Boostia valmistumiseen! – Done is better than perfect

Ennen tilaisuutta toteutettu Mentimeter-kysely (kuva 1) toi esiin opiskelijoiden keskeisimmät haasteet, joita olivat ajanhallinta, motivaation puute, jaksaminen sekä opintojen kokonaisuuden hahmottamisen vaikeus. Kyselyn tarkoituksena oli räätälöidä tilaisuuden sisältö vastaamaan aiempaa paremmin opiskelijoiden arjen todellisuutta. Keskeisenä periaatteena tilaisuuden sisällön suunnittelussa oli, ettei tilaisuutta suunnitella opiskelijoille, vaan heidän kanssaan. Vastausten perusteella tilaisuudessa keskityttiin erityisesti opintojen pilkkomiseen pienempiin kokonaisuuksiin, realististen tavoitteiden asettamiseen sekä opinnäytetyön etenemisen tukemiseen.

Kuva 1. Sanapilvi Mentimeterillä tehdyn kyselyn vastauksista (kuva: Susanna Lesch)

Tilaisuuteen osallistui opiskelijoiden lisäksi laaja joukko asiantuntijoita, kuten tutoropettajia, opinnäytetyökoordinaattoreita sekä Liiketoimintayksikön opinto-ohjaaja. He esittelivät konkreettisia tukimuotoja monenlaisiin opintojen etenemiseen liittyviin tilanteisiin ja haasteisiin. Uutena elementtinä tilaisuudessa oli alumnipuheenvuoro.

Joulukuussa 2025 LAB-ammattikorkeakoulusta valmistunut alumni Reetta Laitinen kuvasi opintojen loppuvaihetta realistisesti ja samaistuttavasti. Hänen viestinsä kiteytyi ajatukseen siitä, että opinnäytetyö ei ole niin suuri kokonaisuus kuin usein ajatellaan ja että eteneminen vaatii ennen kaikkea liikkeelle lähtemistä, ei täydellistä suunnitelmaa. Hän toi esiin myös sen, että opinnäytetyö on monelle suuri mörkö, jonka mittakaava hämärtyy. “Se ei ole niin iso asia kuin minä se koetaan. Valitse mieleinen aihe opinnäytetyöhön ja anna siihen liikkumavaraa”, Reetta totesi. (Laitinen 2026)

Opintopsykologi Milja Kalliokosken puheenvuoro toi tilaisuuteen vahvan psykologisen näkökulman. Hän korosti, että opiskelijoiden suurimmat esteet eivät aina ole ulkoisia, vaan liittyvät usein omiin ajatusmalleihin ja itse asetettuihin vaatimuksiin. Käytännön vinkkeinä hän antoi realististen ja saavutettavien tavoitteiden asettamiseen, tehtävien ääreen menemiseen myös silloin, kun motivaatio puuttuu, sekä keskeneräisyyden hyväksymiseen osana oppimisprosessia.

Ajatus “Done is better than perfect” (Sandberg 2013) konkretisoi sen, että eteneminen syntyy tekemisestä – ei odottamisesta. Kalliokoski toi esiin, että suurimpia lannistajiamme olemme usein me itse, ja kannusti etenemään askel kerrallaan itseään tukien (Kalliokoski 2026).

Uudella tavalla toteutetun tilaisuuden perusteella voidaan todeta, että opiskelijat hyötyvät erityisesti konkreettisista ja helposti toteutettavista keinoista, vertaistuesta ja kokemusten jakamisesta sekä mahdollisuudesta keskustella omasta tilanteestaan matalalla kynnyksellä.

Boostia valmistumiseen! -tilaisuus osoittaa, että turvallinen ja osallistava ilmapiiri on keskeinen osa vaikuttavaa tukea. Tilaisuus tarjoaa vinkkejä, vertaistukea ja kannustusta siihen, että pienet askeleet riittävät, eikä täydellisyyttä tarvitse tavoitella, vaan omat toiveet ja tavoitteet määrittävät miten opintoja voi edistää. Opintojen viivästyminen ei ole yksittäinen ilmiö, vaan osa laajempaa kehitystä. Tilastojen mukaan keskeyttämisaste on edelleen merkittävä, ja opiskelijoiden haasteet liittyvät yhä useammin hyvinvointiin, keskittymiseen ja arjen hallintaan. (Tilastokeskus 2025.)

Kuva 2. Opiskelijoiden mietteitä opintoja edistävistä keinoista. (Kuva:  Marja Jordberg-Gilabert)

On tärkeää löytää todellisia syitä opiskelijoiden haasteiden taustalla. Kuvassa 2 on opiskelijoiden mietteitä opintoja edistävistä keinoista. Ajanhallinta sekä opiskelun metataidot korostuvat keskeisinä tekijöinä opiskelun suunnittelussa ja sujuvassa etenemisessä. Opintoja suoritetaan myös yhä enemmän verkossa ja erilaisia älylaitteita hyödyntäen. Tässä on nähtävissä sekä positiivisia vaikutuksia että haasteita, jotka liittyvät älylaitteiden käyttöön, sillä digitaalinen arki tuo omat haasteensa.

Tuoreen kyselyn mukaan suuri osa nuorista aikuisista kokee älylaitteiden käytön heikentäneen heidän keskittymiskykyään ja lisänneen kuormitusta. Työeläkevakuutusyhtiö Elo ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö toteuttivat kyselytutkimuksen syksyllä 2025, jossa selvitettiin nuorten aikuisten kokemuksia sosiaalisen median vaikutuksista. Kyselyn mukaan 78 % nuorista aikuisesta kokee, että sosiaalisen median käyttö on merkittävä syy pahoinvoinnin lisääntymiseen omassa ikäryhmässään. (Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 2026) Kyselystä kävi ilmi myös, että yli puolet 18–30-vuotiaista nuorista aikuisista kokee älylaitteiden käytön heikentäneen heidän keskittymiskykyään. Paine olla jatkuvasti tavoitettavissa sekä samanaikainen ”multitaskaaminen” kuormittavat ja heikentävät keskittymistä, mikä näkyy työtehon laskuna sekä työssä että opiskelussa.

Tämä näkyy myös opiskelijoiden arjessa vaikeutena keskittyä ja edistää opintoja suunnitelmallisesti. Jotta opiskelijoita voidaan tukea tehokkaasti, edellyttää se jatkuvaa vuorovaikutusta ja kykyä sekä halukkuutta kuunnella heitä. Tuen antaminen ja sen saatavuudesta tiedottaminen, erityisesti opintojen alussa, koetaan tärkeänä ja hyvinvoinnin lisääjänä. Ryhmäytyminen ja vertaistuki ovat keskeisiä opiskelijan hyvinvointia ja opintojen etenemistä tukevia tekijöitä. (LAB 2024)