Digitaalisista palveluista sujuvuutta asiakkaille ja helpotusta terveydenhuollon kasvaneeseen kuormaan

Terveydenhuollon kasvaneen kuorman ja talouspaineiden myötä hyvinvointialueilla etsitään helpotusta digitalisaation tuomista mahdollisuuksista. Vanhojen hoitoprosessien tarkastelulla ja niiden digitalisoinnilla haetaan uudenlaisia toimintamalleja ja sujuvuutta asiakkaille. Kokonaan digitalisoitujen asiakasprosessien uskotaan tuovan haluttua säästöä väheneviin resursseihin ja talouspaineisiin.

Kirjoittajat: Laura Ridasmaa ja Anu Venesoja

Digitalisaatio terveydenhuollossa

Digitaaliset palvelut ovat vakiintuneet osaksi nykypäivän terveydenhuoltoa. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatiota säädellään EU:n tasolla sekä kansallisella tasolla (European Comission 2022). Valtionministeriön vuonna 2020 julkaiseman digistrategian tavoitteena on Euroopan digitalisointi vuoteen 2030 mennessä (Valtiovarainministeriö 2021). Digitaalisten käytäntöjen uudistamisella ja digitaalisten palveluiden tuomisella osaksi palveluketjua saadaan poistettua päällekkäistä työtä ja säästettyä resursseja. Digiteknologian ja digitalisaation hyödyntäminen hoitotyössä on yksi ratkaisu jo olemassa olevaan hoitajapulaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016.) Digiteknologia sitouttaa asiakkaita hoitamaan omaa terveyttään, ja asiakkaat pääsevät osallistumaan entistä enemmän omaa terveyttään koskevaan päätöksentekoon. Digiteknologian käyttöönotolla voidaan lyhentää vastaanottojen kestoa ja vaikuttaa myönteisesti asiakaskokemukseen. (Kraus ym. 2021.) Digitaalisten palveluiden lisääntyessä on kuitenkin muistettava, että asiakkaat tarvitsevat edelleen tukea palveluiden käyttämiseen ja ohjausta siihen, miten tuottaa omia tietoja digitaalisia asiointikanavia käyttäen (Herukka ym. 2021).

Koko palveluprosessin digitalisoimisella parempia tuloksia

Ammattilaisten toiminnan muutos on edellytys digitalisaation lisääntymiselle. Digitalisaatiota hyödyntämällä on mahdollista osittain korvata ja helpottaa ammattilaisten rutiininomaisia työtehtäviä. (Herukka ym. 2021.) Valtioneuvoston Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa -selvityksessä huomattiin, että vanhojen prosessien päälle liimatut digitaaliset ratkaisut eivät tuota haluttua hyötyä ja digitaalisista palveluista tavoiteltu hyöty jää vähäiseksi. Digitaalisten palveluiden käyttöönoton yhteydessä on hyvä arvioida koko asiakkaan palveluprosessi uudelleen ja miettiä koko prosessin digitalisoimista, jotta voidaan välttyä päälle liimatuista toimimattomista digiratkaisuista. Digitaalisten palveluiden pitää olla luonteva kokonaisvaltainen osa asiakkaan palveluprosessia, jotta palveluiden täysi hyötypotentiaali saadaan käyttöön. Uusien digitaalisten palveluiden käyttöönottaminen vaatii ylemmän johdon sitoutumista ja keskijohdon muutosmyönteisyyttä. Valtioneuvoston katsauksen perusteella muutoksen onnistuminen on todennäköisempää, jos ammattilaiset voivat luottaa järjestelmien tietoturvallisuuteen ja luotettavuuteen. (Pennanen ym. 2023.) Henkilöstön näkökulmasta digitaalisten palveluiden käyttöönoton onnistumiseen vaikuttaa esimiehen tuki, mahdollisuus osallistua digitaalisten palveluprosessien kehittämiseen ja henkilöstön riittävään tietoon ja taitoon. Selkeä visio ja yhteinen tavoite helpottaa digitaalisten palveluiden juurruttamista osaksi terveydenhuollon palveluita. (Herukka ym. 2021.)

Digitaalisen hyvinvointitarkastuksen käyttöönotto

LAB-ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelija Ridasmaa (2024) selvitti laadullisin menetelmin tutkimuksellisessa kehittämistyössä Omaolon digitaalisen hyvinvointitarkastuksen käyttöönotosta hyötyviä potilasryhmiä ja millaista lisäarvoa hyvinvointitarkastus tuottaa asiakkaan ja ammattilaisten näkökulmasta. Tulosten mukaan digitaalisen hyvinvointitarkastuksen nähtiin hyödyttävän kaikkia pitkäaikaissairaita potilaita ja erilaisiin terveystarkastuksiin tulevia asiakkaita. Etenkin työttömän terveystarkastukseen ja eläkkeeltä perusterveydenhuollon palveluihin siirtyvän asiakkaan nähtiin hyötyvän hyvinvointitarkastuksesta. Tulosten perusteella näyttää siltä, että ammattilaiset ovat muutosmyönteisiä ja heillä on halukkuus ottaa käyttöön uusia digitaalisia palveluita. Haastateltavat toivoivat digitaalisten palveluiden ja automaation tuovan helpotusta työnkuormaan. Ammattilaiset näkivät digitaalisen hyvinvointitarkastuksen mahdollistavan etävastaanottojen käytön lisäämisen ja uudenlaisia työnkuvia ammattilaisille. (Ridasmaa 2024.)

Tutkimuksellisen kehittämistyön tuotoksena syntyi Omaolon digitaalisen hyvinvointitarkastuksen käyttöönottomalliehdotus terveys- ja hyvinvointiasemille (Kuva 1.). Ehdotuksen kohderyhmänä oli käytetty eläkkeeltä julkisen terveydenhuollon palveluiden piiriin siirtyvää asiakasta.

Kuva 1. Omaolon digitaalisen hyvinvointitarkastuksen käyttöönottomalliehdotus terveys- ja hyvinvointiasemille (Kuva: Ridasmaa 2024)

Käyttöönottomalliehdotuksessa on huomioitu koko asiakkaan palvelupolku ensikontaktista ammattilaisen kontaktiin asti. Käyttöönottomalliehdotuksessa on käytetty hyödyksi Omaolon hyvinvointitarkastuksen mahdollistamaa ajanvaraustoiminnallisuutta, jonka kautta asiakas pystyy tietyissä tapauksissa tekemään itse suoraan ajanvarauksen ammattilaisen vastaanotolle. Terveystarkastuksesta vihreän tuloksen saaneet eli asiakkaat kenen terveydentila on optimaalisella tasolla, hoidetaan täysin digitaalisesti. Tällä pyritään säästämään resursseja ja kohdentamaan resursseja korkeamman riskin asiakkaille. (Ridasmaa 2024.)

Lähteet

Herukka, A., Tuohimaa, T., Kiviniemi, L. & Koivunen, L. 2021. Terveydenhuollon ammattilaiset sähköisten palveluiden käyttäjinä ja kehittäjinä. ePooki 13/2021. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut. Viitattu 12.1.2024. Saatavissa https://vanha.oamk.fi//epooki/index.php?cID=2362

Kraus, S., Schiavone, F., Pluzhnikova, A. & Invernizzi, A. 2021. Digital transformation in healthcare: Analyzing the current state-of-research. Journal of Business Research. Vol. 123, 557–567. Viitattu 15.1.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.jbusres.2020.10.030

Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A. & Leskelä, R-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimikunnan julkaisusarja 2023:52. Viitattu 15.1.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-059-2

Ridasmaa, L. 2024. Omaolon digitaalisen hyvinvointitarkastuksen käyttöönottomallin suunnittelu hyvinvointi- ja terveysasemille. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala. Viitattu 17.1.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401171482

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena: sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Viitattu 12.1.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3782-6

Valtiovarainministeriö. 2021. Suomen teknologiapolitiikka 2020-luvulla: teknologialla ja tiedolla maailman kärkeen. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2021:30. Viitattu 15.1.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-367-692-3