Uhka- ja väkivaltatilanteet ensihoidossa lisääntyneet vuosi vuodelta. Ilmiö on havaittavissa sekä Suomessa, että muualla maailmassa. LAB-ammattikorkeakoulu yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa on aloittanut hankkeen, jonka tarkoituksena on tuottaa teoriaa ja käytännön harjoituksia sisältävä uhka- ja väkivaltatilannekoulutuskokonaisuus ensihoitajia kouluttavien oppilaitosten ja työelämän käyttöön. Koulutuskokonaisuudella on tarkoitus lisätä ensihoitajien ja ensihoitajaopiskelijoiden valmiuksia ennakoida ja toimia tilanteissa, joissa ensihoitajiin kohdistuu uhkaa tai väkivaltaa potilaan tai muun paikallaolijan toimesta.

Kirjoittajat: Anu Venesoja & Tia Windahl

Koulutuskokonaisuus on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä kansallisen ensihoidon uhka- ja väkivaltatilannekouluttaja verkoston kanssa. Kävimme yhdessä hanketoteuttajien kanssa Euroopan kansainvälisessä ensihoitokongressissa (EMS2025) Tukholmassa tutustumassa muihin alan tutkijoihin ja kuulostelemassa sitä, minkälaisia ilmiöitä aiheeseen liittyen maailmalla on havaittu.

Maailmanpolitiikka heijastuu myös ensihoidon turvallisuuteen

EMS2025 kongressissa saimme huomata, että ensihoitoon ja myös muuhun terveydenhuoltoon kohdistuvat uhat ovat moninaisia ja että uhat ovat kytköksissä myös aseellisiin konflikteihin ja maailman politiikkaan. Sofia Iveslätt Medic Sans Frontières (MSF) järjestöstä puhui terveydenhuoltohenkilöstön työstä konfliktialueilla, joissa turvallisuus on uhattuna jatkuvasti. Konfliktialueilla terveydenhuoltohenkilöstöön kohdistuu aseellista uhkaa, eikä terveydenhuoltohenkilöstön kidnappaukset ole enää harvinaisuuksia. (Iveslätt 2025.) Siitä huolimatta, että terveydenhuoltohenkilöstö on auttamassa konfliktien keskellä, riskinä voi pahimmillaan olla kuolema, kuten Gazassa, jossa 15 ensihoitajaa ja pelastajaa surmattiin työtehtävissä keväällä 2025 (YK 2025) ja esimerkiksi Ukrainassa on havaittu, että ensihoitohenkilöstön riski kuolla tai vammautua vakavasti on jopa kolminkertainen verrattuna muuhun väestöön (WHO 2024)

Suomi ei ainakaan toistaiseksi ole osana aseellista konfliktia niin, että siitä aiheutuisi välitöntä riskiä ensihoitajille tai muulle terveydenhuollon henkilöstölle. Toisaalta maailmanpoliittinen tilanne on räjähdysherkkä, emmekä voi tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Niinpä meidän täällä Suomessakin tulee olla tietoisia konfliktialueilla toimimisen riskeistä.

Terrori-iskujen ja aseellisten konfliktien suorat ja epäsuorat riskit

Terrori-iskut voivat aiheuttaa turvallisuusuhkia myös ensihoitajille. Vuonna 2017 Pariisin terrori-iskun aikaan ensihoitoa johtanut lääkäri Pierre Carli esitteli kongressissa Euroopan ensihoidon johtajien ryhmän antamaa julkilausumaa liittyen ensihoidon järjestäytymiseen tilanteissa, joissa käytetään asetta ja aseen käyttäjä(t) on edelleen vapaana. Julkilausumassa otettiin kantaa siihen, että kaikkien ensihoidossa työskentelevien tulee saada peruskoulutusta siitä kuinka suojella itseään ja uhreja, kommunikaatiota muiden viranomaisten kanssa tulee kehittää ja että toimintaa johtavien tulee osaltaan varmistaa, että kaikkien auttajien turvallisuus säilyy ja ehkäistä viiveitä potilaan hoitamisessa. (Carli ym. 2023.)

Pierre Carli (2025) nosti Pariisin terrori-iskuun liittyneessä puheenvuorossaan esiin myös muita ensihoitajien turvallisuuden kannalta oleellisia seikkoja. Esimerkiksi erilaisten suojavälineiden (kypärä, suojaliivit) hankkiminen ensihoitajien käyttöön ilman, että niiden käytöstä tarjotaan koulutusta voi muodostaa jopa riskin ensihoitajille. Carlin mukaan suojavarusteet voivat pahimmillaan tuoda ensihoitajille valheellisen turvallisuuden tunteen ilman, että osaa varautua muihin riskeihin, joita vaarallisissa tilanteissa voi tulla. (Carli 2025.)

Pariisin terrori-iskut aiheuttivat myös turvallisuustilanteen kiristymistä Suomessa. Poliisi valisti väestöä uhkatilanteiden varalta uutismedian välityksellä (Poliisi 2017) ja poliisin oma varautuminen lisääntyi (Poliisi 2022). Ensihoidon tehtävät muuttuivat hienovaraisesti, mutta selvästi: suurissa yleisötapahtumissa varautumistaso nousi, ja uhkaskenaarioita alettiin käsitellä osana henkilöstökoulutuksia ja valmiussuunnitelmia (Laurea 2018). Laajemmassa mittakaavassa maailmanpolitiikan epävakaus heijastuu suomalaisessa ensihoidossa myös epäsuoremmin. WHO:n (2025) mukaan konfliktialueilta saapuvat turvapaikanhakijat, maahanmuuttajat ja sotaa paenneet perheet tuovat mukanaan paitsi fyysisiä, myös psyykkisiä traumoja. Ensihoitajan kohtaamat potilaat saattavat kärsiä esimerkiksi PTSD:stä, luottamuspulasta viranomaisia kohtaan tai vaikeasti tulkittavista somaattisista oireista, joiden taustalla on trauma (WHO 2025).

Ensihoitajilta odotetaan muutakin kuin kliinisten taitojen osaamista

Ensihoitajilta on alettu odottaa paitsi kliinistä osaamista myös kykyä toimia psykologisesti haastavissa, jopa väkivaltaisissa tilanteissa. Tästä on aiheutunut uudenlainen haaste niin suomalaiselle kuin kansainvälisellekin ensihoitoalan osaamisen kehittämiselle. Kongressin posterinäyttelyssä Kristin Häikiö (2025) esittää, että ensihoitajien kohtaamaa työpaikkaväkivaltaa voisi mahdollisesti vähentää kehittämällä paikallista työturvallisuuskulttuuria sekä opiskella enemmän riskien arviointia. On hyvä huomata, että inhimillisillä tekijöillä on osoitettu olevan vaikutusta ensihoitajien kliiniseen arvioon. Turvattomaksi koetut kohteet ja koetut riskit omalle tai työparin turvallisuudelle näyttäisi vaikuttavan ensihoitajien valppauteen, ajankäyttöön, oman turvallisuuden varmistamiseen ennen potilaan etua ja jopa siihen, että kohteeseen ei mennä lainkaan. (Poranen 2025.)

Näyttää siltä, että myös suomalaisessa ensihoidossa joudutaan tulevaisuudessa varautumaan entistä moninaisempiin turvallisuusuhkiin. Tämä asettaa entistä tärkeämpään rooliin sen, että perusteet uhka- ja väkivaltatilanteiden ennakointiin ja varautumiseen liittyen ovat kunnossa. Ensihoidon turvallisuus -hankkeen avulla autamme osaltamme ensihoitajia ja ensihoitajaopiskelijoita lisäämään osaamistaan päivittäistoimintaan liittyvistä ensihoidon uhka- ja väkivaltatilanteista (LAB 2025). Vahvan perustan päälle on helpompi lähteä rakentamaan lisää taitoa ja osaamista toimia vaativimmissa ja moninaisemmissa uhka- ja väkivaltatilanteissa.

Lähteet

Carli, P., O’Donnell, C., Moore, F., Kuisma, M., Corral, E., Ward, J., Smeekes, M., Sollid, S., Poloczek, S. & Lippert, F. 2023. Statement of the European EMS Leadership group concerning the organization of prehospital medical care in the event of a terrorist attack with an active shooter, Journal Européen des Urgences et de Réanimation, Vol 35 (1), 28-31. Viitattu 11.6.2025. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jeurea.2023.04.005

Carli, P. 2025. When the team may be the target. European congress for pre-hospital emergency care: EMS2025, Stockholm, Sweden, June 4-6 2025.

Häikiö, K. 2025. Potential mitigation strategies for paramedic workplace violence. Posteri. European congress for pre-hospital emergency care: EMS2025, Stockholm, Sweden, June 4-6 2025.

Iveslätt, S. 2025. Healthcare professions in conflicts and the changing paradigm of safety. European congress for pre-hospital emergency care: EMS2025, Stockholm, Sweden, June 4-6 2025.

LAB-ammattikorkeakoulu. 2025. Ensihoidon turvallisuus. Viitattu 10.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/ensihoidon-turvallisuus

Laurea. 2018. Jouk­ko­vä­ki­val­taan va­rau­tu­mi­nen aiheena suu­ron­net­to­muus­päi­vil­lä. Viitattu 10.6.2025. Saatavissa https://www.laurea.fi/ajankohtaista/artikkelit/suuronnettomuuspaivat-2018/

Poliisi. 2017. Miten toimia terrori-iskun sattuessa. Video. MTV3. Viitattu 10.6.2025. Saatavissa https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miten-toimia-terrori-iskun-sattuessa-suomen-poliisi-julkaisi-ohjevideon/6486796?

Poliisi. 2022. Terrorismiin varautuminen on parantanut Helsingin poliisin suorituskykyä. Viitattu 10.6.2025. Saatavissa https://poliisi.fi/-/terrorismiin-varautuminen-on-parantanut-helsingin-poliisin-suorituskykya

Poranen, A. 2025. The role of human factors in paramedics’ clinical judgement – A delphi study. Posteri. European congress for pre-hospital emergency care: EMS2025, Stockholm, Sweden, June 4-6 2025. Stockholm, Sweden: European EMS Association.

WHO. 2024. Triple risk of harm for Ukraine’s health transport workers over other health-care staff, WHO data indicates. Viitattu 13.6.2025. Saatavissa https://www.who.int/europe/news/item/04-04-2024-triple-risk-of-harm-for-ukraine-s-health-transport-workers-over-other-health-care-staff–who-data-indicates

WHO. 2025. Refugee and migrant mental health. Viitattu 10.6.2025. Saatavissa https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/refugee-and-migrant-mental-health

YK. 2025. Comment by UN Human Rights Chief Volker Türk on the killing of Gaza humanitarian workers by Israeli army. Viitattu 9.6.2025. Saatavissa https://www.ohchr.org/en/press-releases/2025/04/comment-un-human-rights-chief-volker-turk-killing-gaza-humanitarian-workers

Kirjoittajat

Anu Venesoja on ensihoidon yliopettaja ja toimii asiantuntijana Ensihoidon turvallisuus-hankkeessa.

Tia Windahl on ensihoidon lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja työskentelee projektiasiantuntijana Ensihoidon turvallisuus-hankkeessa.

Artikkelikuva: Ensihoidon turvallisuushankkeen asiantuntijat Tukholmassa EMS2025 konferenssissa. (Kuva: Veronica Lindström)

Viittausohje

Venesoja, A. & Windahl, T. 2025. EMS2025 kongressi: Ensihoidon turvallisuus – signaaleja maailmalta. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/ems2025-kongressi-ensihoidon-turvallisuus-signaaleja-maailmalta/