Biojätteen erilliskeräys lisääntyi maaseutukunnissa uusien aluekeräyspisteiden myötä

Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut (ASKI) -hanke toteutti yhteistyössä Etelä-Karjalan Jätehuollon (EKJH) kanssa biojätteen lajittelukokeilun. Kokeilun tarkoituksena oli helpottaa haja-asutusalueiden asukkaiden ja mökkiläisten biojätteen lajittelua sekä testata tuulettuvia biojäteastioita aluekeräyskontekstissa.

Kirjoittajat: Kaisu Isomäki & Henri Heikkilä

Biojätteen erilliskeräyksen nykytila Etelä-Karjalan maaseutukunnissa

Etelä-Karjalassa kaikkia asukkaita on velvoitettu lajittelemaan biojätettä vuodesta 2002 – osassa maakunnan kunnista jo 90-luvulla (Ilvonen 2023). Etelä-Karjalassa kotitalouksien biojätteestä tehdään paikallisesti biokaasua ja lannoitteita (Etelä-Karjalan Jätehuolto 2025).

Jätelain uudistuksen myötä heinäkuusta 2024 alkaen erilliskeräysvelvoite on koskenut vähintään yli 10 000 asukkaan taajamien kaikkia asukkaita, myös omakotitaloasukkaita (Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021). Kuntakohtaisilla jätehuoltomääräyksillä velvoitetta on voitu laajentaa koskemaan myös taajamien ulkopuolella asuvia, kuten Etelä-Karjalassa on tehty.

Vaikka lajitteluvelvoite on koskenut kaikkia Etelä-Karjalan asukkaita jo yli 20 vuoden ajan, kuivajätteestä yhä vajaa kolmasosa on biojätettä. Maaseutukuntien haja-asutusalueilla biojätteen lajittelua ja keräämistä haastavat muun muassa pitkät välimatkat. Välimatkojen takia biojätteen keräämistä haja-asutusalueiden asukkaiden kotipihoilta ei ole pidetty resurssiviisaana. (Ilvonen 2023). Biojätteen erilliskeräysreittien ulkopuolella asuvia on kannustettu kompostoimaan biojätteensä. Vuosimaksua vastaan asukkaat ovat voineet valita käyttävänsä myös aluekeräyspisteillä olevia biojäteastioita. (Etelä-Karjalan Jätehuolto 2024b.)

Kokeilu biojätteen aluekeräyksen laajentamiseksi

Ennen kokeilua biojätettä oli kerätty Etelä-Karjalassa neljällätoista aluekeräyspisteellä. Tarve biojätteen lajittelumahdollisuudelle nykyistä useamman aluekeräyspisteen yhteyteen tunnistettiin kesä-syyskuussa 2023 Etelä-Karjalaan suunnatun biojätteen lajittelukyselyn sekä asukkaiden, mökkiläisten ja EKJH:n kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Uusien pisteiden ajateltiin helpottavan haja-asutusalueiden asukkaiden biojätteen lajittelua erityisesti Savitaipaleella ja Taipalsaarella, jotka oli hankkeessa valittu kohdemaaseutukunniksi. Kummassakaan kunnassa ei ollut kokeilua ennen ollut ollut biojätteen aluekeräyspistettä, joka olisi palvellut taajaman tai sen lähiympäristön ulkopuolella.

Hanketiimin maaseutukuntien kesätapahtumissa asukkaiden kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esille se, että erityisesti mökkiläiset kokivat biojätteen lajittelun haastavana. Etelä-Karjalan maaseutukunnat vetävät kesäisin runsaasti mökkiläisiä puoleensa, mikä näkyy myös jätehuollossa. Tilastokeskuksen (2024a) mukaan vuonna 2023 Taipalsaarella asui 4625 ja Savitaipaleella 3216 henkilöä. Kesämökkien määrä kyseisissä kunnissa ei jäänyt kauaksi kuntien väkiluvuista samana vuonna: Taipalsaarella 3377 ja Savitaipaleella 2743 kesämökkiä (Tilastokeskus 2024b). Kyselyssä ja keskusteluissa ihmiset harmittelivat kompostoinnin epäonnistumista lyhyen sesongin vuoksi sekä biojätteiden kuljettamista pitkiä välimatkoja. Kaukana olevien aluekeräyspisteiden käyttämisen ohella, jotkut asukkaat kertoivat vievänsä haisevat biojätteet kotiinsa asti. Osa myönsi biojätteen päätyvän kuivajätteeseen.

Yhteistyössä EKJH:n kanssa okeiluun valittiin kuusi aluekeräyspistettä Savitaipaleelta (3), Taipalsaarelta (2) ja Luumäeltä (1) Savitaipaleen vastaisen kuntarajan tuntumasta. Kokeiluajaksi määriteltiin touko-syyskuu 2024. Aluekeräyspisteille päätettiin hankkia 240-litraisia tuulettuvia biojäteastioita, jotka on suunniteltu vähentämään biojätteestä aiheutuvia hajuhaittoja, ja joita ei oltu maakunnassa vastaavassa käytössä vielä testattu.

Tuulettuvissa biojäteastioissa on tuuletusaukkoja, jotka edesauttavat yleensä kostean biojätteen kuivumista. Astiassa on välipohja, jonka alle biojätteiden nesteet valuvat. Tuulettuva astia toimii parhaiten, kun biojätteet pakataan paperipussiin, joka itsessään jo edistää biojätteen kuivumista. (Salpakierto 2024.)

Tuulettuvat biojäteastiat hankittiin yhdessä EKJH:n kanssa. Astiat tarroitettiin EKJH:n omilla tarroilla sekä hankkeen tarralla, jossa oli QR-koodi, jonka kautta ihmiset pystyisivät antamaan palautetta kokeilusta. EKJH toimitti astiat aluekeräyspisteille ja järjesti niiden tyhjennykset. Uusista keräyspisteistä kerrottiin muun muassa EKJH:n Hyödyksi-tiedotuslehdessä, jota jaetaan kaikkiin Etelä-Karjalan kotitalouksiin (Etelä-Karjalan Jätehuolto 2024c).

Kuva 1. Visualisointi uusista biojätteen aluekeräyspisteistä. (Isomäki 2024)

Kokeilun onnistumisen arviointi

Kokeilun aikana 240-litraisia tuulettuvia biojäteastioita oli yhteensä 18 kappaletta kuudella aluekeräyspisteellä. Astiat tyhjennettiin 1.5.–10.10.2024 yhteensä 385 kertaa (Luumäki 181, Savitaipale 165 ja Taipalsaari 39 kertaa). Tyhjennetyn astian arvioitu keskiarvopaino on 100 kg eli yhteensä kokeilun aikana kerättiin arviolta 38 500 kg biojätettä. Osan kerätystä biojätteestä voidaan olettaa olevan pois kuivajätteen seasta, mutta todellisen määrän arviointi on mahdotonta. Kerätystä biojätteestä on tuotettu Kukkuroinmäen käsittelylaitoksella biokaasua sekä lannoitteita. Yhdestä kilogrammasta biojätettä saa tuotettua polttoainetta noin 1,4 km ajomatkalle (Biojäte.info 2025). Eli kokeilun aikana kerätyllä biojätemäärällä ja siitä tuotetulla biokaasulla voisi ajaa henkilöautolla noin 53 900 km, mikä on yli 1,3 kertaa maapallon ympäri.

Käyttäjälähtöisyyden varmistamiseksi kokeilu suunniteltiin siten, että siitä olisi mahdollista saada suhteellisen reaaliaikaista palautetta, johon voitaisiin tarvittaessa reagoida. Uusien biojäteastioiden kannessa olevan QR-koodin kautta aluekeräyspisteiden käyttäjät pystyivät antamaan palautetta kokeilusta. Kokeilun aikana palautetta saatiin 11 henkilöltä, joista 10 vastausta tuli mökkiläisiltä. Ennen nykyistä keräyspistettä vastaajat kertoivat laittaneensa biojätteet joko aluekeräyspisteellä kuivajätteen sekaan, vievänsä kotiin tai kauempana olevalle aluekeräyspisteelle tai kompostoimalla. Palautetta saatiin muun muassa epäsiisteistä ja matoisista astioista sekä siitä, että astioissa ei kerrottu, saako biojätteen lajitella muovipussissa. Muovipussikommentin pohjalta aluekeräyspisteille vietiin ohjeistus, että muovipussia ei saa käyttää. Palautteissa myös toivottiin lisää aluekeräyspisteitä, muiden jätteiden lajittelumahdollisuutta tietyillä pisteillä sekä tiheämpää tyhjennysrytmiä. Suurin osa vastaajista piti keräyspisteitä erittäin helppokäyttöisinä ja kaikki vastaajat toivoivat keräyksen jatkuvan.

Tämä on jo iso helpotus. Mökki on saaressa ja vain kesäkäytössä. Bio on tähän asti kuljetettu kotiin. Ei kivaa kesällä muutaman viikon oleskelun jälkeen! Aivan mahtavaa että QR-koodikin oli laitettu bioastian kanteen palautteen antoa varten!

Kokeilun päätteeksi hanketiimi arvioi yhdessä Etelä-Karjalan Jätehuollon kanssa kokeilun onnistumista. Määrällisesti biojätettä saatiin kokeilun aikana runsaasti ja koska ainakin osan siitä voidaan olettaa olevan pois kuivajätteen seasta, oli tulos hyvä. Onnistuneen kokeilun myötä EKJH päätti lokakuussa 2024, että uudet biojätteen aluekeräyspisteet saavat jatkaa toimintaansa.

Talvikaudella Etelä-Karjalan maaseutukuntien väkiluku vähenee, mistä syystä hanketiimiä kiinnosti myös, miten keräys sujui talven yli. EKJH:lta kommentoitiin, että tuulettuvat astiat jäätyvät samalla tavalla kuin tavallisetkin astiat. Biojätettä tuli kuitenkin edelleen hyvin uusilta pisteiltä, joten talven kokemukset tukivat pisteiden ylläpidon jatkoa. (Huovinen 2025.)

Sen sijaan tuulettuvia astioita aluekeräyspisteillä ei tulla jatkossa näkemään. Koska jätettä kertyi pisteillä niin nopeasti, tuulettuvat astiat eivät toimineet toivotulla tavalla – eli kuivattaa jätteitä. Astiat kiinnostivat myös hieman erilaisessa negatiivisessa valossa, kun yksi kokeiluun hankituista astioista varastettiin ja toinen meinattiin varastaa, mutta tällä kertaa pitkäkyntinen jäi kiinni itseteossa. Kun nykyiset astiat tulevat aikanaan käyttöikänsä päähän, niiden paikalle vaihdetaan tavalliset umpinaiset astiat.

Lähteet

Etelä-Karjalan Jätehuolto. 2024a. Biokaasulaitos. Viitattu 21.10.2024. Saatavissa https://ekjh.fi/biokaasulaitos/

Etelä-Karjalan Jätehuolto. 2024b. Viitattu 21.10.2024. Saatavissa https://ekjh.fi/vastaanotto/aluekerays-ja-ekopisteet/

Etelä-Karjalan Jätehuolto. 2024c. Hyödyksi! Etelä-Karjalan Jätehuollon tiedotuslehti 01/2024. 5. Viitattu 21.10.2024. Saatavissa https://indd.adobe.com/view/ac57d0f2-eb91-49c5-b37c-0d4040f20c3a

Huovinen, O. 2025. Käyttöpäällikkö. Etelä-Karjalan Jätehuolto. Sähköpostikeskustelu.

Ilvonen, M. 2023. Asiakaspalvelu- ja viestintäpäällikkö. Etelä-Karjalan Jätehuolto. Keskustelu.

Isomäki, K. 2024. Biojätteen erilliskeräyspisteet Etelä-Karjalassa. Hyödyksi! Etelä-Karjalan Jätehuollon tiedotuslehti 01/2024. 5. Viitattu 21.10.2024. Saatavissa https://indd.adobe.com/view/ac57d0f2-eb91-49c5-b37c-0d4040f20c3a

LAB. 2023. Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa – ASKI. Hanke. Viitattu 22.10.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/asukaslahtoiset-kiertotalouden-ratkaisut-etela-karjalassa-aski

Salpakierto. 2024. Tuulettuva biojäteastia. Viitattu 21.10.2024. Saatavissa https://salpakierto.fi/kiinteiston-jatehuolto/pientalot-ja-vapaa-ajan-asunnot/tuulettuva-biojateastia/

Tilastokeskus 2024a. https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/Kuntien_avainluvut/Kuntien_avainluvut__2023/kuntien_avainluvut_2023_aikasarja.px/

Tilastokeskus 2024b. https://stat.fi/tilasto/rakke#keyfigures

Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021. Finlex. Viitattu 9.7.2024. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210978#Pidm46111191718992

Kirjoittajat

Kaisu Isomäki toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä EAKR-rahoitteisessa Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa.

Henri Heikkilä toimi kokeilun aikana LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana Asukaslähtöiset kiertotalouden ratkaisut Etelä-Karjalassa (ASKI) -hankkeessa ja projektipäällikkönä ESR+-rahoitteisessa KIITO – Kiertotalousosaamisella uudistuvaa liiketoimintaa -hankkeessa.

Artikkelikuva: Tuulettuvia biojäteastioita uudella aluekeräyspisteellä. (Kaisu Isomäki)