Avoin innovaatio on organisaatioiden uudistumisen ja kilpailukyvyn ytimessä. Korkeakoulut ovat luonnollisia avoimen innovoinnin alustoja, joissa opiskelijat, tutkijat ja yritykset kehittävät ratkaisuja yhdessä. Tässä artikkelissa tarkastellaan avoimen innovaation käsitettä, sen merkitystä organisaatioille sekä menetelmiä, joilla avoimia innovaatioita voidaan edistää korkeakoulukontekstissa.

Kirjoittaja: Kristiina Brusila-Meltovaara

Innovaatio on organisaatioiden ja yhteiskunnan arvonluonnin keskeinen ajuri. Innovaatioiden avulla yritykset ja yhteisöt voivat saavuttaa kilpailuetua, uudistua ja vastata nopeasti muuttuviin toimintaympäristöihin (Siakas ym.  2020.) Innovatiivinen organisaatiokulttuuri syntyy vahvasta johtajuudesta, avoimesta viestinnästä ja rohkeudesta kokeilla uusia toimintatapoja (Siakas, 2002; Siakas ym. 2020). Chesbrough (2003) on todennut, että avoimuus ja yhteistyö ovat keskeisiä tekijöitä innovaatioiden syntymisessä ja hyödyntämisessä.

Menestyvät yritykset hyödyntävät innovaatioita strategisella tasolla. Organisaatiot, jotka panostavat innovointiin, kasvattavat liikevaihtoaan nelinkertaisesti verrattuna niihin, jotka eivät harjoita innovaatiotoimintaa. Innovaatiot ovat auttaneet menestyneitä organisaatioita laajentumaan uusille markkinoille ja markkina-alueille. 84 prosenttia ylimmästä johdosta pitää innovaatioita kriittisenä kasvun ajurina, ja 71 prosenttia johtajista suunnittelee lisäävänsä innovaatioinvestointeja (McAgy 2024; de Jong ym. 2025; Lunendonk 2025). Vuonna 2026 innovaatiot ja teknologinen kehitys ovat nousseet yritysten kasvun ja kilpailukyvyn keskeisiksi ajureiksi. Yritykset, jotka panostavat innovointiin ja sopeutuvat nopeasti muutoksiin, menestyvät parhaiten sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla (Azrael 2025). Epävarmuuden aikakaudella vain ne organisaatiot, jotka rakentavat innovaatioista ja kokeilukulttuurista ydintoimintaa, pystyvät kasvamaan ja säilyttämään kilpailuetunsa (Salopek 2025).

Avoimen innovaation määritelmä

Avoin innovaatio tarkoittaa organisaation kykyä hyödyntää sekä sisäistä että ulkoista tietoa ja osaamista innovointiprosessissa. Organisaatiot eivät voi innovoida tehokkaasti yksin, vaan niiden tulee rakentaa yhteistyötä asiakkaiden, kumppaneiden, tutkimuslaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa. Tiedon virtaus organisaation rajojen yli – sekä sisäänpäin (inbound) että ulospäin (outbound) – on avoimen innovaation ydin. (Thomas & Ritala 2023).

Innovatiiviset organisaatiot hyödyntävät ulkoista tietoa ja resursseja, mikä vahvistaa niiden kykyä innovoida ja saavuttaa kilpailuetua. Organisaatiokulttuuri ja johtajuus ovat ratkaisevassa roolissa avoimen innovaation mahdollistamisessa. (Brusila-Meltovaara et al. 2025).

Avoimen innovaation merkitys organisaatioille

Avoin innovaatio mahdollistaa uusien tuotteiden, palveluiden ja toimintamallien kehittämisen, mikä tukee organisaation kasvua ja kilpailukykyä. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa tuo uusia näkökulmia ja kiihdyttää kehitysprosesseja.  Innovatiivinen kulttuuri syntyy avoimuudesta, rohkeudesta kokeilla ja kyvystä hyödyntää monimuotoisuutta. (Brusila-Meltovaara ym. 2025; Siakas ym. 2020).

Avoimen innovaation ekosysteemi voidaan määritellä yhteisöksi, jossa hierarkkisesti itsenäiset mutta keskinäisesti riippuvaiset, monimuotoiset toimijat kokoontuvat tietyn keskeisen yrityksen ympärille ja edistävät innovaatioita rajat ylittävien tiedonvirtojen avulla. Näkökulma laajentaa perinteistä avointa innovaatiota tarkastelemalla tiedon kulkua paitsi organisaation sisällä ja ulkopuolelle, myös toimijoiden välillä ekosysteemin sisällä. Avoimen innovaation ekosysteemi tarjoaa uudenlaisen analyyttisen kehyksen sekä täydentää innovaatiotutkimusta laajemmin. (Thomas & Ritala 2023).

Avoimen innovaation menetelmiä korkeakoulussa

Living lab -toiminta on esimerkki avoimen innovaation menetelmistä LAB-ammattikorkeakoulussa.  Käyttäjät, yritykset ja opiskelijat kehittävät ratkaisuja aidoissa ympäristöissä.  Toiminta soveltuu erityisesti palveluinnovaatioihin ja digitaalisiin ratkaisuihin. (LAB Summer School 2026)

Yhteiskehittämisessä (co-creation) monialaiset tiimit kehittävät uusia konsepteja yhdessä. Esimerkinä käyttäjälähtöiset työpajat. LABin innovaatio- ja oppimisympäristöt tukevat työelämäläheistä oppimista ja mahdollistavat yhteiskehittämisen eri toimijoiden kanssa. (LAB University of Applied Sciences 2026b)

Hackathonit ovat nopeatahtisia ideointeja ja ratkaisujen prototypointeja yritysten kanssa. LABissa hackathonit ovat nousseet esiin sekä työelämäyhteistyönä että hankkeiden kautta. Esimerkiksi Tapahtumahackathonissa kehitetään uusia tapahtumakonsepteja monialaisissa tiimeissä, ja LAB sekä LUT ovat järjestäneet hackathoneja, joissa kehitetään ratkaisuja alueellisiin ja digitaalisiin haasteisiin. (LUT University 2025 ; Brusila-Meltovaara 2026; LAB University of Applied Science & LUT University 2025).

Avoimet data- ja kokeilualustat, esimerkiksi kaupunkien data, yritysten rajapinnat, tutkimusdatan avaaminen mahdollistavat nopeiden kokeilujen tekemisen osana kursseja ja projekteja. Avoimen datan opetuskäyttöä on kehitetty esimerkiksi Helsingin yliopiston hankkeessa, jossa opiskelijoille tarjotaan pääsy avoimiin datavarantoihin sekä työkaluja kokeilujen tekemiseen. Hankkeen mukaan avoin data mahdollistaa aidon tutkimusdatan hyödyntämisen opetuksessa, pienten kokeilujen toteuttamisen sekä opiskelijoiden data-analytiikkataitojen kehittämisen autenttisissa tilanteissa.  (Avoin data opetuksessa)

TKI-hankkeet (tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan hankkeet) ovat projekteja, joissa kehitetään uusia ratkaisuja, osaamista ja toimintamalleja. Näissä hankkeissa on usein osallistujia useista eri organisaatioista – esimerkiksi korkeakouluista, yrityksistä, julkiselta sektorilta ja kansainvälisistä verkostoista. EU:n Horizon Europe -ohjelman projekteissa yhteiskehittäminen ja innovaatiokompetenssien kehittäminen ovat keskeisessä roolissa. (European Commission 2023)

Johtopäätökset ja suositukset

Avoin innovaatio vaatii organisaatiolta rohkeutta, kykyä hyödyntää ulkoista tietoa ja rakentaa yhteistyötä. Korkeakoulut voivat toimia avoimen innovoinnin edelläkävijöinä tarjoamalla monialaisia kehittämisympäristöjä, joissa opiskelijat, tutkijat ja yritykset kohtaavat. LAB ammattikorkeakoulun pedagogiikka perustuu opiskelijalähtöisyyteen, joustavuuteen ja tiiviiseen yhteistyöhön työelämän kanssa (LAB University of Applied Sciences 2026a), mahdollistaen kehittämisympäristöt ja erilaiset kokeilut. Johtajuuden rooli on tässäkin keskeinen: innovatiivinen johtaja edistää avoimuutta, kannustaa kokeiluun ja tukee monimuotoisuutta (Brusila-Meltovaara ym. 2026).

Lähteet

Avoin data opetuksessa. Tervetuloa avoimen datan pariin! Viitattu 9.2.2026.Saatavissa https://opendata-education.github.io/

Azrael, A. 2026. Liike-elämän trendit Suomessa 2026 – Mitä odottaa tänä vuonna. globaalitratkaisut.fi. Viitattu 10.2.2026. Saatavissa https://globaalitratkaisut.fi/liike-elaman-trendit-suomessa/

Brusila-Meltovaara, K. 2026. Hackathons as a tool for open innovation in higher education. LAB Pro. Viitattu 9.2.2026. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/hackathons-open-innovation

Brusila-Meltovaara, K., Makkonen, P., Siakas, K. & Lampropoulos, G. 2024. September. Open Innovation Capabilities and Competences. In 19th European Conference on Innovation and Entrepreneurship. Universidade Portucalense. Viitattu 10.02.2026. Saatavissa  https://osuva.uwasa.fi/server/api/core/bitstreams/c4c13d1d-6851-4b11-8e6a-cb73029a772e/content

Brusila-Meltovaara, K., Lampropoulos, G., Makkonen, P. & Siakas, K. 2025. Traits of Innovative Leadership. The Proceedings of the 20th European Conference on Innovation and Entrepreneurship. Viitattu 10.02.2026.Saatavissa https://osuva.uwasa.fi/server/api/core/bitstreams/4afb1468-bc97-43ff-adf8-e71e61da6980/content

Chesbrough, H. 2003. Open Innovation: The New Imperative for Creating and Profiting from Technology.

de Jong, M., Banholzer, M., Doherty, R. & LaBerge, L. 2025. How top performers use innovation to grow within and beyond the core. McKinsey Quarterly 21 Feb 2025. Viitattu 9.2.2026.  Saatavissa https://www.mckinsey.com/capabilities/strategy-and-corporate-finance/our-insights/how-top-performers-use-innovation-to-grow-within-and-beyond-the-core

European Commission. 2023. Horizon Europe – The EU Research & Innovation Programme (2021–2027). Viitattu 10.2.2026. Saatavissa https://research-and-innovation.ec.europa.eu/funding/funding-opportunities/funding-programmes-and-open-calls/horizon-europe_en

LAB University of Applied Sciences. 2026a. Information about LAB. Viitattu 19.2.2026. Saatavissa https://lab.fi/en/pre-orientation/information-about-lab

LAB University of Applied Sciences. 2026b. Learning environments. Viitattu 09.02.2026. Saatavissa https://elab.lab.fi/en/completing-studies/other-study-opportunities/learning-environments

LAB University of Applied Sciences & LUT University. 2025. Nature-Positive & Economic Vitality Hackathon. Viitattu 8.12.2025. Saatavissa https://lut.jobteaser.com/fi/events/262539

LAB Summer School: Co-Design Better Urban Living and Wellbeing. LAB University of Applied Sciences. Viitattu 10.2.2026. Saatavssa https://lab.fi/en/lab-summer-school

Lunendonk, M. 2025. 37 Business Innovation Statistics for 2025. Keevee. Viitattu 9.2.2026. Saatavissa https://www.keevee.com/business-innovation-statistics

LUT University. 2025. Students will envision new businesses at the Kouvola Think Track Hackathon. Viitattu 8.2.2026. Saatavissa https://www.lut.fi/en/news/students-will-envision-new-businesses-kouvola-think-track-hackathon

McAgy, L. 2024. How innovation best drives business growth. Forbes Business Council 3 Jul 2024. Viitattu 9.2.2026. Saatavissa  https://www.forbes.com/councils/forbesbusinesscouncil/2024/07/03/how-innovation-best-drives-business-growth/

Salopek, B. 2025. Why Innovation Culture Will Be Critical in 2026. Observer. Viitattu 09.02.2026 Saatavissa https://observer.com/2025/11/culture-of-innovation-2026/

Siakas, K., Georgiadou, E. & Siakas, D. 2020. The Influence of National and Organizational Culture on Knowledge Sharing in Distributed Teams. In Management Association (ed.), Information Diffusion Management and Knowledge Sharing: Breakthroughs in Research and Practice. IGI Global. 533–555.

Siakas, K. 2002. SQM-CODE: Software Quality Management – Cultural and Organisational Diversity Evaluation.

Thomas, L.D.W. & Ritala, P. 2023. Open innovation ecosystems. In Eriksson, P., Montonen, T., Laine, P-M. & Hannula, A. (Eds.). Elgar Encyclopedia of Innovation Management. Edward Elgar Publishing Ltd. Viitattu 10.2.2026. Pre-print saatavissa https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/168529/thomas_ritala_open_innovation_ecosystems_pre-print.pdf?sequence=1

Kirjoittaja

Kristiina Brusila-Meltovaara toimii yliopettajana Teknologiayksikössä. Hän on kiinnostunut kaikesta johtamiseen liittyvästä tutkimuksesta.

Artikkelikuva: https://pxhere.com/en/photo/1457023 (CC0)

Viittausohje

Brusila-Meltovaara, K. 2026. Avoin innovaation merkitys ja menetelmät korkeakoulusektorilla. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/avoimen-innovaation-merkitys-ja-menetelmat-korkeakoulusektorilla/