Digitaidotko rakettitiedettä?

Digitaaliselle osaamiselle on rakennettu kansalliset kuvaukset ja systemaattisesti etenevä polku varhaiskasvatuksesta, esi- ja perusopetuksen kautta toiselle asteelle ja vapaaseen sivistystyöhön. Perusta digitaaliseen osaamiseen luodaan varhaiskasvatuksessa. Opettajilta digitaalisen osaamisen kuvausten toteuttaminen opetustyössä vaatii entistä laajempaa tietoa ja taitoa. Digitaalisen osaamisen perustana ovat tekniset käyttötaidot. Medialukutaito on avain kriittiseen median tulkitsemiseen ja ohjelmointiosaaminen antaa ymmärrystä siitä, miten digitaalinen maailma toimii.

Kirjoittaja: Minna Markkanen

Koulutuksen digitalisaation kansallinen tavoitetila

Digitaalisuus on uinut meidän jokaisen arkeen. Digitaalisaatiokehitys ei näytä pysähtymisen merkkejä. Digitaalisista taidoista on tullut kansalaistaitoja, joita tarvitaan koko elinkaaren ajan. Digikansalaistaidot haastavat niin lapsia kuin aikuisia. Pelkästään aikuisväestön osaamistasoa tulisi nostaa systemaattisella koulutuksella.

Tuore Opetus- ja kulttuuriministeriön (Berisha ym. 2023, 17) julkaisu sisältää koulutuksen digitalisaation linjaukset vuoteen 2027 haastaa kaikkia koulutusjärjestelmän tasoja, myös meitä LAB-ammattikorkeakoulussa koulutuksen järjestäjinä. Julkaisu tarkoittaa kansallista tahtotilaa kehittää jokaisen oppijan digitaalista osaamista yhdenvertaisesti ja edistää digitaalista oppimista koko oppimispolun ajan. Opetus- ja kulttuuriministeriön (Berisha ym. 2023) linjaukset edellyttävät opetus-, ohjaus- ja kasvatushenkilöstön digitaalisen osaamistason nostamista täydennyskoulutuksen sekä tutkintokoulutusten osaamistavoitteiden ja -sisältöjen tarkennusta. Teknisen- ja mediaosaamisen lisäksi data- ja tekoälytietoisuus, kyberturvallisuus ja tietoturvallinen toiminta ovat osa kansalais- ja työelämätaitoa. Tietoturvallisen toiminnan ja riskienhallinnan tunnistaminen digitaalisissa ympäristöissä on kansalaistaidon lisäksi osa opiskelu- ja työelämätaitoa. (Berisha ym. 2023.)

Mitä digitaalisen osaamisen taidot tarkoittavat käytännössä? TIEKE:n (2023) digitaitotasot tarjoavat konkreettisia kuvauksia osaamistason tunnistamiseen. Aloitteleva käyttäjä ei ole vielä juurikaan perehtynyt eri laitteiden käyttöön, mutta hänellä on motivaatio oppia laitteiden sujuva ja tietoturvallinen käyttö sekä tavoite kriittisen medialukutaidon saavuttamiseen. Peruskäyttäjän taidot vastaavat tietoyhteiskunnan tarpeita ja hän osaa työskennellä yhteisöllisesti sekä ymmärtää teknisesti tietoturvan merkityksen. Peruskäyttäjä osaa toimia digitaalisesti vuorovaikutuksessa eri verkostoissa somealustoilla. Hyötykäyttäjä osaa käyttää tehokkaasti välineitä niin teknisesti kuin informaatioergonomisesti. Tekijänoikeudet ja tiedonhallinta ovat hyötykäyttäjän osaamista, jota hän hankkii sujuvasti lisää elämän eri osa-alueille. (TIEKE 2023.)

Näkökulmaeroista digitaaliseen yhdenvertaisuuteen

Varhaiskasvatus on kasvatuksen, hoidon ja opetuksen kokonaisuus, joissa digitalisaatio näyttäytyy erilaiselta eri näkökulmista tarkasteltuna. Eroja näkökulmiin tuovat mm. henkilöstön erilaiset työroolit, taustakoulutus, työkokemus, digitaalisen osaamisen tasot sekä eri-ikäisten lasten kanssa työskentely. (Mertala 2023.) Esimerkiksi oppimisen näkökulmasta tarkasteltuna digitaaliset ympäristöt tuottavat lisäarvoa oppimiseen ja edistävät oppimista. Kun taas kasvatuksen näkökulmasta keskusteluissa nousevat digiturvataidot. Hoidon näkökulmasta tarkastellaan digitaalisuuden vaikutuksia esimerkiksi lasten keskittymiskykyyn ja fyysiseen aktiivisuuteen.

Yhteinen keskustelu työyhteisössä on edellytys muutosprosessille, jossa henkilöstön yhteinen ymmärrys digitaalisesta osaamisesta kasvaa ja kehittyy. Keskusteluja tulisikin laajentaa työyhteisön ulkopuolisiin ammatillisiin verkostoihin ja lisätä yhteistyötä organisaation tietoteknisten asiantuntijoiden kanssa. Keskustelut huoltajien kanssa lisäävät ymmärrystä lapsen digitaalisesta maailmasta sekä avaavat myös huoltajille keskusteluja digitaalisesta yhdenvertaisuudesta. Hakaliston (2023) mukaan henkilöstön tulisi huolehtia lasten digitaalisesta yhdenvertaisuudesta ja edistää lasten digitaalista osaamista tavoitteiden ja linjausten mukaisesti. Toisaalta kasvattajien tehtävä on suojella lapsia digitalisaation haitoilta ja tehdä yhteistyötä huoltajien kanssa (Hakalisto 2023).

Hyviä tuloksia varhaiskasvatuksen henkilöstön digitaalisen osaamisen kehittämisestä ovat digitsemppauksesta lisääntynyt innostus digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan kehittämiseen (Hemilä 2023; Katajarinne 2023). Digitsemppaus on lisännyt henkilöstön oivalluksia, minäpystyvyyden kokemuksia ja madaltanut kynnystä ottaa digitaalisia välineitä käyttöön pedagogisessa toiminnassa. Verkostomainen työtapa on lisännyt osaamisen jakamista ja uusien oivallusten syntymistä. Digitsempparitoiminta on hyvä tuki varhaiskasvatuksen digipedagogiikan toteuttamisessa.

Yhdessä VakaDigiin! -hanke jatkaa Varhaiskasvatuksen digiosaajaksi! -hankkeessa aloitettua työtä jalkauttaa digitaalista osaamista varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Yhdessä VakaDigiin! -hankkessa toteutetaan varhaiskasvatuksen henkilöstölle valmennusta digipedagogiikan käyttöön ja tuotetaan helposti saavutettavaa, matalan kynnyksen mikro-oppimisen oppimateriaalia varhaiskasvatustyön tueksi. (Opintopolku 2024; VakaDigi.) Vaikka valmennuksesta ja digitsemppauksesta on hyviä tuloksia, muutosprosessi lähtee jokaisesta yksilöstä. Kurkistus lapsen digitaaliseen maailmaan on avain, jonka rinnalle tarvitaan systemaattista täydennyskoulutusta niin digitsemppareille kuin koko henkilöstölle. (Hemilä 2023, Katajarinne 2023.)

“Digitaalisten taitojen opettaminen ei ole mielipidekysymys eikä rakettitiedettä – vaan luonteva osa normaalia varhaiskasvatusarkea” (Hanna Katajarinne 2023)

Lähteet

Berisha, A-K, ym. 2023. Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen digitalisaation tavoitetila. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023: 45. Viitattu 7.12.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-929-5

ePerusteet. Digitaalisen osaamisen kuvaukset. OPH. Viitattu 15.2.2024. Saatavissa https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/digiosaaminen/8706410/tekstikappale/8709071

Hakalisto, L. 2023. Yhteenveto. Luento. OKM:n Digitalisaatio varhaiskasvatuksessa -seminaari 16.11.2023.

Hemilä. 2023. Näkökulmia varhaiskasvatuksen digitalisaatioon. Luento. OKM:n Digitalisaatio varhaiskasvatuksessa -seminaari 16.11.2023.

Katajarinne, H. 2023. Orimattilan varhaiskasvatuksen Digilaukka – digipedagogikkaa kehittämässä. Luento. OKM:n Digitalisaatio varhaiskasvatuksessa -seminaari 16.11.2023.

Opintopolku. 2024. Digitaalisen osaamisen kuvaukset. Viitattu 15.2.2024. Saatavissa https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/digiosaaminen/8706410/tekstikappale/8709071

Mertala, P. 2023. Näkökulmia varhaiskasvatuksen digitalisaatioon. Luento. OKM:n Digitalisaatio varhaiskasvatuksessa -seminaari 16.11.2023.

TIEKE. Digitaitotasot. 2023. Viitattu 30.11.2023. Saatavissa https://tieke.fi/digitaitotasot/

VakaDigi. VakaDigi: Yhdessä VakaDigiin. Viitattu 15.2.2024. Saatavissa https://www.vakadigi.fi/

Kirjoittaja

Minna Markkanen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa sosiaalialan lehtorina ja on osatoteuttajana Yhdessä VakaDigiin! -hankkeessa yhteistyössä LUT-yliopiston ja Turun yliopiston hankekumppaneiden kanssa. Hän on erikoistunut oppimiseen ja opettamiseen digitaalisissa ympäristöissä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/lapsi-torni-rakenneosat-lohkoja-1864718/ (FeeLoona, Pixabay-License)

Julkaistu 15.2.2024