Monimuotoliikkuvuudet opettajille tarjoavat loistavan mahdollisuuden verkostoitua kansainvälisesti, päivittää pedagogista osaamista ja saada ideoita uudenlaiselle yhteistyölle. LAB-ammattikorkeakoulun Kielikeskuksen opettajat olivat kantava voima kieltenopetuksen luokkahuoneen kansainvälistämiseen liittyvässä monimuotoliikkuvuudessa.
Kirjoittajat: Jaana Häkli & Hamid Guedra
Kielivarannon kapenemisen kanssa ei kamppailla vain Suomessa. Myös vaikkapa Tanskassa on pulaa esimerkiksi saksan kielen osaajista (Skaaning 2026). Lisäksi vallalla on soraääniä, joiden mukaan generatiivinen tekoäly tekee kielten ja viestinnän opetuksen tarpeettomaksi.
Tarkastelemme tässä artikkelissa Saksassa Technische Hochschule Mittelhessen –korkeakoulussa käymämme vierailun tiimoilta COIL-virtuaalivaihtoja ja Blended Intensive Programme -kursseja kieli- ja viestintäopetuksen näkökulmasta. Näitä voidaan pitää yhtenä mahdollisena toimintamallina, jonka avulla kehittää opiskelijoiden viestintätaitoja, kulttuurienvälistä osaamista ja digitaalisia taitoja.
Kieli- ja viestintäopintojen arvostuksen rapautuminen vaatii reagointia
Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot vähenevät ja opetussuunnitelmat eivät jousta, joten opinnot painottuvat vapaasti valittaviin tutkinnonosiin. Seurauksena on, että kieli- ja viestintäopintojen arvostus vähenee. Tällaisten asenteiden yleistymisen takia on tärkeää, että nimenomaan kielten ja viestinnän opettajat ottavat esimerkiksi tekoälyn kriittisen käytön ja tekoälylukutaidon osaksi opetustaan sekä tarjoavat opiskelijoilleen mahdollisuuksia kokea autenttisia kulttuurienvälisiä kohtaamisia, jotka voivat motivoida opiskelijoita myös pidempiin opiskelijavaihtoihin. Tähän erilaiset virtuaalivaihdot ja lyhyet Erasmus-rahoitteiset vaihdot tarjoavat verrattain kevyesti organisoitavia toimintamalleja.
COIL-virtuaalivaihdot ja Blended Intensive Programme -vaihdot
Englanninkielisessä kirjallisuudessa virtuaalivaihdosta käytetään useita eri termejä: virtual exchange, telecollaboration, online intercultural exchange, collaborative online international learning (COIL), internet-mediated intercultural foreign language education, international virtual academic collaboration (IVAC), virtual international cooperation projects, globally-networked learning environments e-tandem ja teletandem (O’Dowd 2022). Tässä artikkelissa käytämme termiä COIL, joka tuntuu vakiintuneen yleisimmin käytetyksi termiksi Euroopassa. COIL-yhteistyötä voidaan toteuttaa usein eri tavoin esimerkiksi integroimalla COIL osaksi olemassa olevaa opintoa.
COILin lisäksi Erasmus+ -rahoitteiset Blended Intensive Programme eli BIP-kurssit tarjoavat mahdollisuuksia yhdistää virtuaalivaihdon ja lyhyen fyysisen opiskelijavaihdon koko kurssin suorittamiseksi. BIP-vaihdossa järjestetään ensin virtuaalitapaamisia, joita seuraa noin viikon mittainen fyysinen vaihto. Vaihdon sisältö ja ohjelma suunnitellaan järjestäjätahojen kesken ja opetusvelvollisuudet jaetaan sekä järjestävän organisaation että osallistuvien korkeakoulujen edustajien kesken, muodostaen miniallianssin. (Erasmusbip 2026.)
COIL-massakurssi ja teknologian tuomat mahdollisuudet kielten- ja viestinnän opetukseen
Teknologian aiheuttamaan murrokseen reagoidaan kielten- ja viestinnän opetuksessa eri tavoin. Koronavuosina pakonomaisesti omaksuttu verkko-opetus on monissa korkeakouluissa saksankielisissä maissa kokenut täyskäännöksen. Kokonaan verkossa opettavia kielten- ja viestinnän kursseja on selkeästi vähemmän tarjolla kuin Suomessa. Tavanomaisempaa onkin yhdistää luokkaopetuksessa toteutettavaan kurssiin kansainvälinen osio, joka toteutetaan verkkoyhteistyössä esimerkiksi kansainvälisten partnereiden kanssa. Näin opiskelijoille saadaan luotua autenttisia kielenkäyttötilanteita ja käsityksiä kulttuurienvälisistä eroista.
Erinomainen esimerkki tästä on Dortmundin ammattikorkeakoulun vararehtorin Stefan Weyersin kehittelemä COIL-yhteistyö. Weyersin jo muutaman vuoden pyörittämällä COIL-massakurssilla on parhaimmillaan ollut mukana 1500 opiskelijaa yli 20 partnerikoulusta Aasiasta, Euroopasta ja Latinaisesta Amerikasta. Kurssilla opiskelijat keskustelevat viiden hengen pienryhmissä työelämän vastuullisuuteen liittyvistä kiistanalaisista ja keskustelua herättävistä aiheista kuten tekoäly, vaihtoehtoiset energiamuodot ja työelämän muutokset. Jokaisen opiskelijan pitää kirjoittaa myös lyhyt reflektoiva essee COIL-kokemuksestaan. Lisäksi ryhmät nauhoittavat keskustelunsa ja antavat muutamalle muulle ryhmälle ohjeistuksen mukaisesti vertaispalautetta. Ryhmittelyssä huomioidaan aikavyöhykkeiden aiheuttamat haasteet niin, että eurooppalaisopiskelijat ovat ryhmissä vain joko aasialaisten tai eteläamerikkalaisten opiskelijoiden kanssa. Kurssiin liittyvät järjestelyt rekisteröinnistä opiskelijaviestintään ovat isolta osin automatisoitua. COIL-massakurssille toivotaan lisää opiskelijoita nimenomaan eurooppalaista korkeakouluista. Massakurssi oli kaiken kaikkiaan vaikuttava esimerkki siitä, kuinka koko maailma kohtaa verkossa ja aikavyöhykkeet ja etäisyydet katoavat. (Weyers 2026.)
Pedagogisen osaamisen jakamista
Erasmus+ -ohjelman rahoittamat Blended Intensive Programme monimuotoliikkuvuuskurssit ovat myös loistava mahdollisuus yhdistää ammattialan osaamista, kulttuurisia kohtaamisia ja englannin viestintätaitojen harjoittelua. Jaana Häklin pitämä esitys maailmankansalaisuuden transformatiivisesta oppimisesta BIPin kautta herätti mielenkiintoa ja toimi esimerkkinä, miten monimuotoliikkuvuuksia voidaan toteuttaa, sillä BIPit ovat vielä melko uusi ja siten monelle tuntematon kansainvälisyystoiminto. Esimerkkinä käytettiin LABin BIP-kurssia Global Citizenship and Sustainable Innovations, jossa yhteistyötä on tehty saksalaisen ja hollantilaisen kumppanin kanssa. Tranformatiivisen oppimisen mukaisesti BIP on korostanut, kuinka vastuullisuustaidot kuuluvat tämän päivän työmarkkinoilla jokaiseen työhön opintoalasta riippumatta. (Bolton, Dupont, Del Carpio & Baier, 2025.)
Hamid Guedran pitämä esitys käsitteli pienimuotoista COIL-opetusyhteistyötä, jota hän on toteuttanut integroituna englannin kielen ja viestinnän opintojaksoilla yhdessä espanjalaisen Universitat Politècnica de València -korkeakoulun englannin opettajien Ruzana Galstyan-Sargsyanin ja Oksana Polyakovan kanssa. Syksyllä 2025 mukana oli yhteensä noin 60 suomalaista ja espanjalaista opiskelijaa. Opiskelijat toimivat pienissä noin 5–6 hengen ryhmissä ja laativat englanninkielisiä postereita, joissa esiteltiin jokin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin pohjaava innovaatio. Tapaamiskerrat integroitiin hybridisti luokkaopetukseen niin, että opettajat ja opiskelijat olivat yhtäaikaisesti luokassa kummassakin maassa, ja yhteyttä pidettiin MS Teamsin välityksellä. Ensimmäinen tapaamiskerta varattiin ryhmän järjestäytymiseen ja tutustumiseen, toinen kerta posterin työstämisen ja kolmas kerta posterien esittelyyn. Englannin opintojaksoon integroituna COIL-yhteistyö tarjoaa opiskelijoille tilaisuuden oppia digitaalista vuorovaikutusta, käyttää englantia autenttisessa ympäristössä sekä oppia omasta kulttuuristaan eroavasta työ- ja toimintakulttuurista.
Virtuaalinen ja monimuotoinen liikkuvuus kieliopetuksen tukena
COIL-virtuaalivaihdot ja BIP-kurssit mahdollistavat autenttiset kielenkäyttötilanteet, tukevat kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja tarjoavat keinoja vastata kansainvälistymistavoitteisiin.
Kieli- ja viestintäopintojen tulevaisuuden kannalta keskeistä onkin pyrkiä luomaan oppimisympäristöjä, joissa kieli- ja viestintätaidot, digitaaliset taidot ja kulttuurinen ymmärrys kehittyvät rinnakkain. COIL ja BIP tarjoavat tähän pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja, jotka tukevat monipuolisesti opiskelijoiden osaamisen ja asiantuntijuuden kehittymistä ja myös edesauttavat kieli- ja viestintäopintojen asemaa osana korkeakoulujen opetussisältöjä.
Lähteet
Bolton, A., Dupont, E., Del Carpio S. & Baier, J. 2025. The Climate Transition is Redefining Work. Do you have the right talent strategy? Viitattu: 13.3.2026. Saatavissa https://www.bcg.com/publications/2025/talent-strategy-climate-transition-redefining-work
Erasmusbip. 2026. What is a BIP? Viitattu 19.3.2026. Saatavissa https://erasmusbip.org/whatisabip/
O’Dowd, R. 2022. Internationalising Higher Education and the Role of Virtual Exchange (1st ed.). Routledge.
Skaaning, K. 2026. Apulaisprofessori. Aarhus Maskinmesterskole. Haastattelu 12.3.2026.
Weyers, S. 2026. Language Team Tasks – Internationalization at Home and at Scale. Esitys. BIP Technische Hochschule Mittelhessen. 11.3.2026.
Kirjoittajat
Jaana Häkli toimii LAB-ammattikorkeakoulun Kielikeskuksessa lehtorina.
Hamid Guedra toimii LAB-ammattikorkeakoulun Kielikeskuksessa lehtorina.
Artikkelikuva: Jaana Häkli
Viittausohje
Häkli, J. & Guedra, H. 2026. COIL-virtuaalivaihdoista ja Blended Intensive Programme -yhteistyöstä potkua kieltenopetuksen kansainvälistämiseen. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/coil-virtuaalivaihdoista-ja-blended-intensive-programme-yhteistyosta-potkua-kieltenopetuksen-kansainvalistamiseen/