Digiaika haastaa organisaatioiden hallintoa ja johtoryhmiä

European Institute for Advanced Studies in Management (EIASM) järjesti yritysten hallintoa käsittelevän Boards, Governance and Society -seminaarin maaliskuussa 2024. EAISM on kansainvälinen johtamisen tutkimuksen ja opetuksen verkosto, johon kuuluu yli 70 000 johtamisen tutkijaa eri puolilta maailmaa. Seminaari tarjosi kattauksen näkökulmia hallintoon. Paikkana oli kauppakorkeakoulu TBS Education Barcelonassa. Osallistujat tulivat ympäri Eurooppaa ja Filippiineiltä saakka. Seminaaria organisoivat alaa uudistaneet professorit ja tutkijat. Myös osallistujat tutkivat aihetta kukin omasta näkökulmastaan.

Kirjoittaja: Heidi Myyryläinen

Organisaatioiden hallinto on kehittyvä ilmiö

Yritysten hallinnon (corporate governance) tutkimusta on tehty eri aloilta, erilaisista teorioista ja lähestymistavoista käsin. Esimerkiksi suosittuja aiheita ovat olleet yritysten johdon ja hallituksen väliset suhteet, hallituksen prosessit, tiimidynamiikka, johtaminen, vuorovaikutus kokouksissa ja kokousten ulkopuolella. Tutkimuksessa on myös huomioitu erilaiset omistustyypit ja hallitusrakenteet. Erilaiset yritykset ovat erilaisia. Toistuvia aiheita ovat olleet sidosryhmät, luottamus, valta, normit, koodit, arvo ja arvon luominen. Se mitä arvo on, ja kykeneekö yrityksen hallitus luomaan arvoa, ei ole itsestään selvää. Yrityksen hallitus voi kompastua monenlaisiin ansoihin ja kauas katsova yhteinen päätöksenteko ei ole aina helppoa.

Tutkimus tarjoilee monenlaisia aineksia, niin näkökulmia hyvään hallintoon ja parhaisiin käytänteisiin kuin myös erilaisten kontekstien merkitystä hallintotavoille. Sen lisäksi että organisaatioiden erilaisuuden kirjo on laaja, myös ympäristö ja olosuhteet vaikuttavat merkittävästi. On vertailtu myös eri maiden yritysten hallintokäytänteitä ja pystytty todentamaan, että institutionaalisella ympäristöllä, erilaisilla säädöksillä ja kulttuurisilla tekijöillä on vaikutusta hallintoon.

Myös erilaisten hallituksen tehokkuutta ja hallitusominaisuuksien ja toimintojen yhteyttä organisaation menestykseen on tutkittu. On tutkittu lukuisia muuttujia, kuten hallituksen kokoa, kokoonpanoa ja rakennetta. Toisaalta on myös havaittu, että on valtava määrä muitakin muuttujia. Tutkimustulokset näyttävät siltä, että yritykset, joissa hallituksessa on useampaa kuin yhtä sukupuolta menestyvät paremmin. Useat tutkimukset yrittävät ymmärtää, miten diversiteetti toteutuu hallitustyöntelyssä ja muissa käytännöissä. Vaikka tutkimus hallintoon liittyen on kasvanut paljon, niin tutkimatonta maastoa riittää edelleen silmin kantamattomiin.

Digiaika haastaa johtokuntien ja ohjausryhmien jäseniä

Seminaari toi näkökulmaa myös Distance LAB -hankkeen teemoihin. LAB-ammattikorkeakoulu toimii kumppanina verkottuneessa Itämeren aluekehityshankkeessa, jossa on toteuttajia kuudesta eri maasta. Distance LAB -hanke tulee digiajan yrityksiä ja julkista sektoria navigoimaan digiajan haasteissa ja etätyössä ja liiketoiminnassa monesta eri näkökulmasta. Hankkeen työkalut antavat näkökulmia erilaisiin virtuaalisiin yhteistyö- ja kehittämisvaiheisiin – innovointiin ja kommunikointiin, kestävyyteen ja liiketoimintastrategioihin.

Digitaalisuus muuttaa jatkuvasti toimintaympäristöä ja kilpailuvoimien dynamiikkaa kaikilla aloilla. Siksi kaikenlaiset organisaatiot kohtaavat digitaalisuuden vaikutuksia, mahdollisuuksia ja myös uhkia. Vaikutus ulottuu monelle eri tasolle. Yhden ulottuvuuden muodostaa yksilöiden, ryhmien, organisaatioiden ja verkostojen työtapojen johtaminen – silloinkin kun automatisoidaan ja skaalataan. Tämä vaatii uudenlaisia mielenmalleja ja kompetensseja myös organisaation hallituksilta ja kaikenlaisilta virallisilta ja epävirallisilta päättäviltä ja ohjaavilta ryhmiltä. Näiden ryhmien päätöksenteossa käytetään yhä monipuolisemmin monenlaista digitaalista dataa. Yhteistyö voi olla yhä useammin myös etäyhteistyötä. Parhaimmillaan johtoryhmän jäsenet tuovat kukin arvokasta osaamista ja katsovat yhdessä myös riittävän pitkälle organisaation tulevaisuuteen. Digitaalisuus läpileikkaa organisaatioita ja haastaa katsomaan suuria kokonaisuuksia, johon kuuluvat ihmiset, teknologia, prosessit, data, rakenteet ja arvon luomisen periaatteet.

Osa muutoksista tapahtuu kuin huomaamatta tai vahingossa, osa on tietoisia valintoja tiedon keräämisessä ja hyödyntämisessä, tuotteissa, palveluissa ja päätöksen teossa. Digitaalisuuden tuottelias hyödyntäminen ei tapahdu vahingossa vaan vaatii sitoutunutta otetta, osaamista ja monipuolista kehittämistä. Useat laajat selvitykset kuvaavat, että digitaalisesti kehittyneemmät organisaatiot menestyvät paremmin eri toimialoilla maailmanlaajuisesti. Distance LAB -hanke (LAB-ammattikorkeakoulu 2024) korostaa yritysten aktiivista strategista kokonaisvaltaista otetta, vastuullisuuden kasvattamista ja kilpailuedun löytämistä. Mahdollisuuksien hyödyntämisen ja oman strategisen, dynaamisen aseman löytämisen ohella korostuu myös riskien johtaminen ja eettinen vastuu. Projektin tuottamat työkalut ovat testattavissa vuoden 2024 aikana, ja ne julkaistaan vuoden 2025 aikana projektin alustalla kaikkien saataville.

Hallitusten, johtokuntien tai ohjausryhmien rooli ja osaaminen on keskeistä. Päätökset digitaalisista resursseista, toimintatavoista ja innovaatio-, kokeilu- ja kehittämiskulttuurista eivät ole merkityksettömiä. Kaikenlaisten hallitusten, johtokuntien ja ohjausryhmien jäsenten kannattaa tiedostaa hyvin vastuunsa, olla aktiivisia ja panostaa toimivaan keskinäiseen yhteistyöhön – unohtamatta organisaationsa sidosryhmiä ja yhteiskuntaa. Kuinka teidän organisaationne varmistaa jatkuvan oppimisen ja kilpailukyvyn?

Lähteet

LAB-ammattikorkeakoulu. 2024. Distance LAB – remote service hub for SME’s and public sector. Viitattu 28.3.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/distance-lab-remote-service-hub-smes-and-public-sector