Rintakipu on yksi sairaaloiden kiireellisimmistä oireista, sillä se voi viitata akuuttiin sepelvaltimotautikohtaukseen tai muuhun vakavaan sydäntapahtumaan. 12-kanavainen EKG on rintakipupotilaan perustutkimus, jonka avulla voidaan nopeasti tunnistaa iskemia, rytmihäiriöt ja muut henkeä uhkaavat muutokset. Oikeaoppinen rekisteröinti ja tulkinta edellyttävät hoitohenkilökunnalta teknistä osaamista ja toimintavarmuutta, sillä EKG vaikuttaa suoraan potilaan ennusteeseen ja hoidon aloituksen nopeuteen. Laadukas EKG-osaaminen on siten keskeinen osa kardiologista hoitotyötä ja potilasturvallisuuden varmistamista.

Kirjoittajat: Jarmo Koskela & Fanny Kilpinen

Sydän- ja verisuonisairaudet aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia ja ovat Suomessa yksi merkittävimpiä kuolinsyitä. Sairauksia ovat mm. sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, aivoverenkiertohäiriöt ja kohonnut verenpaine. Sairastuvuuteen ja riskitekijöihin vaikuttavat mm. korkea kolesteroli, tupakointi, ylipaino, diabetes ja vähäinen liikunta. Riskejä ja sairauksia voidaan ehkäistä terveellisillä elintavoilla (liikunta, terveellinen ravinto ja tupakoinnin lopetus) ja hoitaa mm. lääkehoidolla, katetrihoidolla, sydämen leikkaushoidolla, sydämen vajaatoiminnan kohdalla tarvittaessa tahdistinhoidolla. (THL 2023.)

Sairaanhoitajan osaaminen on erityissairaanhoidon peruspilari, joka vaikuttaa suoraan hoidon laatuun ja potilaan toipumiseen. Erityisesti sydän- ja verisuonitautien hoidossa on sairaanhoitajan rooli laaja, yhdistäen eettisen osaamisen, teknisen osaamisen ja kokonaisvaltaisen ihmisen kohtaamisen. Osaamisalueina korostuvat mm. lääkehoidon toteutus, erilaisten hoitolaitteiden käyttö (telemetria, EKG-tulkinta, tahdistinhoito, yms.), kyky tunnistaa ja reagoida potilaan voinnin muutoksiin (rytmihäiriöt, akuutit tilanteet, vajaatoiminnan vaikeutuminen) sekä potilaan ohjaus sairauden ja lääkehoidon osalta.

Äkillinen rintakipukohtaus potilaalla voi indikoida sepelvaltimotautikohtausta tai muuta vakavaa sydäntapahtumaa. Sairaalan vuodeosastotyössä 12-kanavaisen EKG:n rekisteröinti on perustutkimus potilaan rintakivun, hengenahdistuksen, rytmihäiriötuntemuksien ja kardiovaskulaarisen riskin arvioinnissa sekä selvittelyssä. Potilaan vointi voi muuttua äkillisesti, koska potilaiden kunto, taustasairaudet ja diagnoosit vaihtelevat. Yksi osastotyön kriittisimmistä tilanteista on akuutti, epämääräinen, uusi tai muuttunut rintakiputilanne, joka on aina selvitettävä. Hoitohenkilökunnan toimintanopeus, osaaminen ja tarkkuus ovat potilaan ennusteen ja jatkohoidon kannalta ratkaisevia. Suurin hyöty sydänfilmistä saadaan, kun sen tulkinta on osana potilaan kliinistä tutkimusta. (Terveyskirjasto 2025; Eerola 2022; Nikus 2023; Rankinen & Nikus 2023.)

Perustilanteessa EKG:ssa rekisteröidään 12 kanavaa, joista 6 kanavaa mittaa sydämen rintakytkentöjä (V1-V6) ja 6 kanavaa raajakytkentöjä (I, II, III, aVR, aVL ja aVF). Elektrodien paikat ovat standardoidut, jotta EKG-rekisteröinnillä saatu käyrän muoto ja tulokset olisivat luotettavat. Huomioitavaa on, että EKG-poikkeavuus voi viitata erilaisiin sydänongelmiin, mutta ei välttämättä ole lopullinen diagnoosi. EKG:n tulkinta on haastavaa ja vaatii vuodeosaston henkilökunnalta perehtymistä, koska rekisteröinnin aikana voidaan useasti havaita merkityksettömiä poikkeavuuksia. Rekisteröidessä eri puolille sijoitetut elektrodit tarkastelevat sydämen toimintaa eri puolilta. (Eerola 2022; Nikus 2023; Jormakka ym. 2018.)

Oikeaoppinen EKG-rekisteröinti on kriittinen vaihe potilaan työdiagnoosia arvioitaessa. Virheellinen elektrodien asettelu voi pahimmillaan johtaa väärään tulkintaan. Laadukas ja häiriötön EKG mahdollistaa välittömän työdiagnoosin. Tämä on erittäin tärkeää mm. ST-nousuinfarktin (STEMI) tunnistamisessa, jossa nopea hoidon aloitus pienentää merkittävästi sydänlihasvaurion riskiä ja parantaa potilaan ennustetta. Virheellinen EKG-tulkinta voi altistaa potilaan tarpeettomille ja kalliille invasiivisille toimenpiteille, kuten sepelvaltimoiden varjoainekuvaukselle, tai viivästyttää oikean hoidon aloitusta.

EKG-rekisteröinti osastolla

Osastotyössä on yleisesti tukeuduttu, vanhan rutiinin mukaisesti, laboratoriohenkilökunnan ottamiin EKG-rekisteröinteihin, johtuen kipukohtausten akuutista luonteesta tai vuorossa olevan hoitohenkilökunnan osaamistasosta EKG:n rekisteröimiseksi potilaskohtaisella seurantalaitteella. Tietyissä sydäntapahtumissa, kuten esimerkiksi NSTEMI, on 12 kytkentäisen EKG:n ottaminen ollut tarpeellista rutiinisti, esimerkiksi potilaan kotiutuessa sairaalasta tai siirtyessä jatkohoitoon toiseen sairaalaan. Osastolla EKG:ta ei ole rutiinisti rekisteröity, vaan ainoastaan hoitavan lääkärin määräyksestä. Kuitenkin kardiologisen tiimin osaston ylilääkärin näkemyksenä on, että EKG olisi hyvä rekisteröidä myös kotiutus- ja siirtotilanteissa. Mahdollinen hoito-ohje tai linjaus tulee tulevaisuudessa erikseen.

Kardiologisen hoitotyön erikoistumiskoulutukseen kuului kehittämistehtävä, jonka aiheeksi valikoitui laatia ohjeistus rintakipuisen potilaan 12-kanavaisen EKG:n rekisteröimiseksi Philips IntelliVue X3 -laitteella sekä EKG:n tulkinta. Philips:n potilaskohtainen mittauslaitteisto on tullut osastotyöhön uuden sairaalan myötä. Tavoitteena oli tuottaa yleisohjeistus OYSin sydän- ja verisuoniosaston henkilökunnalle ja opiskelijoille, jota voidaan hyödyntää osastotyön perehdytyksessä ja EKG:n rekisteröinnissä rintakipukohtauksissa. Kehittämistyön ja ohjeistuksen tarve lähti osaston henkilökunnalta. Lisäksi sydänosastolle on vuoden 2025 aikana määritetty uusi sairaanhoitajan vastuualuetehtävä, joka on jatkossa 12-kytkentäisen EKG:n rekisteröinti ja tulkinta sekä siihen liittyvä henkilökunnan koulutus. Tämä kehittämistyö on alkukatsaus ja ohjeistus, josta lähdetään uuden vastuualuetehtävän jatkokehitystä tekemään vuoden 2026 aikana.

Lähteet

Eerola, H. 2022. EKG (sydänfilmi): Laboratoriotutkimusten tulkinta. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 16.9.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/snk03210

Jormakka, J., Müller, E., Kettunen, J., Lätti, S. & Sinivuori, E. 2018. EKG akuuttihoidossa. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Nikus, K. 2023. EKG-tulkinnan kompastuskivet. Duodecim. Vol. 139(21), 1761 – 1768. Viitattu 8.9.2025. Saatavissa https://www-duodecimlehti-fi.ezproxy.saimia.fi/xmedia/duo/duo17919.pdf

Rankinen, J. ja Nikus, K. 2023. Haarakatkos EKG:ssa – Milloin konsultoin erikoissairaanhoitoa? Duodecim. Vol. 139(22), 1870 – 1878. Viitattu 8.9.2025. Saatavissa https://www-duodecimlehti-fi.ezproxy.saimia.fi/xmedia/ duo/duo17978.pdf

Terveyskirjasto. 2025. Rintakipu. Lääkärikirja Duodecim. Viitattu 27.9.2025. Saatavissa https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00324/rintakipu?q=rintakipu

THL. 2023. Sydän- ja verisuonitaudit. Viitattu 10.1.2026. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit

Kirjoittajat

Jarmo Koskela työskentelee Pohde / Oulun yliopistollisessa sairaalassa, sydän- ja verisuoniosastolla sairaanhoitajana ja osallistuu LAB-ammattikorkeakoulun kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -täydennyskoulutukseen.

Fanny Kilpinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina ja vastuuopettajana kardiologisen hoitotyönosaaja -koulutuksessa.

Artikkelikuva: Jarmo Koskela

Viittausohje

Koskela, J. & Kilpinen, F. 2026. EKG:n merkitys rintakipukohtauksessa. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/ekgn-merkitys-rintakipukohtauksessa/