Digitalisaatio on viime vuosina ravistellut taloushallinnon normeja ja käytäntöjä. Se on tuonut mukanaan joukon uusia työkaluja, jotka mahdollistavat entistä ketterämmän ja kustannustehokkaamman taloushallinnon sekä helpottavat monia prosesseja. Keskeisin muutosvoima on ollut automatisointi, joka on vähentänyt merkittävästi asiantuntijoiden rutiinitöitä ja vapauttanut aikaa vaativampiin tehtäviin. Nykyään taloushallinnon asiantuntijat eivät enää ole pelkästään kirjanpidon hoitajia, vaan heistä on tullut yrittäjien neuvonantajia, strategisia kumppaneita ja liiketoiminnan sparraajia.
Kirjoittajat: Virpi Huhtaniemi & Jukka Sirkiä
Ennen taloushallinnon asiantuntijoiden työ määriteltiin niin sanotuksi perinteiseksi kirjanpitäjän työksi. Tuolloin kirjanpitäjän työtä kuvasti vahvasti rutiinit, jossa päivät kuluivat suurien tositemäärien kirjauksessa, ja jonka karkeasti sanottuna tärkein tavoite oli viranomaisvelvoitteiden ajallaan hoitaminen. Vaikka tietotekniikka oli jo käytössä, ei automatisoinnista ollut tietoakaan. Kirjanpidon toteutus oli tarkkaa käsityötä, josta vastasi tarkkasilmäinen kirjanpitäjä. Itse asiakkaan kanssa kommunikointiin ei juurikaan satsattu työaikaa, asiakkaisiin oltiin toki yhteydessä ja neuvontaa tarjottiin, mutta kommunikointi oli pikemminkin reaktiivista kuin proaktiivista. Tänä päivänä teknologia on kuitenkin arkipäivää ja tiedostetaan, että se on ylivertainen muistamisessa, virheettömyydessä, rutiinitehtävissä, nopeudessa ja laskemisessa ihmisiin verrattuna. Näin ollen taloushallinnon asiantuntijan rooli rutiininomaisesta ”prosessinhoitajasta” on saanut jäädä ja matka konsultiksi on alkanut. (Aho 2019, 14-18.)
Huhtaniemen (2025) mukaan taloushallinnon asiantuntijoiden työ on muuttunut hyvin perusteellisesti, koska rutiinityöt ovat siirtyneet pääsääntöisesti automatisoinnin, robotiikan ja tekoälyn tehtäväksi. Mitä siis taloushallinnon asiantuntija tekee tulevaisuudessa ja minkälaista osaamista häneltä vaaditaan? Jatkossa taloushallinnon asiantuntijat osallistuvat entistä enemmän asiakkaiden liiketoiminnan kehittämiseen ja päätöksenteon tukemiseen proaktiivisella neuvontatyöllä sekä tarjoten omaa asiantuntijuuttaan ja osaamistaan yrittäjän tueksi.
Muutos ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö jatkossakin taloushallinnon asiantuntijalta vaadittaisi vahvaa substanssiosaamista. Ilman vahvaa substanssiosaamista asiantuntija ei pysty toteuttamaan roolin vaadittuja muutoksia. Taloushallinnon asiantuntijan työ muuttuu kuitenkin enemmissä määrin palveluammattilaisen ja yrityskonsultin roolin suuntaan, jossa asiantuntija odotetaan yhä enemmän laajempaa liiketoiminnan osaamista sekä tarvittaessa vahvaa toimialaosaamista. (Metsä-Tokila 2019, 30–40.) Vuoden 2025 taloushallinnon trendeissä on tuotu esiin, että vuosi 2025 on taloushallinnon saralla asiakkaiden valveutuneisuuden vuosi. Yrittäjät ovat yhä tietoisempia automaation ja tekoälyn tuomista mahdollisuuksista, jonka vuoksi he osaavat myös vaatia taloushallinnon asiantuntijaltaan enemmän ratkaisuja ja asiantuntijuutta liiketoimintansa kehittämiseen. (Lyytikäinen 2024.)
Parhaillaan taloushallinnon asiantuntijan työpäivää on kuvattu hyvin asiakaslähtöiseksi ja proaktiiviseksi. Asiantuntijan arki ei enää täyty pelkästään rutiininomaisista tehtävistä, sillä automaatio hoitaa suuren osan kirjanpidon prosesseista ja kirjauksista. Sen sijaan taloushallinnon asiantuntija käyttää työaikansa asiakkaiden kohtaamiseen, neuvontaan ja liiketoiminnan kehittämiseen. Työpäivät ovat vaihtelevia ja sisältävät puheluita, palavereita, raporttien tulkintaa sekä poikkeamien tunnistamista. Samalla työ edellyttää jatkuvaa oppimista ja oman osaamisen kehittämistä. Nykyajan taloushallinnon asiantuntijan tärkeimmiksi ominaisuuksiksi ovat nousseet hyvät vuorovaikutus- ja viestintätaidot, ongelmanratkaisukyky, kuuntelemisen taito sekä kyky tuntea omat asiakkaansa ja heidän liiketoimintansa. Taloushallinnon asiantuntijan ammatti on muovautunut asiakkaan sparraajaksi ja neuvonantajaksi, mikä tekee työstä entistä merkityksellisempää. (Aho 2019, 281–284.)
Taloushallinnon asiantuntijan rooli kuljetusalan yrittäjän neuvonnassa
Taloushallinnon asiantuntijan, joka työskentelee kuljetusalan asiakkuuksien parissa, on tärkeää tuntea toimiala ja sen erityispiirteet perusteellisesti. Kuljetusala on joutunut viime vuosina kovien koettelemusten eteen, sillä alan näkymiä ovat heikentäneet koronapandemian vaikutukset, Venäjän hyökkäyssota, inflaatio sekä korkojen nousu. Nämä tekijät ovat vähentäneet kysyntää ja heikentäneet alan kannattavuutta. Samanaikaisesti polttoaineiden kallistuminen ja kaluston ylläpitokustannusten kasvu ovat horjuttaneet monien yrittäjien luottamusta omaan tekemiseensä. Näissä olosuhteissa taloushallinnon asiantuntijan rooli neuvonantajana on ollut erityisen merkittävä – hän on auttanut yrittäjiä hahmottamaan kokonaiskuvaa ja vahvistanut ajatusta siitä, ettei haasteiden keskellä tarvitse selviytyä yksin, vaan tukea ja asiantuntevaa neuvontaa on aina saatavilla.
Taloushallinnon asiantuntijan tärkeimpiä tehtäviä kuljetusalan yrittäjän neuvontatyössä on raporttien ja talouden tulkinta, tulevaisuuden ennustaminen eli budjetointi, strateginen neuvonta ja kuljetusalan erityispiirteiden huomioiminen kirjanpidossa. Neuvontatyön tulee olla proaktiivista, säännöllistä ja sellaista, että yrittäjä ymmärtää liiketoimintansa taloutta.
Kuljetusalan yrittäjän kannattaa satsata tilitoimistoon, jossa yhteistyö perustuu johonkin muuhunkin, kun vain siihen, että yrityksen kirjanpito, viranomaisilmoitukset ja tilinpäätös saadaan tehtyä ajallaan. Taloushallinnon tulee olla yrittäjän tärkeimpiä työkaluja yrityksen liiketoiminnan pyörittämisessä ja kasvattamisessa, joten tilitoimiston ja taloushallinnon asiantuntijan valinta kannattaa tehdä tarkasti. Sen sijaan, että etsii kirjanpitäjää hoitamaan yrityksen kirjanpitoa, kannattaa etsiä yhteistyökumppania, neuvonantajaa ja strategista liiketoiminta osaajaa, jolla on katse tulevaisuudessa. (SKAL 2019, 96.)
Lähteet
Aho, A. 2019. Kirjanpitäjästä konsultiksi pääkirja. Helsinki: Alma Talent.
Huhtaniemi, V. 2025. Taloushallinnon asiantuntijan roolin kehittäminen kuljetusalan yrittäjien neuvonnassa. YAMK-opinnäytetyö. LAB ammattikorkeakoulu, liiketalouden koulutusohjelma. Viitattu 1.12.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025121436089
Lyytikäinen, J. 2024. Taloushallinnon trendit 2025. Netvisor. Viitattu 1.12.2025. Saatavissa https://netvisor.fi/blog/taloushallinnon-trendit-2025/
Metsä-Tokila, T. 2019. Taloushallintoalan toimialaraportti 2019. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2019:50. Viitattu 1.12.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-453-2
SKAL. 2019. Kuljetusyrityksen perustaminen ja talous. Helsinki: SKAL Kustannus Oy.
Kirjoittajat
Virpi Huhtaniemi on opiskellut LAB-ammattikorkeakoulussa liiketalouden ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.
Jukka Sirkiä, KTT, DI, omaa vankan kokemuksen IT-palveluyritysten asiakaslähtöisestä liiketoiminnan johtamisesta. Nykyisin hän toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä lehtorina sekä hankeasiantuntijana.
Artikkelikuva: https://pxhere.com/fi/photo/1446499 (CC0)
Viittausohje
Huhtaniemi, V. & Sirkiä, J. 2025. Digitalisaatio mullistaa taloushallinnon – kuljetusyrittäjä saa rinnalleen sparraajan. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/digitalisaatio-mullistaa-taloushallinnon-kuljetusyrittaja-saa-rinnalleen-sparraajan/