisten standardien ja tekoälyn kehittäminen ja tiivis yhteistyö ovat avainasemassa tulevaisuuden digitaalisen terveydenhuollon rakentamisessa. (Ryynänen 2025.)

Lähteet

Ahlqvist, J. & Kalliola, M. 2022. Digitaaliset terapiat – vaikuttavuutta uudistuviin terveyspalveluihin. Työpaperi. Helsinki: Sitra. Viitattu 24.1.2025. Saatavissa https://media.sitra.fi/app/uploads/2022/01/sitra-digitaaliset-terapiat.pdf

Eskola, P., Tuompo, W., Riekki, M., Timonen, M. & Auvinen, J. 2022. Hoidon jatkuvuusmalli: Omalääkäri 2.0 -selvityksen loppuraportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:17. Viitattu 24.1.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9884-1

Forss, S. (toim.). 2024. Yleisopas digitaalisten sote-palvelujen kehittämiseen.1.0 Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 13.2.2025. Saatavissa https://yhteistyotilat.fi/wiki08/display/JULYDSK

Igwama, G.T., Olaboye, J.A., Maha, C.C., Ajegbile, M.D. & Abdul, S. 2024. Integrating electronic health recors systems across borders: Technical challengens and policy solutions. International Medical Science Research Journal. Vol. 4(7), 788–796. Viitattu 24.1.2025. Saatavissa http://dx.doi.org/10.51594/imsrj.v4i7.1357

Kenkimäki, H., Keränen, N., Haverinen, J. & Reponen, J. 2021. Potilastietojärjestelmiin liitetyt erikoisalakohtaiset erillisjärjestelmät julkisessa erikoissairaanhoidossa 2014–2020. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Vol. 13 (3), 237–252. Viitattu 24.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202201031054

Kosonen, N., Lehto, J., Nissilä, J., Sandström, I-L. & Suhonen, M. 2024. Opas sosiaalihuollon tiedonhallinnan toimivaan yhteistyöhön, Hyvinvointialueet ja palveluntuottajat kumppaneina. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 24.1.2025. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/148651/Opas%20sosiaalihuollon%20tiedonhallinnan%20toimivaan%20yhteisty%C3%B6h%C3%B6n_080324.pdf?sequence=1

Larsio, A. 2023. Datasta voimaa sote-järjestelmään, sote-dataa hyödyntämällä parempaa hoitoa ja kustannussäästöjä. Työpaperi. Helsinki: Sitra. Viitattu 24.1.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/app/uploads/2023/05/datasta-voimaa-sote-jarjestelmaan.pdf

Leppälä, L. 2020. Rakenteisen hoitosuunnitelman integraation määritysten toteuttaminen FHIR-standardin avulla. Pro-gradu tutkielma. Jyväskylän yliopisto, informaatioteknologian tiedekunta. Viitattu 25.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202005263468

Mehta, N. & Devarakonda M. 2018. Machine learning, natural language programming, and electronic health records: The next step in the artificial intelligence journey? The Journal of Allergy and Clinical Immunology. Vol 141 (6), 2019–2021. Viitattu 26.1.2025. Saatavissa https://www.jacionline.org/article/S0091-6749(18)30317-8/fulltext

Murray, S.G., Wachter, R.M. & Cucina, R.J. 2020. Discrimination by artificial intelligence in a commercial electronic health recor – A case study. Health Affairs Blog. Viitattu 26.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1377/hblog20200128.626576

Ryynänen, J. 2025. Varfariinihoidon etäseuranta ja integraatio tietojärjestelmiin. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.2.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202502042323

Saranto, K., Kinnunen, U-M., Jylhä, V. & Kivekäs, E. 2020. Digitalisaatio ja sähköiset palvelut uudistuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, H. (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press. 179–212. Viitattu 24.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9

Silen, N. 2023. Yrityskaupan jälkeisen tietojärjestelmien integraation kustannusvaikutukset. Diplomityö. Lappeenrannan – Lahden teknillinen yliopisto LUT, tuotantotalous. Viitattu 25.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231002138039

Tiase, V., Hull, W., McFarland, M., Sward, K., Del Fiol, G., Staes, C., Weir, C. & Cummins, M. 2020. Patient-generated health data and electronic health record integration: a scoping review. JAMIA Open. Vol 3 (4), 619–627. Viitattu 25.1.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1093/jamiaopen/ooaa052

Vehko, T., Hyppönen, H., Ryhänen, M., Tuukkanen, J., Ketola, E. & Heponiemi, T. 2018. Tietojärjestelmät ja työhyvinvointi -terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä. Finnish Journal of eHealth and eWelfare. Viitattu 24.1. 2025. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.65387

Virtanen, P., Smedberg, J., Nykänen, P. & Stenvall J. 2017. Palvelu- ja asiakastietojärjestelmien integraation vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluissa. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtionneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2/2017. Viitattu 24.1.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-328-6

Voutilainen, J. 2021. Sovellusarkkitehtuurimalli ja viitetoteutus hallinnollisia tietoja välittävälle smart on FHIR-sovellukselle. Diplomityö. Tampereen yliopisto, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta. Viitattu 25.1.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202104022816

Kirjoittajat

Jonna Ryynänen on sairaanhoitaja, joka on valmistunut LAB-ammattikorkeakoulusta Sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) -koulutuksesta.

Tuija Rinkinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikössä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/illustrations/digitization-transformation-digital-7580781/ (Pixabay Licence)