Digivalmennus vahvistaa digitaalista osaamista ja rohkeutta hyödyntää uusia teknologioita. Valmennuksiin osallistuvat saavat tukea ja ohjausta digitaalisten työkalujen ja sovellusten käyttöön, mikä auttaa heitä kehittämään digitaalisia taitojaan ja ottamaan digitaaliset ympäristöt osaksi arkipäivän työtä. Digivalmennus edistää ammattilaisten jatkuvaa oppimista ja innostaa kokeilemaan uusia digitaalisia ratkaisuja.

Kirjoittaja: Minna Markkanen

Digivalmennusta toteutettiin reilun vuoden mittaisen Yhdessä VakaDigiin! -hankekauden aikana. LAB-ammattikorkeakoulun järjestämiin valmennustapahtumiin osallistui 96 varhaiskasvatuksen henkilöstön jäsentä ja 553 varhaiskasvatuksessa olevaa lasta. Tapahtumista tiedotettiin hankkeen Instagram –kanavalla, johon tuotettiin pedagogisia toimintavinkkejä ja materiaalia digitaalisen osaamisen, medialukutaidon ja ohjelmointiosaamisen sisällöistä. LABissa valmennustapahtumien suunnittelu ja toteutus integroitiin opiskelijoille sosionomikoulutukseen innovaatio- ja teknologiaosaamisen 5 op –opintojaksolle ja digitaalinen osaaminen varhaiskasvatuksessa 3 op –täydennyskoulutukseen.

Digivalmennusta lapsille ja henkilöstölle

Opiskelijatiimit suunnittelivat ja toteuttivat tapahtumat varhaiskasvatuksessa oleville lapsille ja henkilöstölle. Sisällöt valikoituivat digitaalisen osaamisen, medialukutaidon ja ohjelmointiosaamisen teemoista, joissa opiskelijoiden omat kiinnostuksen kohteet ja ideat ohjasivat tapahtumien sisältöjen suunnittelua ja teknisiä valintoja. Opiskelijat saivat tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen ohjausta opettajilta sekä Yhdessä VakaDigiin! -hankkeen edustajilta. Suunnitelmat olivat opintojaksojen opettajien hyväksymiä ja tapahtumissa käytetyissä sovelluksissa tehtiin suunnitteluvaiheessa opiskelijoiden kesken kokeiluja. Lisäksi opiskelijat kokosivat tekniseen käyttöön liittyviä ohjeita sekä teeman sisällön teoriatausta ymmärrettävään muotoon. Tapahtumissa oli mukana LABin opettaja tai hankkeen edustaja, joka auttoi tarvittaessa opiskelijoita ja tapahtumaan osallistujia teknisissä pulmissa. Tavoitteena oli, että tapahtumista muodostuisi kokonaisuuksia ja lopputuotoksena olisi käyttäjille valmiita, testattuja ja helposti lasten kanssa toteutettavia toimintavinkkejä.

Lapsiryhmät ja varhaiskasvatuksen henkilöstö osallistuivat valmennuksiin, jotka toteutettiin verkkovälitteisesti Zoomissa. Lasten tapahtumissa pyrittiin mallintamaan digitaalisten ympäristöjen käyttöä pedagogisesti lasten ikä- ja kehitystaso huomioiden. Henkilöstölle suunnatuissa valmennuksissa tuettiin digipedagogista suunnittelua sekä digitaalisten sovellusten teknistä käyttöä ja käyttöönottoa.

Yhteissuunnittelu: teema/aihe, työnjako, toteutussuunnitelmat digihetki ja digisak, sisällöntuotanto ja materiaalien valmistelu. Tapahtuman ilmoitus/mainos: tehkää tapahtumaa kuvaava mainos hankkeen instagram kanavalle. Digihetki: suunniteltua tekemistä ja toimintaa puolituntia lapsille zoomissa: suunnitelkaa työnjako, kuka/ketkä ovat tapahtuman vetäjiä, kuka seuraa näyttöä, kuka seuraa chatia ja vastaa chatin kysymyksiin, kuka on materiaalin valmistelija ja kuka kerää palautteet jne. Digisak aikuisille zoomissa: teoriataustan avaus, tekemisen ohjaaminen teknisesti, tapahtuman vetäjien työnjako, miettikää miten jaksotatte tekemisen ja miten saisitte tilanteesta toiminnallisen ja osallistujaa aktivoivan. Yhteenveto: kooste mitä opitte digihetkestä ja digisakista, mitä materiaalia jaatte aikuisille josta voisi olla apua heidän omassa suunnittelussa?

Kuvio 1. Digivalmennustehtävän prosessikuvaus  (Kuvio: Minna Markkanen)

Tapahtumat oli ajoitettu siten, että aamupäivien DigiHetki-tapahtumat oli suunnattu lapsiryhmille, joissa tärkeintä oli leikkiminen ja toiminnallisuus. Ennen tapahtumaa hankkeen Instagram-kanavalla kerrottiin tapahtuman teemasta, sisällöstä ja tarvittavista välineistä, kuten iPadista, sovelluksista tai leikkivälineistä (esim. legoista), joita tapahtumassa käytetään. Lisäksi ilmoitettiin ennakkoon, minkä ikäisille lapsille tapahtuma oli suunnattu. Lapset toimivat tapahtumissa aktiivisesti, ja lapsiryyhmien henkilöstö ohjasi lapsia tarvittaessa paikan päällä. Leikin, toiminnallisuuden ja pelillistämisen avulla harjoiteltiin ohjelmoinnillista ajattelua, perusdigitaitoja ja medialukutaitoa.

Lasten tapahtuman jälkeen samana iltapäivänä henkilöstölle järjestettiin digipedagogiikan valmennus, jossa aiheena oli lasten tapahtuman digipedagoginen suunnittelu ja toteutus. Ne sisälsivät opiskelijoiden suunnitteleman lasten tapahtuman sisällön teoreettisen ja teknisen osuuden. Osallistujat tekivät valmennuksen aikana kokeiluja omalla laitteella, johon he saivat käyttöopastusta ja tukea valmennuksesta.

Mitä digivalmennus opetti?

Tapahtumat toteutettiin verkkovälitteisesti LUT-korkeakoulujen Zoom -verkkoympäristössä. Olennaista lasten tapahtumissa oli visuaalinen ja auditiivinen selkeys. Lapsiryhmien henkilöstöllä oli tekniikan osalta avustava rooli paikan päällä lasten toiminnan tukena sekä Zoomin työkalujen käytössä (chatin, videokameran ja mikrofonin käyttö). Jos tapahtumaan osallistujat pitivät videokamerat päällä, tapahtuman järjestäjät pystyivät hieman seuraamaan lasten tekemisen etenemistä. Avoimet mikrofonit puolestaan välittivät lasten spontaaneja kommentteja, joiden perusteella pääteltiin ilmapiiriä ja työskentelyn etenemistä. Henkilöstöä ohjeistettiin avaamaan mikrofoni tai käyttämään chatia, jos he tarvitsivat lisäohjeita lasten kanssa työskentelyyn. (Salo 2020.)

Hankkeen tapahtumien tavoitteena oli luoda myönteisiä sovellusten käyttökokemuksia ja digipedagogista tukea tapahtumiin osallistuville aikuisille. Kyllösen (2020, 111) mukaan myönteiset käyttökokemukset vahvistavat digipedagogista ajattelua ja edistävät teknologian käyttöönottoa. Tämän vuoksi lapsille ja henkilöstölle suunnatut tapahtumat pyrittiin pitämään myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä. On huomioitavaa, että Zoomin käyttö oli uutta varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Teams-videoneuvottelun käyttö olisi vastaavien valmennustilaisuuksien järjestämisessä jatkossa suositeltavaa, koska siitä varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on aikaisempia käyttökokemuksia. Tällöin uuden verkkoympäristön toimintojen opettelu ei vie energiaa tai huomiota opittavasta asiasta.

On huomioitavaa, että tapahtumissa käytetty teknologia (mm. Zoom) ei ollut ennestään tuttu osallistujille. Se saattoi vähentää kiinnostusta osallistua henkilöstölle suunnattuihin valmennuksiin. Niissä oli toisaalta myös muita osallistumiseen liittyviä haasteita mm. keskittymistä edistävän rauhallisen tilan löytäminen päiväkodista ja lapsiryhmästä irrottautuminen valmennuksen ajaksi. Myös valmennusten pituus ja ajankohta olivat joillekin haasteellisia. Jatkossa olisikin mietittävä vielä tarkemmin, mikä olisi sopivin ajankohta, jotta osallistuminen olisi helpompaa. Ne, joilla oli mahdollisuuksia osallistua digipedagogisiin valmennuksiin, olivat poissa lapsiryhmistä suunnitteluajalla, rauhallisessa tilassa, joko työpaikalla tai kotona. He tulivat hakemaan vinkkejä digipedagogiikan toteuttamiseen ja oppimaan uutta mm. teknologian käyttöönotosta.

Tapahtumat olivat opiskelijoiden suunnittelemia ja toteuttamia. Haastavinta heidän näkökulmastaan oli miettiä ennakkoon tapahtumiin käytettävissä olevaa aikaa suhteessa sisältöön. Opiskelijoiden tekninen osaaminen ja digipedagoginen näkökulma syvenivät tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Vaikka joihinkin tapahtumiin liittyi teknisiä haasteita, niistä opittiin muun muassa, että teknologia on haavoittuvaista. Monet asiat vaikuttivat tapahtumien tekniseen sujuvuuteen. Esimerkiksi ohjelmistojen päivitykset, tietoverkkojen ja nettiyhteyksien häiriöt sekä eri käyttöjärjestelmien yhteensopimattomuus vaikuttivat tapahtumien onnistumiseen. Toisaalta onnistumisia koettiin kuitenkin enemmän. Niistä erityisesti uudet sovellukset (Canva, Freeform, ThingLink) ja vinkit, tekoälykokeilut, sujuva keskinäinen yhteistyö sekä toinen toisensa auttaminen olivat keskeisiä onnistumisen kokemuksia ja vahvistivat opiskelijoiden osaamista.

Lähteet

Kyllönen, M. 2020. Teknologian pedagoginen käyttö ja hyväksyminen: Opettajien digipedagoginen osaaminen. Väitöskirja. University of Jyväskylä, Department of Teacher Education. Jyväskylä. JYU Dissertations 191. Viitattu 18.12.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8057-3

Salo, L. 2020. #4 Etätapahtumat. Podcast. Digi-Erkon iltakoulu. Viitattu 18.12.2024. Saatavissa https://open.spotify.com/episode/2XCIIKUZM6DkjwhlTlHBt1?si=8b21805dca534ac1

Kirjoittaja

Minna Markkanen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa Yhdessä VakaDigiin! -hankkeen projektipäällikkönä ja sosionomikoulutuksen lehtorina. Hän on erikoistunut oppimiseen ja opettamiseen digitaalisissa ympäristöissä.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1057541 (CC0)

Viittausohje

Markkanen, M. 2025. Digirohkeus syntyy kokeiluista ja osaamisen jakamisesta. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/digivalmennusta-toteuttamassa/