Empatiaa ja ohjausta itsenäisesti opiskeltavalla verkkokurssilla

Verkko-opiskelu voi avata aivan uudenlaisia mahdollisuuksia, mutta samalla se tuo mukanaan haasteita, joita ei aina tule ajatelleeksi. Miten empatia ja ohjauksellinen tuki voivat auttaa opiskelijaa, joka aloittaa ensimmäisen verkkokurssinsa – ehkä epävarmana omista digitaidoistaan ja vailla vertaistukea?

Kirjoittajat: Päivi Porras & Erjaleena Koljonen

Euroopan unionin osarahoittamassa KoKo – Kohti Koulutusta -hankkeessa tuotettiin itsenäisesti opiskeltava verkkokurssi kohderyhmänä työttömät, koulupudokkaat sekä maahanmuuttajat. Kurssi tarjoaa osallistujille mahdollisuuden kerrata perusmatematiikkaa omaan tahtiin, alkaen perusasioista kuten laskimen käytöstä. Sisältö kattaa perus- ja alakoulun matematiikan, ammatillisiin aloihin liittyviä laskennallisia tehtäviä ja digitaalisten taitojen kehittämistä. Tavoitteena on helpottaa koulutukseen hakeutumista ja hälventää matematiikkaan liittyviä ennakkoluuloja.

Kurssin suunnittelussa oli huomioitava, että kaikilla kohderyhmäläisillä ei välttämättä ole vielä tarvittavia valmiuksia verkko-opiskeluun. Verkko-opiskelussa suoriutumiseen vaikuttavat opiskelijan digitaaliset taidot, itseohjautuvuus, motivaatio sekä kyky käyttää oppimisalustoja ja teknisiä välineitä. Opiskelijat, joilla on vähemmän oppimiskokemusta tai teknistä osaamista, keskeyttävät todennäköisemmin. Myös aiemmat negatiiviset kokemukset verkko-opiskelusta voivat heikentää itseluottamusta ja suoriutumista. Motivaatiolla, kuten koulutuksen tuomilla taloudellisilla hyödyillä, on merkittävä vaikutus opiskelijan sitoutumiseen ja kurssin loppuunsaattamiseen. Erityisesti itseopiskeltavilla verkkokursseilla on tärkeää huomioida osallistujien yksilölliset lähtökohdat ja tarjota riittävästi tukea ja ohjausta. (Porras et al. 2024; Shaikh & Asif 2022; Yılmaz & Karataş 2022)

Yksi usein unohdettu verkkokurssien haaste on oppimisen sosiaalinen ulottuvuus: itsenäisesti suoritettavilla kursseilla vertaistuki jää vähäiseksi, mikä voi lisätä opiskelijoiden kokemaa yksinäisyyttä (Brubacher & Silinda 2021; Culduz 2024). Jos opiskelijan lähipiirissä ei ole kokemusta verkko-opiskelusta, myös tuen saaminen voi olla rajallista. Empaattinen opetus, jossa opettaja huomioi opiskelijoiden henkilökohtaiset ja sosiaaliset tilanteet sekä tarjoaa selkeää ohjausta ja palautetta, voi vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tukea opiskelijoiden sitoutumista (Aldrup et al. 2022; Koljonen & Porras 2026; Myers et al. 2019).

Voiko empatiaa välittää digitaalisesti?

Empatian huomioiminen alkaa jo kurssin opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelma ei ole vain väline sisältöjen ja rakenteen tiedottamiseksi, vaan se voi myös innostaa opiskelijoita aiheeseen (Saucier et al. 2022). Itsenäisesti opiskeltavilla verkkokursseilla opettaja ei ole suoraan tekemisissä opiskelijoiden kanssa, joten empatian on tultava esiin kurssipohjan suunnittelussa ja sitä kautta tarjottavassa ohjauksellisessa tuessa (Aldrup et al. 2022). Ohjauksellista tukea heidän mukaansa on mm.

Selkeät ohjeet
Sisällön looginen jäsentely, joka auttaa opiskelijoita hahmottamaan kokonaisuuksia
Sopivan tasoiset kognitiiviset haasteet, jotka tukevat oppimista
Oppimista tukeva palaute

KoKo-kurssi hyödyntää empatiaa sekä rakenteellisena että pedagogisena periaatteena, joka näkyy niin tehtävissä, palautteen annossa kuin kurssin kokonaisrakennetta koskevissa ratkaisuissa. Empatia on sisäänrakennettu kurssin suunnitteluun tarkoituksena madaltaa oppimisen esteitä, vahvistaa opiskelijoiden itseluottamusta ja lisätä heidän mahdollista kiinnostustansa kouluttautumiseen. Mahdollisuus suorittaa kurssi täysin omaan tahtiin ja ilman määrättyä aikataulua kunnioittaa opiskelijan elämäntilannetta ja vähentää opintoihin liittyvää painetta. Tämä joustavuus on empaattinen valinta, joka tunnistaa oppijan tilanteen yksilöllisyyden.

Kurssilla panostetaan ohjeisiin ja tekniseen ohjaukseen, koska monelle osallistujalle tämä saattaa olla ensimmäinen verkkokurssi, eikä luottamus omiin teknisiin taitoihin ole välttämättä vahva. Monet ohjeet ovat luettavissa, mutta myös videoiden avulla näytettynä. Kurssimateriaali on jäsennelty omiin aihealueisiin, joista jokainen on omalla välilehdellään. Välilehdet aukeavat kurssin edetessä hiljalleen. Tämä auttaa osallistujaa hahmottamaan suoritettavat kokonaisuudet paremmin ja vältetään kurssin alussa esiintyvä ahdistus suuresta työmäärästä. Tehtäväpaketit ovat aihealueiden alla, joten niiden looginen suorittaminen tulee automaattisesti. Kurssin edetessä myös tehtävät tuovat enemmän haasteita, joten ne edistävät oppimista.

Verkkokursseilla, joilla suora opiskelijan ja opettajan välinen vuorovaikutus puuttuu, palautteella on keskeinen pedagoginen rooli – jopa tärkeämpi kuin perinteisessä opetuksessa. Kasvokkaisen vuorovaikutuksen, kuten ilmeiden ja eleiden, puute asettaa oppimiselle erityisiä haasteita. Tässä kontekstissa palautteen tulee toimia paitsi korjaavana myös motivoivana ja ohjaavana välineenä – tarjoten sitä empatiaa, jota opettaja perinteisessä opetuksessa välittää. Tehokas palaute ei ainoastaan osoita, onko vastaus oikein, vaan myös selittää, miksi vastaus on väärin, miten virhe voidaan tulkita ja millä strategioilla ongelma voidaan ratkaista (Brown 2023; Porras et al. 2024). Tehtäviin on liitetty ohjaava palautetta jo tehtävän suorittamisen aikana, jolloin joko opiskelija ohjeistetaan oikeanlaisesta vastaustekniikasta tai osoitetaan mahdollisesta laskuvirheestä. Opiskelija ei saa suoraa vastausta, mutta hän saa tukea oman ajattelunsa ohjaamiseen. Tämän kaltainen ohjaava ja lempeä palaute luo turvallisen oppimisympäristön, jossa epäonnistumisen pelko ei estä yrittämästä. Oppija voi kokeilla, erehtyä ja korjata toimintaansa omaan tahtiin, mikä lisää itseohjautuvuutta ja vähentää stressiä. Kuvassa 2 näkyy esimerkkejä ohjaavasta palautteesta. Vasemmalla näkyy opiskelijan virheellinen välivaihe ja oikealla ohjeistetaan oikeaan toimintaan.

Kuva 2. Ohjaava palaute (Porras ym. 2024)

Palautetta on saatava myös suorittamisen jälkeen. Palautteen sävy on tietoisesti kannustava, eikä se keskity pelkästään suoritusten arviointiin. Automaattinen palaute pyrkii rohkaisemaan opiskelijaa jatkamaan ja vähentämään epäonnistumisen tunnetta. Tällainen sävy on tärkeää erityisesti oppijoille, joilla on opiskelu‑ tai matematiikkaan liittyviä epävarmuuksia. Empatia näkyy siinä, miten palaute rakentaa oppijan itseluottamusta eikä murenna sitä.

Empaattinen ohjaus madaltaa oppimisen esteitä

Verkkokurssien suunnittelussa ja toteutuksessa korostuvat sekä tekniset että pedagogiset haasteet, jotka liittyvät erityisesti opiskelijoiden yksilöllisiin lähtökohtiin ja tuen tarpeisiin. Kurssin rakenne, selkeät ohjeet ja ohjauksellinen tuki ovat ratkaisevassa asemassa, sillä monelle osallistujalle kyseessä voi olla ensimmäinen verkkokurssi, eikä luottamus omiin teknisiin taitoihin ole välttämättä vahva. Sosiaalisen ulottuvuuden puute ja vertaistuen vähäisyys voivat lisätä yksinäisyyden kokemusta, joten empaattinen opetus ja opettajan tarjoama ohjaus ovat erityisen tärkeitä. Palautteen rooli korostuu verkkoympäristössä – sen tulee olla sekä korjaavaa että motivoivaa ja ohjaavaa, jotta opiskelija saa tarvittavaa tukea oppimisprosessiin

Empaattinen ja ohjaava pedagogiikka, selkeä kurssirakenne sekä yksilöllinen tuki muodostavat perustan onnistuneelle verkkokurssille. Kun opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet huomioidaan, voidaan madaltaa oppimisen esteitä ja vahvistaa sitoutumista sekä oppimisen iloa.

Lähteet

Aldrup, K., Carstensen, B. & Klusmann, U. 2022. Is Empathy the Key to Effective Teaching? A Systematic Review of Its Association with Teacher-Student Interactions and Student Outcomes. Educational Psychology Review. Vol. 34, 1–40. Viitattu 13.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1007/s10648-021-09649-y

Brown, K. 2023. eAssessment in engineering mathematics: gaps in perceptions of students and academics. University of Glasgow. Viitattu 13.1.2026. Saatavissa https://theses.gla.ac.uk/

Brubacher, M.R. & Silinda, F.T. 2021. First-Generation Students in Distance Education Program: Family Resources and Academic Outcomes. The International Review of Research in Open and Distributed Learning. Vol. 22 (1), 135–147. Cited 13.1.2026. Available at https://doi.org/10.19173/irrodl.v22i1.4872

Culduz, M. 2024. Benefits and Challenges of E-Learning, Online Education, and Distance Learning. In Incorporating the Human Element in Online Teaching and Learning. 1–27. Viitattu 13.1.2026. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/379274516_Benefits_and_Challenges_of_E-Learning_Online_Education_and_Distance_Learning

Koljonen, E. & Porras, P. 2026. Opettajan empatia on tehokkaan oppimisen salainen ainesosa. LAB Open. Viitattu 13.1.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/opettajan-empatia-on-tehokkaan-oppimisen-salainen-ainesosa/

Myers, S., Rowell, K., Wells, M. & Smith, B. 2019. Teacher Empathy: A Model of Empathy for Teaching for Student Success. College Teaching. Viitattu 13.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1080/87567555.2019.1579699

Porras, P., Hurme, J. & Lähteenmäki, H. 2024. Upgrading Mathematical Skills for Professional Studies: The Role of Interactive Tasks and Self-Direction in Online Courses. In Proceedings of the 52nd Annual Conference of SEFI. Viitattu 13.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.5281/zenodo.14256753

Saucier, D., Jones, T., Schiffer, A. & Renken, N. 2022. The Empathetic Course Design Perspective. Applied Economics Teaching Resources. Vol. 4 (4), 101–111. Viitattu 13.1.2026. Saatavissa https://www.aetrjournal.org/UserFiles/file/AETR_2022_015RR%20V4I4.pdf

Shaikh, U.U. & Asif, Z. 2022. Persistence and Dropout in Higher Online Education: Review and Categorization of Factors. Frontiers in Psychology. Vol. 13. Viitattu 13.1.2026. Saatavissa https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2022.902070

Yılmaz, A. & Karataş, S. 2022. Why do open and distance education students drop out? Views from various stakeholders. International Journal of Educational Technology in Higher Education. Vol. 19 (1), 28. Viitattu 13.1.2026. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s41239-022-00333-x