CSRD-direktiivi edistää vihreää siirtymää merenkulkualan teknologiayrityksissä

EU:n alueella toimivien yritysten vastuullisuusraportointi on muuttumassa asteittain käyttöönotettavan raportointia sääntelevän CSRD-direktiivin myötä. Direktiivin tavoitteena on tehdä raportoinnista läpinäkyvää ja vertailukelpoista sekä edistää vihreää siirtymää. CSRD on teknologiateollisuuden yrityksille hyvä työkalu vähähiiliseen toimintaan siirryttäessä.

Kirjoittajat: Heini Ekholm & Anne-Marie Tuomala

CSRD-standardit ja raportoinnin vaiheittainen käyttöönotto

Euroopan unionin kestävyysraportointia sääntelevä direktiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) tuli voimaan 1.1.2024. Sen tavoitteena on tehdä yritysten toiminnasta läpinäkyvämpää ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hyvän hallintotavan osalta ja samalla tehdä raportoinnista luotettavampaa ja vertailukelpoisempaa. Se on osa kestävän rahoituksen sääntelykokonaisuutta, jonka tavoitteena on ohjata taloutta kestävämpään suuntaan. Nykyisin rahoittajia, sijoittajia ja asiakkaita kiinnostaa yrityksen vastuullisuus, ja vastuullisuusraporteilla yritykset voivat osoittaa omaa vastuullisuuttaan. (Alho & Ranta 2025, 7.)

CSRD sisältää 12 aihekohtaista standardia, joista yritysten on raportoitava, jos aihe on yritykselle olennainen (Taulukko 1). ESRS 1 Yleiset vaatimukset ja ESRS 2 Yleiset tiedot ovat pakollisia kaikille, mutta ympäristöseikkoja, yhteiskuntaseikkoja ja hallintotapaseikkoja koskevista standardeista raportoidaan vain olennaiset. Voimassa olevien standardien lisäksi myöhemmin on tulossa voimaan alakohtaiset standardit, listattuja pk-yrityksiä koskevat oikeasuhteiset standardit ja EU:n ulkopuolisia yrityksiä koskevat standardit. (Finanssivalvonta 2023.)

Monialaiset standardit	Ympäristöseikkoja koskevat standardit	Yhteiskuntaseikkoja koskevat standardit	Hallintotapaseikkoja koskevat standardit
Yleiset vaatimukset ESRS 1	Ilmastonmuutos ESRS E1	Oma työvoima ESRS S1	Liiketoiminnan harjoittaminen ESRS G1
Yleiset tiedot ESRS 2	Pilaantuminen ESRS E2	Arvoketjun työntekijät ESRS S2
	Vesivarat ja merten luonnonvarat ESRS E3	Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ESRS S3
	Biologinen monimuo- toisuus ja ekosysteemit ESRS E4	Kuluttajat ja loppukäyttäjät ESRS S4
	Resurssien käyttö ja kiertotalous ESRS E5

Taulukko 1. Aihekohtaiset standardit (mukailtu Finanssivalvonta 2023)

Direktiivi tuli voimaan vuoden 2024 alusta ja raportointivelvollisuus tulee voimaan vaiheittain. Ensimmäisenä raportointivelvollisia olivat yli 500 henkilöä työllistävät yritykset, jotka kuuluivat jo aikaisemmin NFRD-sääntelyn (direktiivi muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnista) piiriin. Näiden yritysten tuli raportoida CSRD:n mukaisesti jo tilivuodesta 2024 vuonna 2025. Seuraavana vuonna tilivuodesta 2025 ovat velvollisia raportoimaan myös yritykset, jotka täyttävät kaksi seuraavista ehdoista: yli 250 työntekijää, liikevaihto vähintään 50 miljoonaa euroa ja tase vähintään 25 miljoonaa euroa. Vuonna 2027 tilivuodesta 2026 raportoivat listatut pk-yritykset ja viimeisenä vuonna 2029 tilivuodesta 2028 raportoivat EU-markkinoilla toimivat EU:n ulkopuoliset yhtiöt, joiden liikevaihto ylittää 150 miljoonaa euroa. (Alho & Ranta 2025, 9.)

Raportointi perustuu olennaisuuteen yrityksen toiminnassa

määritellään kaksoisolennaisuusanalyysillä, jossa arvioidaan miten yrityksen toiminta vaikuttaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen sekä miten ympäristö, yhteiskunta ja talous vaikuttavat yrityksen kehitykseen ja talouteen. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti vaikutusten todennäköisyyteen, laajuuteen, mittaluokkaan ja korvaamattomuuteen. (Alho & Ranta 2025, 11–12.)

Esimerkiksi Wärtsilä Oy:lle ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit ei ole olennainen, ja siksi vastuullisuusraportissa on vain lyhyt selvitys siitä, että Wärtsilän toiminta ei vaikuta ympäröivän luonnon monimuotoisuuteen (Wärtsilä 2024, 99–100).

CSRD kytkeytyy EU:n ja kansallisiin vihreän siirtymän ohjelmiin

European Green Deal on EU:n vihreän siirtymän ohjelma, jonka päämääränä on päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä (European Commission). Suomi puolestaan pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden jo 2035 mennessä ja pysäyttämään luontokadon 2030 mennessä. CSRD on tärkeä tuki sekä EU:n että Suomen vihreässä siirtymässä, sillä sen avulla yritykset voivat kehittää omaa vastuullisuustoimintaansa ja näyttää edistymisensä rahoittajille ja asiakkaille. Uudet teknologiat, kiertotalousratkaisut ja teolliset innovaatiot nopeuttavat vihreää siirtymää ja samalla kehittyy uutta osaamista, joka luo kasvua ja työpaikkoja sekä parantaa Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä. (Valtiovarainministeriö.)

CSRD edistää vihreää siirtymää useilla tavoilla:

Pääomien ohjaaminen. Vihreään siirtymään tarvitaan rahoitusta esimerkiksi vetytalouden kehittämiseen ja standardoitu raportointi lisää sijoittajien luottamusta.
Läpinäkyvyys ja vertailtavuus. CSRD:n avulla yritykset voivat osoittaa, miten ne ovat vähentäneet päästöjä ja mitä uusia ratkaisuja on kehitteillä.
Vähähiilisyyteen panostaminen. Päästöjen vähentäminen on avainasemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. CSDR ohjaa yrityksiä vähentämään päästöjä ja kehittämään uusia innovaatioita. Keinoja ovat esimerkiksi uusiutuva energia ja sähköinen liikenne.
Resurssitehokkuuden ja kiertotalouden edistäminen. Maailmassa on rajallinen määrä esimerkiksi metalleja ja lisäksi niiden louhinnalla on usein haitallisia ympäristövaikutuksia. Kiertotalouden avulla voidaan vähentää uusien metallien tarvetta.

Merenkulkualan teknologiayritykset Meyer ja Wärtsilä alansa CSRD-raportoinnin vetureina

Suomalaisista merenkulun yrityksistä Wärtsilä Oy on raportoinut vastuullisuudestaan CSRD:n mukaisesti tilivuodesta 2024 ja Meyer Turku tulee raportoimaan vuodesta 2025. Vuonna 2024 Wärtsilän hallituksen asialistan tärkeimmät asiat sisälsivät kestävyysstrategian ja -sääntelyn sekä teknologian ja markkinoiden kehittämisen. Olemassa olevan Set for 30-hiilineutraaliusohjelman lisäksi uudet kestävyystavoitteet ja CSRD-vaatimukset ovat olleet erityisen huomion kohteena. Vastuullisuusraportointia varten riskit arvioitiin yrityksen riskienhallintatoiminnon kanssa ja kaksoisolennaisuusarviointiin liittyvä materiaalia ylläpidetään vuosittaista vahvistusta varten. (Wärtsilä 2024, 66, 91.)

Meyer Turku on varautunut tulevaan raportointiin jo vuodesta 2023 alkaen. Vuonna 2024 vastuullisuusstrategian mukaisen työn johtamiseen perustettiin ESG-osasto, joka tehtävänä on myös varmistaa CSRD:n mukaisen raportoinnin onnistuminen. Samana vuonna tehtiin ensimmäinen kaksoisolennaisuusarviointi osana CSRD:n mukaiseen raportointiin valmistautumista. Raportissa myös viitataan EU:n kiristyviin vaatimuksiin ja niiden vaikutuksiin raportoinnin kehittämisessä. (Meyer Turku 2024, 11, 14.)

Näitä yrityksiä voidaan luonnehtia laivanrakennusalan teknologiayritysten CSRD-raportoinnin suunnannäyttäjiksi muille merenkulkualan yrityksille, erityisesti teknologia- ja telakkatoimijoille, jotka vasta valmistautuvat CSRD:n vaatimuksiin. He tarjoavat vihreän siirtymän toimintamalleja CSRD-raportoinnin kautta ja ovat tuoneet esille, että raportointi ei ole vain sääntelyn täyttämistä, vaan osa laajempaa liiketoiminnan kehittämistä ja vastuullisuustyötä.

Lähteet

Alho E. & Ranta R. 2025. Kestävyysraportoinnin haasteet ja tukitarpeet suomalaisyrityksissä. Helsinki: Ympäristöministeriö. Ympäristöministeriön julkaisuja 2025:4. Viitattu 30.9.2025. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-372-0

European Commission. The European Green Deal. Striving to be the first climate-neutral continent. Viitattu 7.10.2025. Saatavissa https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/priorities-2019-2024/european-green-deal_en

Finanssivalvonta. 2023. Uuden kestävyysraportoinnin viitekehys. Markkinat-tiedote 4/2023. Viitattu 30.9.2025. Saatavissa https://www.finanssivalvonta.fi/tiedotteet-ja-julkaisut/markkinat-tiedotteet/markkinat-tiedote-42023/5.-uuden-kestavyysraportoinnin-viitekehys/

Meyer Turku. 2024. Kestävää laivanrakentamista. Vastuullisuusraportti 2024. Viitattu 7.10.2025. Saatavissa https://www.meyerturku.fi/en/05_sustainability/meyer_tku_vastuullisuusraportti_interactive_2024_fi_web.pdf

Valtiovarainministeriö. Vihreä siirtymä – elpymis- ja palautumissuunnitelma. Viitattu 7.10.2025. Saatavissa https://vm.fi/vihrea-siirtyma

Wärtsilä 2024. Wärtsilä Corporation Annual Report 2024. Shaping the decarbonisation of marine and energy. Viitattu 30.9.2025. Saatavissa https://www.wartsila.com/docs/default-source/investors/financial-materials/annual-reports/w%C3%A4rtsil%C3%A4_annual-report_2024.pdf?sfvrsn=b1cd5042_3

Kirjoittajat

Heini Ekholm on LAB-ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian insinööriopiskelija ja työharjoittelijana OHITE-hankkeessa.

Anne-Marie Tuomala on lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Teknologia-yksikössä ja toimii myös ESR-osarahoitteisen Ohite – Jatkuvan oppimisen palvelumalli kestävän ja hiilineutraalin valmistavan teollisuuden tarpeisiin –hankkeen projektipäällikkönä.

Artikkelikuva: https://pixabay.com/fi/photos/risteilyalus-hengess%C3%A4-l%C3%B6yt%C3%B6-4208093/ (Pixabay Licence)