Digitaaliset ratkaisut poistotekstiilien kiertotaloudessa – tehokkuutta, yhteistyötä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Poistotekstiilien määrä kasvaa ja kiertotalouden merkitys korostuu entisestään, sillä vuonna 2021 Suomessa syntyi 85,77 miljoonaa kiloa poistotekstiiliä. Digitaaliset alustat tarjoavat uusia mahdollisuuksia tehokkaaseen materiaalien kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön edistäen näin yritysten liiketoimintaa. Lisäksi datan tehokas hyödyntäminen mahdollistaa tarkemman tiedonkeruun, mikä auttaa optimoimaan kierrätysprosesseja, ennakoimaan materiaalivirtoja ja parantamaan resurssienhallintaa koko tekstiilien arvoketjussa.

Kirjoittajat: Sanni Aho, Lea Heikinheimo & Maria Jäppinen

Yritysten on siirryttävä lineaarisesta talousmallista kohti kiertotaloutta. Lineaarisessa taloudessa luonnonvaroja otetaan, niistä valmistetaan jotain ja lopulta tuotteet heitetään pois. Tämä on haitaksi ympäristölle, sillä luonnonvaroja kulutetaan liikaa. (Graham-Nye 2022.) Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää liiketoimintamallien uudistamista ja innovatiivisia ratkaisuja. Nämä voivat luoda uusia työpaikkoja ja tulovirtoja samalla, kun ne säästävät luonnonvaroja ja edistävät kestävämpää taloutta. (Circular Economy Month 2024.)

Muutos kohti kiertotaloutta ei ole yksinkertainen, vaan yritykset tarvitsevat avukseen tehokkaita työkaluja. LAB-ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä ”Poistotekstiilien hyödyntäminen liiketoiminnassa Etelä-Karjalan alueella” tutkittiin, miten poistotekstiilien hyödyntämistä voidaan liittää osaksi liiketoimintaa sekä miten liiketoimintaa voidaan edistää. Opinnäytetyössä esille nousseita kiertotalouden liiketoimintamallien haasteita olivat esimerkiksi logistiikka, tekninen osaaminen, materiaalin laatu sekä materiaalin saatavuus ja saatavuuden takaaminen. (Aho 2024.)

Data tukee tekstiilikiertotaloutta

Tekstiilimateriaaleista saatu data tehostaa kierrätysprosessia, sillä materiaaleihin liittyvä data auttaa oikean kierrätysprosessin valitsemisessa. Datalla voidaan ymmärtää materiaalien teknisiä ominaisuuksia ja niiden kierrätettävyyttä, mikä mahdollistaa entistä tehokkaamman kierrätyksen. Jätevirroista kerätyn datan perusteella voidaan suunnitella uusia tuotteita hyödyntäen jäte- ja sivuvirtoja, mikä tukee materiaalien uudelleenkäyttöä. Lisäksi kuluttajien ostokäyttäytymisen ymmärtäminen ja siitä saatu data auttavat tuotannon mukauttamisessa kysyntään, jolloin tuotteita voidaan valmistaa täsmälleen tarvittava määrä ja hävikkiä minimoida. (Niinimäki ym. 2023, 9.)

Datan avulla tuotesuunnittelijat voivat saada tietoa kierrätysmateriaalien saatavuudesta, mikä tukee kiertotalouteen perustuvaa suunnittelua. Yritykset voivat myös tunnistaa toimitusketjunsa tehottomuuksia ja jätevirtoja, jolloin niille avautuu mahdollisuus myydä kierrätettävää jätettä kierrättäjille. (Niinimäki ym. 2023, 19.) Tiedon jakaminen eri sidosryhmien välillä on kuitenkin haastavaa, mikä voi heikentää datan laatua ja luotettavuutta. Silti data mahdollistaa resurssitehokkuuden optimoinnin, jätteen vähentämisen ja innovaatioiden edistämisen. Data ei siis ole pelkästään työkalu, vaan se voi myös ajaa muutosta eteenpäin, vaikkakin sen käyttöön liittyy haasteita. (Vandenbosch 2023.)

Datan hallinta voi olla monimutkaista ja siihen liittyvä lainsäädäntö vaikeasti tulkittavaa. Lisäksi yritysten ja organisaatioiden omaksumat ratkaisut eivät aina ole yhteensopivia. Muun muassa eurooppalainen Gaia-X-hanke pyrkii ratkomaan Euroopan datatalouskehityksen haasteita luomalla avoimen innovaatioekosysteemin, joka lisää digitaalisten palveluiden läpinäkyvyyttä ja vähentää riippuvuutta yksittäisistä palveluntarjoajista. (Sitra 2024.)

Kierrätysinfrastruktuurin digitalisointi

Tekstiilien kiertotalouden ja kierrätyksen kehittäminen vaatii sujuvaa tiedonkulkua ja tehokkaampaa infrastruktuuria. Tällä hetkellä manuaalinen tiedonsyöttö ja tarkistus hidastavat tekstiilien keräystä, lajittelua ja kierrätystä, mikä heikentää kierrätyksen tehokkuutta. Yhdistämällä nämä fyysiset vaiheet digitaalisiin järjestelmiin voidaan varmistaa koko prosessin läpinäkyvyys ja jäljitettävyys. Esimerkiksi jätteen kartoitus ja toimitusketjun hallinta helpottuvat, kun fyysiset ja digitaaliset osat toimivat yhtenä kokonaisuutena. (Vellanki & Gopinath 2023, 25.)

Toimivaa infrastruktuuria tukevat muun muassa eri toimijoiden käyttöön rakennetut avoimet alustat, kuten Reverse Resources (2024), joka tarjoaa kattavan tietokannan tekstiilien keräilijöistä, lajittelijoista ja kierrättäjistä 34 eri maassa, mukaan lukien Suomesta ja Ruotsista. Alustalle on jo rekisteröitynyt satoja valmistajia, kierrättäjiä ja jätteenkäsittelijöitä, mikä helpottaa oikeiden palveluiden löytämistä ja tehostaa kierrätyksen logistiikkaa. (Wright 2022.) Myös Waste and Resources Action Programme (WRAP) ylläpitää vastaavaa tietokantaa, joka sisältää yli 200 eurooppalaista lajittelijaa, esikäsittelijää ja kierrättäjää (Waste and Resources Action Programme 2024). Mukana on myös suomalaisia yrityksiä, kuten Dafecor, Infinited Fiber ja Ioncell. WRAP tietokanta tukee näin tekstiilien kiertotalouden laajenemista erityisesti eurooppalaisella tasolla. (WRAP Textiles Sorting and Recycling Database.)

Suomalainen Materiaalitori-palvelu puolestaan tarjoaa yrityksille markkinapaikan, jossa ne voivat etsiä ja tarjota materiaalia kierrätystä varten. Tämä parantaa materiaalivirtojen kohtaamista kansallisesti, mahdollistaen raaka-aineiden tehokkaamman uudelleenkäytön ja vähentäen jätteenkäsittelyn tarvetta. (Materiaalitori.fi 2024.)

Kuitenkin nykyiset alustat ja tietokannat, kuten Reverse Resources, WRAP ja Materiaalitori, eivät vielä täysin ratkaise ongelmaa yhtenäisen alustan puutteesta. Tämä johtuu siitä, että vaikka tuotetietoa kerätään laajasti, sitä ei ole keskitetty yhdelle alustalle. Yhden keskitetyn alustan puuttuminen tekee tarjonnan ja kysynnän kohtaamisesta hajautuneiden alustojen kautta haastavaa. (Hatara 2023, 38.)

Digitalisaation mahdollisuudet kestävän liiketoiminnan tukemisessa

Kiertotalouden liiketoimintamalleissa digitaaliset alustat ovat keskeisessä roolissa, erityisesti datan jakamisen ja tuotteiden jäljitettävyyden tukemisessa. Digitaaliset ratkaisut parantavat materiaalien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä, mutta tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Laaja-alainen digitalisaatio kiertotaloudessa mahdollistaa tehokkaan resurssienhallinnan ja kestävän arvoketjun, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2022, 20.)

Yhden yhteisen digitaalisen alustan kehittäminen voisi olla ratkaisu, jolla tekstiilien kierrätys saadaan tehokkaammin hyödynnettyä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Digitaalisiin alustoihin liittyy kuitenkin riskejä. Alustoihin voi kohdistua palvelukatkoksia ja jos toiminta keskitetään yhdelle isolle alustalle, palvelukatkokset voivat olla suuri haitta kaupankäynnille. Hakkerit ovat myös riski digitaalisilla alustoilla, sillä ne voivat saada käsiinsä arkaluontoista materiaalia. (NSW Government 2024.)

Digitalisaatio tarjoaa etuja siirtymässä kohti kestävämpää liiketoimintaa. Erilaiset tietokannat mahdollistavat, että kaikki tekstiilien kierrätykseen osallistuvat toimijat pääsevät käsiksi samaan tietoon reaaliaikaisesti. Toimijat voivat seurata kerätyn tekstiilin määrää, sen materiaalikoostumusta ja käsittelyn etenemistä, mikä parantaa läpinäkyvyyttä ja sujuvoittaa yhteistyötä. Tieto poistotekstiilimääristä voi auttaa optimoimaan toimitusketjuja sekä hallitsemaan varastoja paremmin ja ennustamaan materiaalitarvetta tarkemmin, mikä voi tehostaa kierrätysmateriaalin käyttöä.

Digitalisaatio avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, sillä yritykset voivat myydä syntyviä sivuvirtoja ja tekstiilijätteitä muille yrityksille. Näin digitalisaatio luo uusia tulovirtoja ja voi vähentää jätteen määrää. Digitaaliset alustat voivat auttaa yrityksiä siirtymään kohti kestävämpää liiketoimintaa tuomalla kierrätysraaka-aineet helposti saataville. Näin ne voivat vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja siirtyä kohti kiertotaloutta. Digitaalisilla alustoilla materiaalien kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

Lähteet

Aho, S. 2024. Poistotekstiilien hyödyntäminen liiketoiminnassa Etelä-Karjalan alueella. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 22.10. 2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024110727578

Circular Economy Month. 2024. Social and Economic Benefits of Circular Economy. Viitattu 9.11.2024. Saatavissa https://circulareconomymonth.ca/about-circular-economy-month/social-and-economic-benefits/

Graham-Nye, J. 2022. World Economic Forum. Viitattu 9.11.2024. Saatavissa https://www.weforum.org/stories/2022/05/the-circular-economy-how-it-can-be-a-path-to-real-change/

Hatara, E. 2023 Utilization of Digital Technologies For The Circular Economy of Finnish Fashion Industry. Master’s thesis. Lappeenranta-Lahti University of Technology LUT. Viitattu 22.10.2024. Saatavissa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/166051/Diplomity%F6_Hatara_Ella.pdf;jsessionid=C0B529ABFBA6A75532612F36130A268E?sequence=1

Materiaalitori.fi. 2024. Materiaalitori. Viitattu 22.10.2024. Saatavissa https://info-materiaalitori.fi

Niinimäki, K., Cura, K., Heikkilä, P., Järvinen, S., Mäkelä, S-M., Orko, I. & Tuovila, H. 2023. How data can enhance circular economy of textiles. Aalto Yliopisto. Viitattu 23.10.2024. Saatavissa https://aaltodoc.aalto.fi/server/api/core/bitstreams/ee419a83-2cdc-4f63-bfcc-d1befa8c0eb4/content

NSW Government. 2024. Social media and digital platforms: Balancing opportunities and risks. Viitattu 9.11.2024. Saatavissa https://www.smallbusiness.nsw.gov.au/news-podcasts/news/social-media-and-digital-platforms-balancing-opportunities-and-risks

Reverse Resources. 2024. A SaaS platform to digitalise, connect and scale global textile-to-textile recycling. Viitattu 22.10.2024. Saatavissa https://reverseresources.net

Sitra. 2024. Gaia-X Suomi. Viitattu 10.11.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/aiheet/gaia-x-suomi/

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. Kiertotalouden digitalisaatio ja ekosysteemit – Nykytila, tavoitearkkitehtuuri ja toimenpiteet. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:66. Helsinki. Viitattu 9.11.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-989-6

Vandenbosch, B. 2023. Unlocking the circular economy’s potential with a data-driven approach to recycling. Recycling Today. Viitattu 23.10.2024. Saatavissa https://www.recyclingtoday.com/article/data-driven-approach-to-recycling-drives-circular-economy/

Vellanki, D. & Gopinanth, J. 2023. Connecting Threads: Assessing Digital Solutions and Needs for Circular Textiles. T-Rex Project. Viitattu 22.10.2024. Saatavissa https://trexproject.eu/wp-content/uploads/2023/11/Connecting-Threads-Assessing-Digital-Solutions-and-Needs-for-Circular-Textiles-T-REX-Project-White-Paper.pdf

Waste and Resources Action Programme. 2024. Textiles Sorting and Recycling Database. Viitattu 23.10.2024. Saatavissa https://www.wrap.ngo/resources/tool/textiles-sorting-and-recycling-database

WRAP Textiles Sorting and Recycling Database. Recycling list. Viitattu 23.10.2024. Saatavissa https://airtable.com/appHr39OzGJywew0j/shr8Ngc3JEAGtGSDy/tblDyeL0sk5oPjIfH/viwmpu6MS8EZoKatp

Wright, B. 2022. Digital platform to facilitate textile-to-textile recycling. Viitattu 22.10.2024. Saatavissa https://www.just-style.com/news/digital-platform-to-facilitate-textile-to-textile-recycling/

Kirjoittajat

Sanni Aho, opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa ympäristötekniikan tutkinto-ohjelmassa.

Lea Heikinheimo, TkT, työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun teknologiayksikössä yliopettajana ja tutkijana sekä ETKATEX-projektissa ohjausryhmän jäsenenä.

Maria Jäppinen, työskentelee TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulussa teknisten ja bioperäisten materiaalikiertojen parissa.

Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/577585/ (Pexels License)