Digitaalisuutta pyritään edistämään LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelmassa. Opetustyön ammattilaisilta vaaditaan tänä päivänä uudenlaisia työskentelytapoja ja erilaisten opetusmenetelmien käyttöönottoa. Hoitotyön tiimin kaksi opettajaa, Mervi Hietanen ja Katja Kylliäinen, kertovat tässä artikkelissa näkemyksiään ja ehdotuksiaan kehittämisen tarpeista käytyään Digiope-koulutuksessa vuonna 2023.

Kirjoittajat: Mervi Hietanen ja Katja Kylliäinen

Miksi digiosaamista tulee lisätä?

Digipedagogiikan määrittelyyn liittyy vahvasti oppimisprosessin suunnittelu ja näkyväksi tekeminen. Digipedagogiikasta puhutaan silloin, kun digitaalisten ympäristöjen erityispiirteet ja vaikutus opetuksen suunnitteluun ja oppimisprosessiin huomioidaan. Tämä vaatii uudenlaista ajattelua ja ymmärrystä oppimisesta ja opettamisesta. Lisäksi se vaatii aikaresurssia opettajille, jotta heidän ammatillinen osaamisensa lisääntyy.

Uudenlainen pedagogiikka täytyy myös omaksua ja siihen pitää uskoa. Kyllösen (2020) mukaan opettajat näkevät teknologian käytön olevan perusteltua silloin, kun se edesauttaa jonkun muun asian oppimista. Lisäksi opettajien voidaan tulkita edellyttävän teknologian käytön tuovan lisäarvoa omalle työlleen, oppimisprosessin toteuttamiselle ja ohjaamiselle. (Kyllönen 2020) Nämä ovat keskeisiä asioita mitä Digiope-koulutuksessa myös painotettiin.

Digiope-koulutuksen yksi osa-alue oli tehdä kehittämistehtävä, joka antaa valmiuksia oppilaitoksen tai asiantuntijayhteisön pedagogiseen kehittämiseen sekä toimimaan digitaalisen osaamisen vertaismentorina. LABilla on alkamassa Digivisio 2030-hankkeen myötä erilaisia koulutuspaketteja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Lisäksi olisi hyvä suunnitella OPS-tasoisesti ja tiimityön kautta eri koulutusalojen opetuksen laadun kehittämistä ja varmistamista.

Hietanen ja Kylliäinen keskittyivät suunnittelemaan digistrategiaa omassa yksikössään sekä tuomaan näkyväksi digioppimisen suunnittelun prosessia videomateriaaleja tuottamalla. He suunnittelivat opetuksen kehittämistä vertaismentorointimallia (verme), jota voisi hyödyntää digiopetuksen kehittämisessä.

Digistrategia käytäntöön

Euroopan komissio on laatinut kouluttajien digitaalisen pätevyyden viitekehyksen (DigCompEdu). Sen mukaan digitaalitekniikan todellinen potentiaali on opetusprosessin painopisteen siirtäminen opettajavetoisista oppijakeskeisiin prosesseihin. Kouluttaja on mentori ja opas oppijoille heidän oppimisprosessinsa aikana. Tässä mielessä, digitaalisesti pätevien kouluttajien on kyettävä suunnittelemaan uusia tapoja tarjota digitaaliteknologian tukemia ohjausta ja tukea oppijoille, yksilöllisesti ja kollektiivisesti sekä käynnistää, tukea ja valvoa sekä itseohjautuvuutta että yhteistoiminnallista oppimista. (Euroopan komissio)

Yhteiskehittäminen ja yhteisoppiminen

Yhteiskehittäminen on myös keskiössä, kun digiope-koulutusta jalkautetaan osaksi strategiaa. Formaalin koulutuksen jälkeen tapahtuu oppimisen jakaminen työyhteisössä, mikä tarkoittaa esim. tiimityötä ja vertaismentorointia. Tämän jälkeen osaaminen lisääntyy kokemuksesta oppimisen kautta; tämä vaatii työntekijältä uskaltautumista tarttua haasteisiin ja esihenkilöiltä työtehtävien kautta oppimisen mahdollistaminen.

Opetusta olisi hyvä toteuttaa entistä enemmän yhteisoppimisen näkökulmasta. Männistön (2020) mukaan digitaalinen yhteisoppiminen lisää opiskelijoiden tietoja ja hoitotaitoja. Yhteistoiminnallinen oppiminen digitaalisissa oppimisympäristöissä lisäsi hoitotyön opiskelijoiden vuorovaikutustaitoja ja yhteistyötaitoja, ongelmanratkaisutaitoja, tyytyväisyyttä ja motivaatiota oppimiseen. (Männistö 2020) Opettajan täytyy auttaa opiskelijoita tutustumaan virtuaalisesti toisiinsa. Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys on edelleen tärkeä asia oppimisessa, mikä vaatii opettajan ohjausta.

Vertaismentorointimalli – benchmark HAMK

Digiopettajakoulutuksessa kävimme läpi tulevaisuuden työelämän ja tulevaisuuden tarpeita koulutuksen kehittymiselle. Tarkastelimme oman opetuksemme näkökulmasta, miten tulevaisuuden opiskelija voisi oppia ammattia ja minkälaisia pedagogisia mahdollisuuksia meidän tulisi huomioida saavutettavuuden ja yhä yksilöityvämmän opetuksen osalta. Koulutus avarsi omaa ajattelua siitä, mitä mahdollisuuksia tuovat pelillisyys, tekoäly ja digitaalisuus opetukseen. Mahdollisuudet toteuttaa moninaista ja havainnollistavampaa opetusta verrattuna siihen, miten itse tällä hetkellä opetan, ovat laajemmat. Esimerkkinä 360 videoiden ja kuvien kautta hyvinvointialan työelämän maailma avautuu jo ennen ensimmäisiä työelämäharjoitteluita opiskelijoille entistä laajemmin. Havainnollistavien videoiden ja kuvien kautta pystyy tuomaan työelämän konkreettisesti osaksi opetusta, mikä esimerkiksi sairaanhoidossa käytettävien työvälineiden osalta on mahdollisuuksineen rajaton.

Oppimisprosessin ohjaaminen digitaalisissa ympäristöissä linkittyy digiopettajakoulutuksen aloittaneeseen tulevaisuuden työelämä – teemaan. Digitaalinen oppimisprosessi ei vähennä tai syrjäytä opettajan roolia. Enemmänkin opettajan rooli korostuu ohjauksen sekä asioiden ja ilmiöiden esiintuojana. Digitaalisuus ei myöskään tarkoita välttämättä opettajan roolia erilaisen sovelluksen hallitsijana, vaan niiden moninaisuuden mahdollistajana koulutuksessa. Tämänhetkisten käytössä olevien sovellusten kautta olemme päässeet tietylle tasolle opetusteknologiassa, tästä onkin hyvä mahdollisuus lähteä suunnittelemaan, mitä digitaalinen oppimisympäristö LABin hoitotyönkoulutusohjelmassa voisi olla?

Vertaismentoroinnin tarkoitus on mahdollistaa työssäoppiminen ja edistää työhyvinvointia. Vertaismentoroinnissa eli vermessa pyritään siis tietoisesti yhdistämään arkielämässä ja työssä tapahtuvaa oppimista. Jaetaan osaamista suunnitellusti ja päämäärätietoisesti, samalla kehittäen opetuksen sisältöä. HAMKn mallin mukaan selkeä tavoite, aikataulutus, jatkuva reflektio ja etenemisen arviointi tekemisen joka vaiheessa sekä resurssointi mentorointiin, ovat mahdollistaneet heillä opetushenkilöstön toimintakulttuurin kehittämisen. (Leppisaari 2019)

Osaamisen jalkautuminen tiimeissä

LABissa on käytössä 360 kamera, jolla lähdemme yhteistyössä työelämän kanssa toteuttamaan digitaalista opetussisältöä. Tarkoituksena on kevään 2024 aikana ylläpitää opittuja koulutuksen tuomia taitoja sekä kehittää osaamistamme edelleen. Opetussisällöt tulevat käynnissä oleville kursseille ja ovat siten myös opettajakollegoidemme käytössä. 360 kuvien ja videoiden kautta oppiminen ei vaadi AR/VR laseja, vaan opiskelijat pystyvät omilta koneiltaan niitä käyttämään.

Hoitotyöntiimeissä on useita digiosaajia ja osaaminen tulisi mahdollistaa näkyväksi. Opetusesimerkkien avulla saamme parhaiten kiinni digitaalisista mahdollisuuksista, opettajat pedagogian ja opetussisältöjen asiantuntijoina näkevät mihin tai minkälaiseen aiheeseen ne parhaiten sopisivat. Digitaalisten opetussisältöjen luomisessa hyvä voimavara ovat myös opiskelijat. Opiskelijoilta saa välittömän perustellun palautteen toimiko sisältö oppimista lisäävänä, oliko se helppokäyttöistä ja mitä lisämerkitystä se kurssille antoi.

Lähteet

Euroopan komissio. Digital Competence Framework for Educators (DigCompEdu). Viitattu 28.12.2023. Saatavissa https://joint-research-centre.ec.europa.eu/digcompedu_en?prefLang=fi&etrans=fi

Kyllönen, M. 2020. Teknologian pedagoginen käyttö ja hyväksyminen: Opettajien digipedagoginen osaaminen. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. JUY dissertations 191. Viitattu 28.12.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8057-3

Männistö, M., Mikkonen, K., Kuivila, H-M., Virtanen, M., Kyngäs, H. & Kääriäinen M. 2020. Digital collaborative learning in nursing education: a systematic review. Scandinavian Journal of Caring Sciences 34 (2), 280–292.

Leppisaari, I. 2019. Onnistuneen vertais- ja digimentoroinnin tekijät, eAMK. Onnistuvan eRyhmämentoroinnin keskeiset tekijät. Viitattu 15.11.2023. Saatavissa https://www.eamk.fi/fi/tyoelamayhteistyo/digimentorointi/

Kirjoittajat

Mervi Hietanen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina. Hän osallistui viime vuonna yhdessä Katja Kylliäisen kanssa Hämeen ammattikorkeakoulun Opetusalan erikoistumiskoulutukseen Digiope.

Katja Kylliäinen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa hoitotyön lehtorina.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/kannettavat-tietokoneet-tapaaminen-593296/ (Pixabay Licence)

Julkaistu 30.1.2024

Viittausohje

Hietanen, M. & Kylliäinen, K. 2024. Digiosaamisen kehittäminen hoitotyön tiimissä. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/digiosaamisen-kehittaminen-hoitotyon-tiimissa/