DesignSpurtin hankeideoinnilla kohti vastuullisuutta

DesignSpurtti luo uusia, LAB-ammattikorkeakoulun strategian mukaisia mahdollisuuksia hankeideoinnille. Osallistujia kannustetaan rohkeasti heittäytymään prosessiin, joka johtaa kohti strategian ytimessä olevaa vastuullisuutta. Tällöin vahvistetaan edellytyksiä saavuttaa yhteinen tavoite kestävän tulevaisuuden rakentamisesta.

Kirjoittaja: Mari Mynttinen

Helmikuussa 2024 DesignSpurtin alkutapaamiseen osallistui liiketalouden, hyvinvoinnin, muotoilun, tekniikan ja kielikeskuksen yksiköiden edustajia. Kokoontumisten keskeisenä tavoitteena on edistää LABin strategian mukaista vastuullisuutta. Monialaisen yhteistyön keskiössä ovat näkyvyyttä, kilpailukykyä, vaikuttavuutta, kasvua ja tehokkuutta vahvistavat innovaatiot. Toteutuakseen ne vaativat uskallusta, luovuutta, rohkeutta ja heittäytymiskykyä.

Vastuullisuus LABin strategian keskiössä

Ensimmäinen DesignSpurtin Bootcamp-kokoontuminen pidettiin 12.3.2024 Iitissä teemalla ”vastuullisuus”. Mitä vastuullisuus tarkoittaa LABissa? Se tarkoittaa sitä, että LAB toimii Yhdistyneiden kansakuntien (YK) Global Compact -yritysvastuualoitteen ohjeiden ja periaatteiden mukaisesti. LAB sitoutuu YK:n Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotka jaetaan ja tallennetaan YK:n yritysten vastuullisuustoimien verkkosivustolle. (LAB 2024a.) Työelämän uudistamisen näkökulmasta vastuullisuus tarkoittaa organisaation kykyä kouluttaa kestävyyttä edistäviä osaajia, jotka pystyvät tarjoamaan ratkaisuja yhteiskunnan tarpeisiin. Opiskelijoiden ja yritysten yhteistyössä pyritään kehittämään innovaatioita, jotka edistävät ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Näiden innovaatioiden avulla voidaan tukea ihmisten ja ympäristön hyvinvointia sekä varmistaa kestäviä toimintaedellytyksiä sekä yrityksille että kaupungeille. Kaikki LABin koulutus- ja sidosryhmätoiminta noudattelee opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kehityksen linjauksia. (LAB 2024b.)

Sosiaalisen vastuullisuuden näkökulmasta LABissa halutaan taata ihmisoikeuksien globaali toteutuminen sekä yritystoiminnassa että liiketoimintasuhteissa. Sosiaalinen vastuullisuus tarkoittaa tasa-arvoista kohtelua, oikeudenmukaisuutta, monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Parhaimmillaan sosiaalinen vastuullisuus tuottaa terveyttä ja turvallisuutta yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle. Tarvittaessa vastuullisuusosaamista voidaan hankkia tai vahvistaa eri verkostoilta. (Eskelinen 2024.)

Vastuullisen toiminnan edellytykset ja haasteet

DesignSpurtissa pohdittiin vastuullisuutta monialaisissa, noin viiden hengen ryhmissä. Keskustelut taloudellisen vastuullisuuden ympärillä saavat tukea aiemmasta kirjallisuudesta. Tiedetään, että kuluttajien voi olla vaikea arvioida tuotteen tai palvelun kestävyyttä ja vastuullisuutta (Eskelinen 2024). Vastuullisuuden edellytykseksi nähtiin muun muassa vertaisarvioitu, näyttöön pohjautuva tutkittu tieto (Strand ym. 2019). Ilman luotettavaa tietoa vastuullisuuden ymmärtäminen voi olla vaikeaa.

Vastuullisuuden toteutumiseksi yksilöt, yhteisöt ja yhteiskunta tekevät valintoja, joihin vaikuttavat tunteet, arvot, asenteet ja mielikuvat (Moilanen ym. 2021; WHO 2018, 2021). Tästä syystä tunteiden, arvojen ja asenteiden tiedostaminen sekä yhteinen ymmärrys siitä, millaista mielikuvaa organisaatiosta halutaan rakentaa, tukee vastuullisen toiminnan toteutumista. Esimerkiksi solidaarisuus asenteena on tunnistettu yhteisölliseksi vastuuksi yhteisön terveyden hyväksi (Jallinoja & Väliverronen 2021). Kokemukset ja käsitykset vaihtelevat yksilöllisesti. Minkä toinen näkee tärkeänä, voi toiselle puolestaan olla merkityksetöntä. Ihminen keskittyy ja panostaa siihen, minkä kokee tärkeäksi (Venäläinen 2014).

Ajan priorisointi on asiantuntijatyössä paljolti omissa käsissä. Vastuullisen toiminnan toteutumiseksi aikaa tarvitaan. Aika on resurssina rajallista ja sitä on olemassa saman verran kaikille. Aika on arvokkain asia, jota toisilta voi saada tai toisille antaa. Harva haluaa, että kukaan sitä vie, vaan mieluummin aikaa otetaan vastaan. (Heikkinen 2024.) Aikaa tarvitaan keskusteluille erilaisista näkemyksistä, jolloin voi rikastuttaa omaa ajatteluaan. Yhteistyöhön varattu aika voi lopulta jopa sitä säästää. Ajan antaminen ja sen saaminen onkin hankeideoinnissa keskeistä, jotta LAB-työskentelyn monialainen vastuullisuus voi yhä vahvemmin toteutua.

Kohti vastuullisia innovaatioita

DesignSpurtin osallistujien tapaamiset jatkuvat. Parhaimmillaan saadaan aikaan innovaatioita, jotka edistävät sosiaalista ja taloudellista vastuullisuutta kohti kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Vastuullisuus ohjaa LABin toimintaa sekä opetuksessa että yhteiskunnallisissa kumppanuuksissa. Vastuullisuus voisi olla täydennyskoulutuksen myyntituote, jossa vastuullisuuden ”läpileikkaavuudesta” ja ”jalkauttamisesta” saisi konkreettista tietoa oman osaamisen syventämiseksi.

Rohkea tiedon ja osaamisen monialainen jakaminen on avain menestykseen. Vuoden 2024 aikana nähdään, miten eri alojen osallistujat tässä onnistuvat. DesignSpurtti tarjoaa vastuulliselle hankeideoinnille otollisen, LABin strategian mukaisen lähtökohdan.

Lähteet

Heikkinen, S. 2024. Nopeus valttia asiakaskokemuksessa. LAB Pro. Viitattu 15.3.2024. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/nopeus-on-valttia-asiakaskokemuksessa/

Jallinoja, P, & Väliverronen, E. 2021. Suomalaisten luottamus instituutioihin ja asiantuntijoihin COVID19-pandemiassa. Media & Viestintä. Vol. 44(1), 1–24. Viitattu 20.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23983/mv.107298

LAB. 2023. The Best of Both Worlds ‒ LAB strategia 2030. Viitattu 18.3.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/info/tietoa-meista/strategia

LAB. 2024a. LABin vastuullisuusraportit. Viitattu 17.3.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/labin-vastuullisuusraportit

LAB. 2024b. Kestävä kehitys ja vastuullisuus. Viitattu 17.3.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/info/tietoa-meista/kestava-kehitys-ja-vastuullisuus

Moilanen, T., Rahkonen, N., & Kangasniemi, M. 2021. Finnish adolescents’ perceptions of their health choices: a qualitative study. Nursing & Health Sciences. Vol. 23(4), 834–842. Viitattu 12.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1111/nhs.12866

Strand, M., Broström, A., & Haugstvedt, A. 2019. Adolescents’ perceptions of the transition process from parental management to self‐management of type 1 diabetes. Scandinavian Journal of Caring Sciences. Vol. 33(1), 128–135. Viitattu 12.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1111/scs.12611

Venäläinen, V. 2014. Työn mielekkyyttä ja hallintaa tukevat tekijät Otavan Opistossa. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos, Jyväskylä. Viitattu 12.3.2024. Saatavissa https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/43309

World Health Organization. 2018. Global Status Report on Alcohol and Health. Geneva: World Health Organization. Viitattu 12.3.2024. Saatavissa https://iris.who.int/bitstream/handle/10665/274603/9789241565639-eng.pdf?sequence=1

World Health Organization. 2021. Adolescents: health risks and solutions. Viitattu 14.3.2024. Saatavissa https://aho.org/fact-sheets/adolescents-health-risks-and-solutions/